Mondo

Aloha!

Aloha!

Havaiji on maailman legendaarisimpia lomakohteita. Toimittaja Annukka Oksanen kertoo, miksi saarille kannattaa mennä ja miten matka kannattaa suunnitella.
Teksti Annukka Oksanen
Kuvat Aku Pöllänen, Saana Wang
Mainos

Havaiji, miksi juuri sinne? Saimme ensimmäisen matkan puolisoni kanssa lahjaksi anopiltani. Hän oli käynyt Havaijilla ja hurmaantunut. Niin meillekin kävi, ja pian lähdimme sinne uudelleen. Nyt suunnittelemme jo kolmatta matkaa.

Havaiji on matka maailman ääreen, keskelle ei-mitään. Se tunnetaan rantojen ja luksus­lomien paratiisina, mutta minulle kiehtovinta siellä on hurja sekoitus kulttuureja. Saarilla yhdistyvät ainutlaatuisesti polynesialaiset, amerikkalaiset, aasialaiset ja eurooppalaiset vaikutteet. Siihen jäin koukkuun. Ja rento tunnelma auttaa hidastamaan omaakin tahtia.

Havaiji on täydellinen paikka rantatuolissa drinkki kädessä lötköttämiseen ja lukemiseen. Se on myös maantiedon ja maailmanpolitiikan oppitunti, viimeistään silloin, kun upottaa varpaansa mustaan laavahiekkaan tai kun Yhdysvaltojen hävittäjät singahtavat Hickamin tuki­kohdasta aamupäiväiselle harjoituslennolleen Honolulun ylle.

Mikä oli reissussa mahtavinta? Aamu-uinnit Waikiki Beachillä. Asuimme rannan läntisessä, hiljaisemmassa päässä. Waikiki ei ole pelkkä turisti­ranta. Sarastuksessa sinne vaeltaa kaikenlaisia paikallisia koululaisista seitsenkymppisiin äijänkäppänöihin. Himokuntoilijoitakin surffilautojensa kanssa näkee, heidän päivittäinen kunto­lenkkinsä on surffaaminen Tyynenmeren lempeissä aamuaalloissa. Joskus jokin hulakoulu saattaa pitää aamutuntia hiekalla. Suolaisessa valtamerivedessä kelluessa on ihana katsella, miten kaupunki herää. On yhtä aikaa hiljaista ja toimeliasta.

Havaijin luonto on outoa ja kiehtovaa, sillä saariryhmä on nuori ja meren eristämä. Nuorin saari on Big Island, jota kutsutaan myös Havaijiksi. Sen sademetsistä tulee mieleen esihistoria ja rikinlemuisesta, sihisevästä ja suhisevasta maasta Islanti. Big Island on ”vain” 400 000 vuotta vanha. Kilauea-­tulivuoren savuavan kraatterin reunalla silmiä voi alkaa kirvellä. Fiksuimmat kävijät syövät pastilleja, jottei rikki alkaisi maistua suussa. Laavavyöryssä syntyneen mustan ja kostean Thurston-laavatunnelin läpi kävellessä ja jättisaniaisten keskellä kuljeskellessa tuntee olevansa seikkailuelokuvassa. Havaijilla onkin kuvattu Jurassic Parkia. Eläimiä näimme vähänlaisesti, mutta tykkäsin tienvierillä kotkottelevista villikanoista.

Kuinka ”amerikkalaista” elämä siellä on? Niin yltiöamerikkalaista, että se jää mieleen. Honolulun Hilton Hawaiian Village -loma­kylän luau eli havaijilainen illanvietto on paitsi pätevä johdatus polynesialaiseen mytologiaan ja tanssiin, myös sukellus amerikkalaisuuteen. Siinä lei kaulassa noutopöydän herkkuja syödessä ja räikeänvärisiä drinkkejä juodessa tuntuu ihan luontevalta, että pöytäseurueeseen osuu New Jerseystä tullut pariskunta, joka muistuttaa erehdyttävästi tv-sarjan Tony ja Carmela Sopranosia. ”Carmela” raportoi auliisti, kuinka hän valitsee ”Tonyn” vaatteet niin, että ne sointuvat hänen omiin asuihinsa. Tuona iltana sävy oli lila. Oli ihan älyttömän hauska luau.

Pearl Harborin laivastotukikohta on kiinnostava. Kun katsoo siellä sotamuisto­merkin luona kelluvia orkideanlehtiä, vedessä väikkyvää, uponneen SS Arizonan uumenista hiljalleen liukenevaa öljyä ja lippiksensä päästä ottavia amerikkalaisturisteja, tulee mieleen monenlaisia, ristiriitaisiakin ajatuksia. Japanin hyökkäys Pearl Harboriin joulukuussa 1941 on kuvailtu tukikohdan näyttelyssä yllättävän monisävyisesti. Maailmanhistorian käännekohtien tapahtumapaikoilla käyminen on aina pysäyttävää.

Riittääkö viikko Havaijin-lomaan? Ei kovin hyvin. Olemme molemmilla kerroilla olleet saarilla kaksi viikkoa. Aikaero Suomeen on kaksitoista tuntia, joten matkan alkupäivät kuluvat jetlagista ja vähintään vuorokauden mittaisesta matkustusajasta toipumiseen. Varasimmekin lukemista aamuyön jetlagtunneiksi.

Euroopasta voi matkustaa Havaijille Yhdysvaltojen ja Aasian kautta. Me lensimme USA:n kautta. Monet pysähtyvät pariksi päiväksi San Franciscoon tai Los Angelesiin.

Kannattaako nähdä yksi saari vai useita? Suosittelen ehdottomasti useilla saarilla käymistä, sillä ne poikkeavat toisistaan yllättävän paljon. Havaijiin kuuluu kahdeksan pääsaarta, ja valtaosa turisteista lentää ensin Honoluluun Oahulle.

Saarihyppely lentäen on Havaijilla yhtä arkista kuin bussilla matkustaminen, ja auton­vuokraus ja ajaminen suurimmilla saarilla Oahulla, Mauilla ja Big Islandilla on helppoa. Rauhaa ja luksusta etsivät valitsevat usein Oahun sijasta pääpaikakseen Mauin tai Kauain. Upeita rantoja löytyy jokaiselta saarelta riittämiin.

Oahulta voi ostaa myös valmiita päiväretkipaketteja muille saarille. Niiden hyvä puoli on, ettei tarvitse itse ajaa esimerkiksi Mauin noin 600 mutkan maisematietä saaren ympäri. Mauin teistä osa on niin huonoja, etteivät autovuokraamot anna vakuutusta niillä ajoon. Kiersimme saaren ostetulla päiväretkellä, ja meille se sopi. Toisaalta silloin on riippuvainen muiden aikataulusta ja mukaan tulee turhia pysähdyksiä omituisiin kauppoihin.

Mutkaisen rantatien lisäksi Mauin klas­sikkoja ovat auringonnousun ihastelu Haleakalan kraatterin huipulta ja snorklaus veden alle jääneessä Molokinin kraatterissa. Kauailla kannattaa kulkea Waimean kanjonissa. ­

Oahun yllättävin nähtävyys oli Laien mormoni­temppeli ja sitä ympäröivä kaupunki viivasuorine katuineen. Rantoja Havaijilla on niin paljon, että niihin parhaat vinkit saa saarilla sään ja vuodenajan mukaan. Havaijilla kisataan yksi kuuluisimmista Iron Man -kisoista. Onko saariryhmä omiaan aktiivilomalle?

Surffausta, sukellusta, snorklausta, valassafareita, kalastusretkiä ja vaellusta on tarjolla ylenpalttisesti. Amerikkalaisten suosikki­lomakohteessa voi luottaa siihen, että rahalla voi toteuttaa villeimmätkin helikopteriretkiunelmansa.

Rannoilla seikkaillessa kannattaa muistaa, etteivät niistä läheskään kaikki ole turvallisia omin päin uitaviksi tai snorklattaviksi. Esimerkiksi Oahun kuulu surffiranta North Shore jäi minulta uimatta: olen tottunut snorklaaja ja hyvä uimaan, mutta aallot siellä olivat liian rajuja.

Tuliperäisen, teräväkivisen maaston takia Havaijille kannattaa aina ottaa mukaan vähintään lenkkarit tai kevyet vaelluskengät. Niistä on hyötyä jo Honolulun kupeessa sijaitsevan Diamond Head -kraatterin reunalle kapuamisessa tai kun laskeutuu tieltä Täältä ikuisuuteen -elokuvasta tutulle Halona Beachille. Laavakivi on ärhäkän terävää.

Kuinka kallis kohde Havaiji on? Ei sinne minibudjetti riitä. Lennot saarten välillä maksavat yleensä yhteen suuntaan noin sata euroa. Majoitusta löytyy muutamasta kymmenestä eurosta tuhansiin euroihin yöltä. Honolulussa hyvä nyrkkisääntö on, että mitä kauempana rannasta, sitä halvempi hotelli. Hieman nostalgisen ränsistyneellä Honolulun keskikaupungilla asumisessakin on oma viehätyksensä.

Näinä vahvan dollarin aikoina Havaijin hinnat ovat suunnilleen samat kuin Pohjoismaissa, eli jonkin verran kalliimmat kuin mantereella Yhdysvalloissa. Pikaruokaa saa halvemmalla kuin Suomessa. Starbucksissa kahden hengen tukeva aamiainen kahveineen, mehuineen, jogurtteineen ja leipineen maksoi runsaat 25 euroa. Jos haluaa valmistaa ruokaa majapaikassa, aineksia ei saa ihan halvalla.

Maistuiko ruoka? Herkuteltavaa riittää, sen takaavat kulttuurien sekoitus, lämmin ilmasto ja kalaisa Tyynimeri. Polynesialainen ruoka on saarilla yhdistynyt sokeriruokofarmeille töihin tulleiden portugalilaisten ja filippiiniläisten erikoisuuksiin, japanilaisten ja kiinalaisten mukanaan tuomaan keittiöön ja tietysti amerikkalaiseen ruokaan. Tuloksena on ainutlaatuinen, kala- ja hedelmäpainotteinen fuusiokeittiö.

Kannattaa käydä maistelemassa esimerkiksi Honolulun Farmers’ Market -torien, China Townin ja Shirokaya-tavaratalon japanilaisen Food Courtin antimia. Alan Wongin tai Nobun huippuravintoloiden luomukset ilahduttavat foodieita. Vähintään pitää matkalla testata poke-kala­salaatti, tarojauhoiset ­malasada-munkit ja kalua-porsas. Monet innostuvat katka­rapuja myyvistä rekoista, mutta meille pohjoisen kylmien vesien katkarapuja syöneille ne olivat hienoinen pettymys.

Yhdysvaltojen-matkoilla usein shoppaillaan. Miten se onnistuu Havaijilla? Jos amerikkalaistyylinen shoppailu kiinnostaa, onnistuu se Havaijilla siinä missä muuallakin Yhdysvalloissa. Honolulun Ala Moana -ulkoilmaostoskeskus on hauska paikka kuljettavaksi ilman ostosaikeitakin, sillä siellä on päivittäin hula- ja muita tanssiesityksiä. Keskuksessa on myös useita havaijilaistuotteisiin, kuten esimerkiksi poly­nesialaistaiteeseen, ukuleleihin ja havaijipaitoihin, erikoistuneita liikkeitä. Syötäviksi tuliaisiksi ostimme itse kahvia, laavasuolaa ja makadamiapähkinöitä.

Havaiji tuo monelle mieleen erityisesti rennon nautiskelun. Sitäkö se on? Kyllä se sitä on. Minulle klassinen havaijilainen nautiskelu tiivistyy auringon­laskussa siemailtuun cocktailiin luksushotelli Halekulanin terassilla Honolulussa, kun hulabändi musisoi ja tanssii pehmeästi ja ukulelen sävelet sekoittuvat aaltojen pauhuun.m

Lisää tietoa: gohawaii.comhawaiimagazine.com

Näin sinne pääsee Helsingistä sujuvin yhteys on Yhdysvaltojen kautta. Meno-paluu­lennot saa usein 1 200 eurolla. Joskus ne saa jopa 800 eurolla: Norwegianilla Helsingistä Yhdysvaltojen Oaklandiin, sieltä muulla lentoyhtiöllä Honoluluun tai Kahuluihin (tässä yhteydessä voi joutua yöpymään Oaklandissa).

Majoitu täällä Aqua Aloha Surf Waikiki Perusmotelli Honolulussa. 2 hh tarjouksesta 100 e.

The Royal Hawaiian Historiaa henkivä pinkki klassikkohotelli Waikiki Beachilla. 2 hh 310 e.  royal-hawaiian.com

Julkaistu: 2.8.2016