Tennarit kattoon! Tällaisen presidentin Suomi saa avoimesta ja kärsimättömästä Alexander Stubbista

Kukapa olisi presidentillinen kiivaimmassa nuoruuden huumassa. Noina vuosina Göran Stubb ei olisi uskonut, että hänen pojastaan tulee vielä Suomen tasavallan presidentti.

– Kun koulun rehtori soitteli, että Alex on heittänyt nuuskaa voimistelusalin kattoon, niin en varmasti olisi uskonut tätä. Niin ajat muuttuvat, Göran Stubb naureskelee vaalien jälkeisenä aamuna.

Iso muutos nuoren Alexander Stubbin elämässä tuli, kun hän lähti lukion jälkeen opiskelemaan Furman Universityyn Yhdysvaltoihin. Tarkoitus oli tulla siellä maailmanluokan golffariksi, mutta jo muutaman viikon päästä isän puhelin soi.

– Hän sanoi, että pappa, täällä on kaksi parempaa pelaajaa, viisi saman tasoista ja kymmenen melkein yhtä hyvää. Nyt alan opiskelemaan, Göran Stubb kertoo.

Niin hän teki ja valmistui lopulta vuosikurssinsa priimuksena. Samalla syttyi palava into kansainväliseen politiikkaan.

– Mihin Alex ryhtyy, hän antaa aina 150 prosenttia. Hän on erittäin ahkera ja tunnollinen kaveri.

Göran Stubbin puoliso Pirkko Mannola lisää vierestä, että Alexander on lämmin, sydämellinen ja perhekeskeinen. Se näkyi, kun Stubb ennakkoäänten julkistamisen jälkeen kääräisi perheensä, vaimonsa Suzanne Innes-Stubbin ja lapsensa Emilien ja Oliverin, pitkään halaukseen.

On presidentinvaalien toisen kierroksen ilta, kello 20.20. Ilme on keskittynyt, kun kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb astelee rivakasti Helsingin kaupungintalon rappuset ylös toisen kerroksen juhlasaliin, josta vaalien tulosillan lähetys leviää suomalaiskoteihin. Hetkeä aiemmin julkistetut ennakkoäänet enteilevät vahvasti vaalivoittoa, mutta sitä ei vielä voi näyttää.

Tällaisissa tilanteissa tulee olla nöyränä, sillä leuhkimista eivät suomalaiset hyvällä katsoisi.

Mediat tenttaavat ehdokkaita juhlasalin valtavan kristallikruunun alla. Kuvaajien pitkät putket piirittävät ahnaasti. Aikataulu on minuuttipeliä. Kun yksi haastattelu loppuu, mikrofonit irrotetaan ja ehdokkaat ohjataan seuraavaan haastattelupöytään. Stubb hörppää punertavaa juomaa, ehkä makuvettä. Televisioruuduista ei näy, kun Stubb ja vastaehdokas, valitsijayhdistyksen Pekka Haavisto vaihtavat keskenään pari sanaa.

Kaikki tietävät, että todennäköisesti peli ratkeaa, kun Ylen ennuste julkaistaan kello 20.55. Stubb on ristinyt kädet pöydälle. Sitten kasvoille piirtyy suun mutristuksesta alkava hymy, ei mikään leveä hammashymy vielä.

– No niin, Alexander, onnittelut Suomen 13. presidentille, Haavisto onnittelee.

– Tasavallan presidentin päätehtävä on rauha, Stubb sanoo hetkeä myöhemmin.

Hän on korostetun hillitty. Se on jatkumoa vaalikampanjalle, jossa Stubb pyrki selvästi näyttämään itsestään vakavamman puolen – vaikka toki hän välillä sosiaalisen median julkaisuissaan pulahti avantoon ja väitteli vaimonsa kanssa siitä, saako hän varmasti tämän äänen.

Kun Stubb lähtee kaupungintalolta kohti vaalivalvojaisiaan Pikku-Finlandiassa, häntä aletaan turvata kuin tasavallan presidenttiä.

Optimistinen, kärsimätön, kansainvälinen – näillä sanoin Alexander Stubbia usein luonnehditaan ja niitä hän on käyttänyt itsekin. Aikoinaan Stubb ilmoitti olevansa jopa yltiöpositiivinen, mutta nyttemmin hän on kertonut jättäneensä yltiöetuliitteen pois, sillä eihän kukaan pysty olemaan positiivinen kaiken aikaa.

Stubb osaa olla kameroidenkin edessä itsevarma ja rento, ja hän uskaltaa vitsaillakin.

Itsevarmuuden toinen puoli on, että Stubbia on syytetty ylimieliseksi. Moni muistaa, kuinka Stubb kertoi eduskunnalle vääriä lukuja hallintarekisteriasiassa ja pahoitteli tätä sitten sanomalla ”sori siitä”. Varomaton lausahdus on seurannut häntä.

Kirjailija, toimittaja Karo Hämäläinen tutustui Stubbiin, kun kirjoitti tästä elämäkertaa. Tarkemmin sanoen he kirjoittivat yhdessä. Stubb ei ollut vain haastateltavana, vaan näpytteli tekstiä itsekin. Se oli vuoden kestänyt, intensiivinen projekti, jossa Stubb kertoi elämästään ja tunteistaan avoimesti. Syntyi Alex (Otava 2017).

Hämäläinen muistaa, miten Stubb halusi pyytää käsikirjoitukseen kommentteja suurelta joukolta ihmisiä. Aluksi Hämäläinen vähän pelästyi. Mitä siitäkin tulisi, että hirvittävän moni alkaisi ruotia keskeneräistä tekstiä.

– Mutta se oli ilman muuta hyvä kirjalle. Se oli myös oppi Alexin työskentelytavasta. Hän osallistaa suurta joukkoa ihmisiä ja hakee informaatiota, jota voi sitten hyödyntää haluamallaan tavalla, käyttää hyväksi tai olla käyttämättä. Hän haluaa paljon eri suuntia, joista ottaa kimmokkeita.

Hämäläinen lisää, ettei kuitenkaan tunne Stubbin varsinaista johtajapersoonaa.

Stubb on kaksikielinen ja kävi osan koulusta suomeksi ja osan ruotsiksi. Hän osaa myös englantia, ranskaa ja saksaa sekä ”kyökki-italiaa”. Hänestä tulee todennäköisesti maailmalla näkyvä presidentti.

– Alex tykkää esiintyä kansainvälisillä areenoilla ja puhua eri kielillä. Se on hänen vahvuusaluettaan, Hämäläinen sanoo.

Pikku-Finlandia on lämmennyt niin, että otsilla näkyy hikikarpaloita. Lansonit on korkattu, pitsat syöty, paitsi pari palaa, jotka ovat jostain syystä lattialla olevan korokkeen päällä.

Helsingin pormestari Juhana Vartiainen tutustui Stubbiin kymmenisen vuotta sitten, kun Stubb kutsui hänet puhumaan seminaariinsa. Vartiainen oli vielä demari ja työskenteli Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajana. Vähän myöhemmin Stubb, pääministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja, houkutteli Vartiaisen kokoomuksen ehdokkaaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleihin.

Vartiainen pitää Stubbia innostavana idealistina, joka pelaa reilua peliä. Politiikassa tulleet osumat ovat Vartiaisen mielestä opettaneet Stubbia.

– Hän kykenee siihen, mihin kaikki eivät kykene, eli katsomaan vastoinkäymisiään ja analysoimaan, onko tehnyt virheitä ja mitä voi tehdä toisin. Hän ei ole menettänyt idealismiaan. Minusta hän on saanut sellaista levollisuutta, jota tulee, kun on kokenut myös vastamäkeä, Vartiainen sanoo.

Alexander Stubb oli tutkija ja EU-virkamies, kun politiikka imaisi hänet mukaansa. Vuonna 2004 hänet valittiin Euroopan parlamenttiin, ja neljä vuotta myöhemmin hänestä tuli Suomen ulkoministeri. Stubb toimi ulkoministerinä, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerinä, pääministerinä ja valtiovarainministerinä vuosina 2008–2016.

Viimeiset vuodet Suomen politiikassa olivat raskaat. Oli poliittisia vääntöjä, kuten kuuluukin, mutta lisäksi arvosteltiin Stubbin johtajuutta, käyttäytymistä ja vaatetusta. Myöhemmin Stubb on kertonut suoraan, että tuolloin kritiikki johti mustaan hetkeen, jolloin vaimo ja isä pitivät häntä pystyssä.

Ministerivuosien jälkeen Stubb jätti Suomen politiikan ja palasi Eurooppaan, ensin Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi ja sitten vuonna 2020 professoriksi EU-yliopistoon Firenzeen.

Stubbin matka presidentiksi alkoi 24.2.2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suomen ja maailman turvallisuustilanne siirtyi uuteen asentoon. Ajatus presidentinvaaleista alkoi kypsyä Firenzen auringon alla.

Kesällä 2023 Stubb valittiin kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon vahvalla tuella kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi. 11.2.2024 suomalaiset äänestivät hänet presidentiksi.

Valinta lienee ollut Stubbille hunajaa siksikin, että se oli paluu suoraan huipulle. 1 575 211 suomalaista kirjoitti hänen numeronsa äänestyslappuun.

Stubb tapasi tulevan vaimonsa Suzanne Innesin EU-yliopistossa Belgiassa vuonna 1994 ja ihastui ensisilmäyksellä. ”Koko paketti on täydellinen. Silmät, kivannäköinen suu, hiukset…” Stubb kuvaili elämäkerrassaan.

Suzanne oli kuitenkin varattu, joten ”täysin vastoin luonnettani olin kerrankin elämässäni kärsivällinen”.

Paria kuukautta myöhemmin he alkoivat seurustella. Naimisiin pari meni Englannissa vuonna 1998.

Suzanne Innes-Stubb on työskennellyt viime vuodet Koneen yritysvastuujohtajana. Hän sai Suomen kansalaisuuden vuonna 2017. Viimeiset kuusi seitsemän vuotta pari on asunut pääosin eri maissa: Alexander Luxemburgissa ja Firenzessä, ja Suzanne Suomessa perheen kodissa.

Apu tapasi pariskunnan viime syksynä, kun Stubb oli vasta palannut Suomeen vaalikampanjaansa varten. Stubb kertoi, että aina tulleessaan kotiin Suomeen, hän yrittää ottaa vastuuta kotitöistä.

– Yritän saada brownie-pisteitä vaimolta. Yritän olla hyvä tyyppi ja pestä pyykkiä ja tyhjentää tiskikonetta ja muuta. Aina joskus onnistuu, joskus ei, hän sanoi silloin.

Stubbin hyvinvointi – kehon, mielen ja sielun tasapaino – syntyy liikunnasta, hyvästä ruoasta ja riittävästä unesta. Jos unet jäävät huonoiksi, hänkään ei jaksa olla energinen ja optimistinen. Välillä kun hyrrä pyörii päässä, Stubb saattaa herätä aamuyöstä.

– Jotta arki toimii hyvin, tärkeintä on, että Alex nukkuu hyvin, Suzanne Innes-Stubb sanoi syksyllä.

Kovista politiikan ja julkisuuden vuosistaan huolimatta Alexander Stubb on säilyttänyt ihmisenä tietyn avoimuuden, joka näkyy hänen tavassaan olla. Avun haastattelussa hän kutsui itseään äijäksi. Presidenttinä hän ei ehkä enää tee näin, mutta jää nähtäväksi, onko tämä puoli pakko piilottaa kokonaan.

Vaali-iltana kello on 22.30, ja Pikku-Finlandia on lämmennyt niin, että otsilla näkyy hikikarpaloita. Lansonit on korkattu, pitsat syöty paitsi pari palaa, jotka ovat jostain syystä lattialla olevan korokkeen päällä. Koska hän tulee, nytkö?

Kymmenen minuutin päästä Alexander Stubb puskee läpi kannattajajoukkonsa. Kaiuttimista soi Arttu Wiskarin Suomen muotoisen pilven alla. Aa-lex, Aa-lex!

Stubbilla on rennosti solmittu kukkapuska, jonka hän antaa vaimonsa pideltäväksi. Hän puhuu ilman muistiinpanoja, kuten usein. Hän kiittää ruotsiksi isäänsä ja ”bonusmammaansa” Pirkkoa tuesta sekä suomeksi veljeään siitä, että tämä on vuosien ajan jaksanut häntä.

– Hänhän on meistä se huomattavasti rauhallisempi, maltillisempi, fiksumpi ja paremman näköinen.

Sitten hän kiittää lapsiaan, rakkaimpia ja tärkeimpiä. Vaimostaan hän puhuu kauniisti.

– Tässä huoneessa on yksi ihminen, jota ilman elämässäni ei olisi merkitystä. Se on Suzanne, Stubb sanoo englanniksi.

Sitten juhlitaan. Tennarit kattoon, tää ilta on meille, Kaija Koo laulaa ja muuttaa hittibiisiään sopimaan paremmin uudelle presidentille.

Presidenttinä Alexander Stubb joutuu asemaan, joka on yksinäisempi kuin aiemmin. Hän tulee olemaan vaikeiden aikojen presidentti. Kun työt virallisesti alkavat 1. maaliskuuta, pöydällä ovat niin Suomen Nato-linjan rakentaminen kuin Ukrainan sota, Gazan sota ja Yhdysvaltain tulevat presidentinvaalit. Puhumattakaan arvojohtajuudesta ja suomalaisten tuomisesta yhteen.

Stubb aloittikin työn heti vaali-iltana, kun hän kävi Pekka Haaviston vaalivalvojaisissa ja toisti moneen otteeseen, että nyt on vain Suomen joukkue.

Persoonana Stubb on erilainen kuin presidentti Sauli Niinistö. On kiinnostavaa nähdä, muuttaako Stubb jotenkin presidentti-instituutiota, tuoko hän toimintaan lisää avoimuutta. Stubb kieltää miettineensä asiaa tarkemmin.

– Tasavallan presidentin tehtävään kuuluu määritelmällisesti se, että edetään maltilla ja rauhassa, hän sanoo Avulle.

Pitkän vaalikampanjan aikana Stubbista on kerrottu likimain ”kaikki”. Yksi kysymys tulee silti mieleen. Löytyykö tarpeeksi kovakuntoisia turvamiehiä, jotta triathlonharrastus voi jatkua?

Koska kyse on Stubbista, se varmasti selviää pian.