Älä ohita lomallasi Espanjan Aurinkorannikon helmeä: Málaga tarjoaa kulttuuria, herkuttelua ja ripauksen historiaa

Olemme ehtineet olla Málagassa vasta tovin ja istahtaa ravintolaan, kun paikallinen tunnistaa meidät puheestamme suomalaisiksi.

”Mustekalaa. Ottakaa sitä”, tarjoilija Samuel Peinado Fernandez huikkaa meille innoissaan suomeksi.

Hän luettelee enemmänkin suomenkielen ruokasanastoa, kuin maistellen sanoja, ja kyselee meiltä lisää. Kielitaito on tarttunut mieheen ravintolatöissä täällä Espanjan Aurinkorannikolla. Keskeinen kulinaristinen sanasto taittuu Fernandezilta ainakin kuudella, seitsemällä kielellä, hän kertoo.

Málaga ja sen lähiseutu elävät pitkälti matkailijoista. Silti kaupunki tuntuu aidon espanjalaiselta, samoin kuin sen ravintoloiden tarjoamat maut.

Valitsemme El Tapeo de Cervantes -ravintolan listalta Fernandezin suosituksen mukaisesti kuusi pöydässä jaettavaa annosta. Vinkki mustekalasta osuu tietysti oikeaan: grillattu merenelävä mausteisen paprika-sipulihöystön kera on annoksista herkullisin.

Savustettu sardiinifile tomaattihillokkeen ja viikunan kera ei jää juuri jälkeen, ja iberico-possu viehättää sekin: Euroopan vanhimpana rotuna pidetyn, ulkona kasvavan ja tammenterhoja popsivan porsaan tummaa lihaa voisi melkein luulla naudaksi.

Aterian päätteeksi kiittelemme vielä Fernandezia ja astelemme sitten kohti satamaa, onneksi loivaa alamäkeä.

Vajaan 600 000 asukkaan Málaga on ehdottomasti kävelijän kaupunki. Lähes kaikki matkailijaa kiinnostava on sopivasti kävelymatkan päässä. Yhdelle nähtävyydelle, Gibralfaron linnoitusalueelle, kannattaa tosin kavuta muulloin kuin keskipäivän paahteessa.

Gibralfaron kukkulalla on ollut jonkinlainen linnake aina kaupungin perustamisen ajoista alkaen, noin 770 vuotta eaa. Linnan nykyisin näkyvät jäänteet yhdistyvät maurien 1000-luvulla rakentamaan Alcazaban palatsi-linnoitukseen. Muureilla voi istuskella nauttien maisemista. Mikäli jalat kaipaavat lepoa, takaisin keskustaan vehreälle Alameda Principal -bulevardille pääsee bussillakin.

Bulevardin etelälaidalla sijaitseva, sataman ja Guadalmedinan jokiuoman väliin rajautuva El Sohon alue on hyvä kohde päiväkuljeskeluun. Aiemmin ahtaiden vuokratalojen ja rähjäisten varastojen leimaama alue muuntuu vauhdilla trendikaupunginosaksi. Kävelykatuja on jo avattu, taloja kunnostetaan ja ensimmäiset panimoravintolat ovat auenneet.

Modernin taiteen museo CAC on houkutellut Sohon alueelle gallerioita. Talojen seinillä näkee paljon tilattua graffititaidetta. Tunnetuimpiin málagalaisiin kuuluva näyttelijä Antonio Banderas on puolestaan avannut Sohoon oman teatterinsa. Hän omistaa myös osan keskustassa sijaitsevasta maineikkaasta baari-ravintolasta, joka tunnetaan laadukkaista tapaksistaan. Paikalla on suomalaisittain mieleenpainuva nimi: El Pimpi.

Vielä vuosituhannen vaihteessa kaupungissa oli vain jokunen kiinnostava museo, mutta Málaga on selkeästi halunnut harpata kulttuurikaupunkien joukkoon. Täältä löytyy nykyään noin 35 museota, joiden aihepiirit ulottuvat viinistä ja musiikista flamencopukuihin, jalkapallosta nykytaiteeseen. Kuuluisin málagalainen oli Pablo Picasso, ja hänen elämäänsä voi tutustua synnyinkotimuseossa Casa Natal de Picassossa. Taiteilijalle on omistettu myös oma taidemuseo, joka on kelpo läpileikkaus hänen uransa eri kausista, vaikkei kaikkein kuuluisimpia töitä olekaan esillä.

Yksi kulttuurikohde löytyy Málagan rantapromenadi Muelle Unolta. Sataman kulmassa sijaitsee kiinnostava rakennus: suuri, värikäs lasikuutio. Se on osa muutama vuosi sitten avattua Centre Pompidou Málaga -museota. Pariisin maineikkaan Centre Pompidoun tytärmuseo esittelee espanjalaisen taiteen vuosisataa Mirósta Dalín kautta nykytaiteilija Miquel Barcelóon. Pompidoun kuutiosta on tullut yksi uudistuneen Málagan maamerkeistä.

Vielä parikymmentä vuotta sitten kaupungin sataman kortteleissa riitti autenttista sotkuisuutta. Nyt se on enää muisto vain, ja rantapromenadi kahviloineen ja cocktail-baareineen on siisti sekin.

Rantapromenadin päästä, läheltä vanhaa majakkaa löytyy rosoisempia ja huippuedullisia baareja, kuten Cerveceria La Sureña. Ruokailla kannattaa kuitenkin muualla kuin promenadin paikoissa.

Satamasta pääsee myös mukavalle maisemaristeilylle. Ne ovat suosituimpia auringonlaskun aikaan.

Yksi Málagan parhaista kävelyistä vie El Paloon. Entinen kalastajakylä on nyt Málagan kaupunginosa, mutta sen henki on aivan omanlaisensa. Matkaa kertyy kuutisen kilometriä.

Kävely kannattaa aloittaa Malaguetan rantakaupunginosasta. Matkalla ohitetaan Pedregalejon kaupunginosa, jossa on myös suosittu ranta.

El Palon alueelle saavuttaessa huomaa rakennusten madaltuneen ja asuntojen pienentyneen. Tunnelma on yhä kylämäinen, vaikka kesäisin ja viikonloppuisin El Palo on supersuosittu kohde paikallisillekin. Tänne tullaan joukolla rannalle ja syömään pääosin puitteiltaan vaatimattomissa ravintoloissa, jotka tunnetaan herkullisista kalaruuistaan.

Päätämme kävelymme El Tinteron terassiravintolaan. Paikka ei kerää tyylipisteitä, mutta se on arkipäivänäkin puolillaan väkeä. Tilaaminen on täällä helppoa, vaikkei espanjaa paljon osaisikaan: lounas- ja illallisaikaan tarjoilijat myös kiertävät esittelemässä annoksia tarjottimilla.

Syömme kampasimpukoita, grillattuja sardiineja, tonnikalaa ja paprikasalaattia halvan karahviviinin kanssa. Kaikki on hyvää, ja bussi vie tyytyväisen voipuneen päiväretkeilijän takaisin keskustaan.

Mercado de Atarazanasin kauppahallin edustalla Cafeteria Don Premiossa istuskelee joukko vanhoja äijiä. Herrat eivät selvästi ole täällä ensimmäistä kertaa kahvillaan.

Sisältä kauppahallista löytyy kokonainen makumaailma. Paikallisia kevyesti suolattuja manteleita ei voi vastustaa, ja ruokatuomisia ostava vieras tykästyy vaikkapa pienen pieniin säilöttyihin pepinillos-kurkkuihin. Tai mausteisiin. Aito sahrami, jonka Andalusiaan toivat alun perin maurit, on ruuanystävälle milteipä pakollinen ostos.

Kauppahallin ulkopuolella valitsemme lounaspaikaksi marisquerian, mereneläviin erikoistuneen kuppilan. Heti ensimmäinen paikka täyttää olennaiset kriteerit: muovituolit, paperipöytäliinat, paljon kovaäänisiä ruokailijoita. Isäntä tai emäntä, joka on mieluummin yrmeä kuin mielistelevä.

Friteeratut kala-annokset maksavat lounasaikaan noin vitosen per annos, muut ruuat eivät juuri enempää. Nautimme loistavia coquinas-simpukoita liemessä sekä merirapuja. Eniten ihastuttaa kuitenkin vadillinen täydellistä kesäruokaa: tomate con ventresca. Näin hyvää tomaatti-sipuli-tonnikalasalaattia emme muista muualla saaneemme.

Málagan kentälle on laskeutunut huippuvuosina yli 12 miljoonaa matkustajaa. Silti tämä on ennen kaikkea tavallinen espanjalainen kaupunki, eikä turismi ole muuttanut sitä yhtä paljon kuin monia lähiseudun paikkoja.

Suuri osa matkailijoista suuntaa suoraan kentältä länteen Aurinkorannikolle. Rantakaupunkien ketju ulottuu lähes katkeamattomana aina 60 kilometrin päässä sijaitsevaan Marbellaan ja jatkuu siitä käytännössä Gibraltarille asti.

Rantaloikoilusta nauttiakseen ei tarvitse tosin lähteä Málagasta: leveä ja hyvin hoidettu Malaguetan uimaranta löytyy aivan keskustan kyljestä. Siellä voi helposti viettää vaikka ison osan päivästä, sillä rannalla on vieri vieressä myös pieniä ruokakojuja.

Aurinkorannikon suosio ja rakentaminen alkoi lähimpänä Málagaa sijaitsevasta Torremolinoksesta. Noin 67 000 asukkaan kaupunki on monen mielessä synonyymi massaturismin ongelmille. Kymmenilletuhansille, pääosin Britanniasta tulleille matkailijoille Torremolinos ja sen lähikaupungit tarkoittavat kuitenkin Espanjan-kotia. Päätämme käydä kurkistamassa niitä paikallisjunalla.

Torremolinosiin saapuessa kohdalle osuu sadekuuro, mutta pian sateen tilalla on kaunis ilta-aurinko. Eihän Torren lomakaupunki hullummalta näytä, espanjalaisten tilalla on vain matkailijoita.

Jatkamme junalla seuraavaan turistikaupunkiin, Benalmádenaan. Ehdimme sen tunnettuun jahtisatamaan ennen auringonlaskua, ja päädymme ihailemaan kaupungin rannan aalloilla taiteilevia kymmeniä surffaajia. Surffaus ei täällä ole mikään nuorten hurjapäiden harrastus, vaan ikäskaala ulottuu eläkeikäisistä konkareista koulutyttöön.

Illan viimeisistä auringonsäteistä nauttien astelemme Benalmádenan mustahiekkaisen rannan poikki kävelykadulle ja kohti paluukyytiä.

Minkä kaikista Málagan mukavista ravintoloista sitä valitsisikaan matkan tälle illalle?