
Pornokorttien opetus pätee myös akkuihin – ”En tiennyt” ei riitä selitykseksi
Tietämättömyys ei vapauta vastuusta. Kolme omakotitaloa paloi keväällä. Syynä olivat itse tehdyt litiumioniakkujärjestelmät, kirjoittaa Vesa Linja-aho.
Kolumnin kuunneltava versio on tehty tekoälyn avulla. Anna palautetta audiosta sähköpostilla apu360@a-lehdet.fi tai artikkelin lopussa olevalla lomakkeella.
1990-luvulla yläasteella luokkatoverini toi kouluun isältään pihistämänsä pornopelikortit. Nämä sitten kiersivät poikaporukassa, kunnes yksi meistä keksi heittää korttipakan levälleen ruokalan pöydälle. Tiukan kurin nimiin vannova äidinkielenopettaja karjaisi ”Mitä, pornokortit ruokalassa!” ja tapaukseen osalliset joutuivat vuoron perään rehtorin puhutteluun. Pelikortit pöytään levittänyt poika, kutsuttakoon häntä vaikka Jussiksi, vastasi vakavalla naamalla rehtorin kysyessä syytä korttien levittämiseen: ”En mä tiennyt että ne oli pornokortit.”
Selitys ei mennyt läpi, mutta siitä tuli lentävä lause jolle on naureskeltu hyvässä hengessä vielä aikuisiälläkin. Tapauksessa piilee kuitenkin syvällinen viisaus: missä menee raja uskottavan ja epäuskottavan tietämättömyyden välillä? Rikostapauksissa tietämättömyys siitä, että jokin asia on kiellettyä, ei vapauta tuomiosta, vaikka se joskus voi sitä lieventääkin. Syykin on selvä: muuten jokaisesta rikoksesta voisi luikerrella vapaaksi uskottelemalla, että lakipykälä ei ollut tuttu.
”Kiellot ja muistuttelu eivät innokasta tee-se-itse-miestä pysäytä.”
Kesäkuun alussa Tukes ja sähköalan järjestöt julkaisivat harvinaisen yhteistiedotteen sen jälkeen, kun kevätkuukausina oli tapahtunut kolme omakotitalopaloa, jotka johtuivat itse rakennellusta litiumioniakkujärjestelmästä. Tiedote otettiin pääosin hyvin vastaan, mutta uutisten somekommentoinnissa huomasin ilmiön, että akkujen ”kemia” kiinnosti kovasti, koska vallalla tuntuu olevan uskomus, että litiumrautafosfaattikennot eivät voi syttyä vikatilanteessa. Todisteena (muka) tästä ovat Youtube-videot, jossa kennoihin hakataan nauloja, ja ne eivät syty. Tulee vain savua.
Totuus on monimutkaisempi: vaikkei litiumrautafosfaattiakku pala yhtä ärhäkästi kuin vaikkapa sähköautojen tehokkaat akkukemiat, vaaraton se ei ole. Itse asiassa vikaantunut LFP-akku voi tehdä jopa pahempaa jälkeä, kun akusta vapautuneet kaasut syttyvät yhtäkkiä ja aiheuttavat nestekaasuräjähdyksen tapaisen onnettomuuden.
Todennäköisesti kukaan talonsa polttaneista ei ole ymmärtänyt akkuihin liittyviä vaaroja. Kiellot ja muistuttelu eivät innokasta tee-se-itse-miestä pysäytä, mutta on eri asia ottaa tietoinen riski kuin tulla yllätetyksi housut nilkoissa. Jos rakenteluhalu on kova, omaisuus- ja henkilövahingon riskin saa hallintaan sijoittamalla akut koirankoppimaiseen rakennelmaan 10 metrin päähän talosta. Kuten jotkut ovat tehneetkin. Kannattaa silti vielä miettiä.