Aki Lindén nousee ministeriksi keskelle sote-uudistusta: ”Alueiden välille syntyy eriarvoisuutta, sama ilmiö nähty Ruotsissa”

Krista Kiurun perhevapaan sijaiseksi nousee ensimmäisen kauden kansanedustaja Aki Linden. HUS:n ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien entisen toimitusjohtaja Lindenin mukaan sote-uudistuksessa tavoitteet ovat laadun parantaminen, hyvät palvelut ja tasa-arvoisuus sekä kestävä talous.

– Sote-uudistus ei ole pelkästään sitä, että miten pääsee lääkärille, mutta se on ymmärrettävä ja konkreettinen kysymys. Taustalla on tilanne, että kuntien mahdollisuudet hoitaa peruspalveluita ovat olleet hyvin erilaiset. Painopisteenä on siis, että yhteiset rahat siirretään ensisijaiseen terveydenhuoltoon ja peruspalveluihin. Keskustelu asiasta tulee olemaan vaativaa, kun kaikki palvelut rahoitetaan jatkossa samasta lähteestä, Lindén sanoo.

Hän nostaa esille kuntien välisen eriarvoisuuden. Toisessa kunnassa pääsee nopeasti lääkäriin, toisessa taas ei. Yhdessä kunnassa hammashuolto toimii, toisessa taas on isoja ongelmia.

– Sote-uudistuksessa alueet suurenevat. Tietysti voi kysyä, syntyykö seuraavaksi tilanne, että alueiden välille syntyy eriarvoisuutta. Näin tulee tapahtumaan. Sama ilmiö on havaittu jo Ruotsissa.

Budjetointia tarve edellä

Miten syntyvät terveyserot pyritään estämään? Lindenin mielestä tärkein keino on tarveperusteinen budjetointi. Kaikki alueiden saama raha on nyt suoraan valtion budjetista.

– Tarveperusteinen budjetointi näkyy siinä, että Lappi ja Kainuu ovat saamassa lähes 5 000 euroa per asukas, kun taas esimerkiksi läntinen Uusimaa ja Keski-Uusimaa ovat saamassa niukasti yli 3 000 euroa per asukas. Tämä pohjautuu jo nykyiseen tilanteeseen eli terveemmillä ja nuoremmilla käytetään rahaa vähemmän ja taas toisilla alueilla, joilla sairastetaan enemmän, käytetään rahaa enemmän.

Sote-uudistuksen budjetti ja alueiden saama raha on yhteensä 21 miljardia. Siitä 40 prosenttia menee nykyisten sairaanhoitopiirien toimintaan, 20 prosenttia terveyskeskuspalveluihin, 20 prosenttia vanhustenpalveluihin ja loppu 20 prosenttia pelastus- ja vammaispalveluihin.

– Kärjistäen voisi sanoa, että vuoden vaihteessa ei muutu kuin se organisaatio, joka kokonaisuudessaan hallinnoi palveluita.

HUS:in hankinnat oli hoidettu hienosti

Linden korostaa yt- eli yhteistoiminta-alueiden merkitystä kokonaisuudessa. Jaettava raha ei riitä esimerkiksi työvoimaan ja siksi yt-alueita tarvitaan.

– Suomessa on sanottu, että alueita perustetaan liikaa, 21 kappaletta plus Helsinki. Olen asiasta samaa mieltä. Moni jää kovin pieneksi. Alueet kuitenkin muodostavat yhdessä yhteistoiminta-alueita, ja se auttaa tähän tilanteeseen. YT-alueiden kautta esimerkiksi erikoissairaanhoidon osaaminen saadaan laajasti käyttöön.

Viidellä perustettavalla yt-alueella on kymmenkunta omaa tehtävää. Alue ei pysty määräämään asioita. Yt-alueiden kautta pystytään siirtämään erikoissairaanhoidon osaaminen laajalti käyttöön.

Ensimmäisen kauden kansanedustaja Aki Lindén oli aluevaalien ääniharava Varsinais-Suomessa. Hän on luottauksesta kiitollinen.

Yleisradion MOT-ohjelma julkaisi noin vuosi sitten HUS:n epäselvyyksistä liittyen kilpailutukseen ja hankintalakiin. Lindén oli tuohon aikaan HUS:n toimitusjohtaja. Lindén sanoo, ettei viranomaisselvittely asiasta ei ole koskenut häntä, mutta hän sanoo tietävänsä mistä asiassa on kysymys.

– Valtaosa hankinnoista on huippuhienosti hoidettu. Isossa organisaatiossa hankintoja tekevät sadat ihmiset. Joissain yksiköissä on tehty suorahankintoja, vaikkei olisi saanut tehdä. Nehän on voitu saada halvemmalla kuin kilpailutuksella, mutta tämä ei ole hankintalain mukaista. Tämä on koskenut noin 3 prosenttia HUS:n hankinnoista.