Pitääkö epäillä aivoinfarktia? Neurologian erikoislääkäri neuvoo viisi vinkkiä: Kiinnitä huomiota näihin merkkeihin

1. Toinen puoli kehoa halvaantuu

Aivoinfarkti syntyy, kun verihyytymä tukkii aivovaltimon. Tällöin veri ei enää kierrä tietyille aivojen alueille, ja aivokudos alkaa kärsiä hapenpuutteesta. Jos se kestää riittävän pitkään, aivosolut vaurioituvat pysyvästi. Oireet ovat yleensä sitä vaikeammat, mitä isompi tukkeutunut suoni on. Jos tukos saadaan ajoissa pois, oireet voivat korjautua.

TIA-kohtaus on ohimenevä aivoverenkierron häiriö, joka saattaa varoittaa lähestyvästä aivoinfarktista. Sekin on syy lähteä päivystykseen. Kohtauksen saaneelle aloitetaan verisuonitukoksia vähentävä lääkitys.

Aivoinfarktin klassisia oireita ovat toisen käden, jalan tai suupielen halvaantuminen ja puhehäiriö, jossa puhe puuroutuu tai sanoja ei löydy. Jotkin aivoinfarktin oireet eivät näy selkeästi ulospäin, tai niitä ei tunnista itse. Tyypillinen tällainen oire on huomioimattomuus eli neglect, niin sanottu katveoire. Silloin ei kykene huomiomaan toista puolta joko omasta kehosta tai ympäristöstä. Esimerkiksi oikea käsi saattaa olla halvaantunut, mutta potilas kuvittelee, että kaikki on kunnossa. Katveoireinen kiinnittää huomiota vain toisella puolella oleviin asioihin, vaikka näkö sinällään toimii.

2. Näkö katoaa äkillisesti

Äkilliset näköoireet voivat johtua aivoinfarktista. Tyypillistä on, että puolet näkökentästä tai toisen silmän näkö pimenee. Näkökenttään saattaa laskeutua tai nousta ikään kuin verho tai esirippu. Potilas voi myös kuvailla, että telkkaria katsoessa tekstityksen loppuosat katosivat yhtäkkiä tai peiliin katsoessa näkyi vain osa kasvoista.

Myös kahtena näkeminen on mahdollista. Jos katsoo vain yhdellä silmällä, näkee normaalisti. Silmien yhteispeli ei kuitenkaan toimi, mikä aiheuttaa kaksoiskuvia.

3. Voimakas huimaus iskee

Joskus aivoinfarktissa voi esiintyä äkillisesti alkavaa voimakasta huimausta tai tasapainohäiriöitä, joihin voi liittyä esimerkiksi oksentelua, puheen puuroutumista tai kaksoiskuvia.

Huimaus ei välttämättä ole aina pyörivää, vaan se voi esimerkiksi kaataa sivulle. Silloin saattaa olla vaikea pysyä pystyssä. Yleensä huimaus on aivoinfarktissa todella rajua, mutta harvoin ainut oire.

4. Päänsärkyä ei yleensä ole

Jos oireet viittaavat aivoinfarktiin, ei pidä jäädä odottelemaan, vaan soittaa saman tien hätäkeskukseen. Mitä pidempään veritulppa on aivoissa, sitä todennäköisemmin se tekee korjautumatonta haittaa aivokudokselle.

Valtaosaan aivoinfarkteista ei liity kipua, kuten päänsärkyä. Jos sitä on, sen ei pidä antaa hämätä, vaan lähteä hoitoon. Oireilun syy ei ole aina lääkärillekään selvää ilman tutkimuksia. Äkillinen neurologinen oire on syy soittaa hätäkeskukseen. Lievissä oireissa neuvoja voi saada päivystysavusta.

Aivoinfarktiin voidaan antaa liuotushoitoa eli suonensisäistä lääkettä tukoksen liuottamiseksi, jos oireiden alkamisesta on kulunut korkeintaan yhdeksän tuntia eikä hoidolle ole vasta-aiheita. Joskus ison verisuonen hyytymä voidaan poistaa katetrilla.

5. Irvistys ja käden nosto takkuavat

Aivoinfarktissa tyypillinen oire on suupielen roikkuminen, samoin puutuminen ja tunnon katoaminen kehon toiselta puolelta. Jos epäilee jollakulla aivoinfarktia, kannattaa testata, pystykö hän puhumaan tai onko puhe epäselvää tai puuroutunutta.

Kun pyydät potilasta irvistämään, näet, nousevatko suupielet ja toimivatko ne nopeasti. Jos hän nostaa kädet ilmaan, voi katsoa, valahtaako toinen käsi alas vai toimiiko se lainkaan. Jos nämä liikkeet eivät luonnistu, pitää hälyttää ambulanssi ja saada potilas makuuasentoon. Missään tapauksessa hän ei saa itse tarttua auton rattiin.

Joskus potilas voidaan kuljettaa sairaalaan helikopterilla, mikä lyhentää hoitoviiveitä. Myös yksilölliset erot verenkierrossa ja sairaushistoriassa vaikuttavat siihen, miten nopeasti pysyviä vaurioita syntyy. Osalla niitä tulee, vaikka sairaalaan ehtisi ajoissa.

Asiantuntija: neurologian erikoislääkäri Silja Räty, HUS Neurokeskus