Aition Puntarin ennustus: Kuopiossa kaivataan ryhtiliikettä, Helsingissä nähdään parannusta

Veikkausliigan toukokuu muutti joukkueiden asetelmia ja voimasuhteita osaltaan ennakoidusti, osin sopivan yllätyksellisesti. Aition kauden toisessa Puntarissa nähdäänkin vahvoja nousuja, toisaalta ainakin hetkellisesti pois valokeilasta vieviä romahduksia. Pohjanmaalla on uusi edustaja, mutta suurin harppaus ylöspäin on nähty Helsingissä. Uudet tavoitteet on asetettu, ja vaaka kääntyy armottomasti jälleen heinäkuun alussa.

1. HJK. 17 pistettä (+4 tavoitteesta). Sijoitus sarjataulukossa 4.

Kolmetoista pistettä viidestätoista mahdollisesta viimeiseen viiteen peliin nostaa HJK:n edellisen Puntarin kuudennelta sijalta aina ykköseksi asti. Vaikka Miika Nuutisen alku Klubissa on otteluohjelman puitteissa saanut kaikki tähdet puolellensa, niin siitä huolimatta joukkueen pelaamisessa on niin paljon parempia elementtejä verrattuna alkukauteen, että ei tarvitse olla kummoinenkaan profeetta ennustaakseen Töölössä taisteltavan tällä kaudella aivan kirkkaimmista mitaleista.

Yksi merkittävä tekijä on kokoonpanon pysyvyys. Viimeisten viiden pelin aikana kahta pelipaikkaa lukuun ottamatta kentällä on avannut sama yksitoistainen. Aivan kuten kauden ensimmäisessä Puntarissa todettiin, Kaius Simojoki sekä Pyry Mentu ovat tämän kauden suurimpia ilonaiheita pelaajistossa, ja molemmat ovatkin vakiinnuttaneet paikkansa Nuutisen avauksessa. Alex Ringin nostaminen pykälää tai jopa pari ylemmäs kenttäryhmityksessä on ollut oiva veto, ja se kertoo osaltaan myös siitä, että pitkän uran Euroopassa tehnyt pelaaja omaa sen verran laatua, että Veikkausliigassa pelipaikka voi olla jotain aivan muuta, kuin aiemmin.

Maaottelutaukoa edeltänyt tasapeli KuPS:n kanssa oli liigan tämän kauden laadukkain, ja sen perusteella on vaikea uskoa kovin monen joukkueen pysyvän kaksikon perässä loppuun asti. Nykyisen rosterinsa lisäksi HJK omaa edelleen Veikkausliigan suurimman vahvistuspotentiaalin tulevan siirtoikkunan aikana. Seuraavat kierrokset tarjoavat mahdollisuuden pistepotin edelleen lihottamiseen, mutta juhannuksen jälkeisenä perjantaina ne tulevat olemaan hyvin tiukassa. KuPS vieraissa saattaa hyvinkin päättää Nuutisen tappiottomien pelien sarjan.

Tavoitepistemäärä kierroksen 15 jälkeen: 27 pistettä.

2. Inter. 21 pistettä (+-0 tavoitteesta). Sijoitus sarjataulukossa 2.

Edellä on yhä yksi joukkue, mutta Inter Turku pitää Puntarissa hyvin vahvan kakkossijansa. Edellisen neljän kierroksen saldoksi muodostui kymmenen pistettä, ainoan kauneusvirheen tartuttua mukaan Maarianhaminasta, jossa sinimustat olivat tosin tappiollakin vielä kymmenen minuuttia ennen päätösvihellystä. Sen jälkeen peräkkäiset voitot Ilveksestä sekä SJK:sta kertovat kuitenkin Interin ruorin pysyneen kurssissaan, eikä pistemenetystä nähty sen puoleen viime kierroksen Pietarsaaren järkyttävällä perunapellollakaan, jossa pelaamisen piti olla aivan erilaista kuin kotona Kupittaalla tai muilla pelattavimmilla alustoilla.

Jos HJK on löytänyt pelaajaryhmitykseensä toimivan ja staattisen permanentin, samaa voidaan sanoa Interistä ja varsinkin sen alimmasta linjasta. Edelleen Luka Kuittisella sekä Juuso Hämäläisellä tulee ajoittain kiire omiin, mutta ylempien kerrosten toiminta pallottomana on kehittynyt niin, etteivät korkealla linjalla alakertaa johtavat topparit joudu juoksukilpailuihin liian usein. Eetu Huuhtanen puolustaa eteenpäin isoa tilaa ja on tehnyt sitä hyvin. Veikkausliigan vähiten maaleja omiin päästänyt Inter toimii edelleen myös hyökkäyspäässä ja odotettavissa on siltä rintamalta lisää, kunhan Jasse Tuominen pysyy nyt saavuttamassaan pelikunnossa.

Vesa Vasara haluaa hyökkäyspäässä paljon palloja boksiin, joiden lähettämisessä on kunnostautunut etenkin Axel Kouame. Vaikka tällä hetkellä laajalti spekuloidaan norsunluurannikkolaisen siirrolla kesän ikkunassa, automaationa miehen mestaruuskamppailun hylkäämistä ei voi pitää. Ja mikäli niin tapahtuisi, Florian Krebsin jalka toimii yhä ja siirtoikkuna on auki myös Turkuun päin.

Tavoitepistemäärä kierroksen 14 jälkeen: 32 pistettä.

3. Ilves. 19 pistettä (-1 tavoitteesta). Sijoitus sarjataulukossa 3.

Kauden avauspuntarissa pohdittiin Ilveksen tulevia otteluja, peilaten niitä edeltäviin tappioihin Maarianhaminassa ja Vaasassa. Kohtuullisen hankalaan otteluohjelmaan kahdella häviöllä lähteneet tamperelaiset selviytyivät urakasta kuitenkin lähes kuivin jaloin. Aapo Mäenpään 90. minuutin voittomaali Hakan verkkoon toi Pirkanmaan herruuden, mutta vierailu Interin Kupittaalle toi jälleen epävarmuutta Ilveksen todellisesta iskukyvystä ja ennen kaikkea sarjan kärkipaikoille vaaditusta tasaisuudesta.

Selkeä tappio Turussa vaihtui sitten jälleen loistavaan esitykseen kotona Tammelassa, kun hallitseva mestari KuPS kaatui Oiva Jukkolan lopulta toisella jaksolla käynnistämän maali-ilottelun jälkeen 3–0. Huolestuttavaa on kuitenkin taas se, mitä tapahtui ainoastaan kolme päivää tuon jälkeen. Sarjajumbo AC Oulu piti maalinsa Tampereella puhtaana ja vei yhden kauden viidestä pisteestään mukanaan. Ja kuin sinetiksi Ilveksen kauden kuvalle, maajoukkuetauolle joukkue lähti upealla vierasvoitolla Oulunkylästä.

Parhaimmillaan Ilves on aivan sarjan kärkijoukkueiden tasoa, sen ovat osoittaneet jo saavutetut voitot HJK:sta ja KuPS:sta. Se pelaa suoraviivaisemmin kuin moni kilpailijansa, laukoo ja ottaa laukauksia myös vastaan enemmän. Jossain vaiheessa alkukautta on näyttänyt, että vastustajat ovat kyenneet nollaamaan Ilveksen vahvuudet, hyökkäyspelaamisessa erityisesti laitapelaajien kavennukset pallollisena keskustaan. Gnistania vastaan varsinkin Jukkola muuttikin ohittamistaan niin, että se tapahtui lähes järjestään laidan puolelta, ja keskitys lähti läheltä päätyrajaa. Toistan edellisen Puntarin arvioni Jukkolasta, pidän pikku Huuhkajien EM-ryhmään valittua arvaamatonta laitapelaajaa edelleen yhtenä liigan ehdottomista helmistä, jonka toiminta kentällä rikkoo virkistävän usein ennalta arvioituja kaavoja. Sen sijaan joukkueena Ilveksen soisi pelata huomattavastikin kaavamaisemmin, mestaruuksia harvemmin voitetaan hyvän ja huonon päivän jättimäisellä erolla.

Tavoitepistemäärä kierroksen 15 jälkeen: 30 pistettä.

4. KuPS. 23 pistettä (-3 tavoitteesta). Sijoitus sarjataulukossa 1.

Vaikka edelliset viisi ottelukierrosta toivat hallitsevalle Veikkausliigan mestarille ja sarjaa tälläkin hetkellä johtavalle KuPS:lle ainoastaan vaatimattomat seitsemän pistettä, ei maaottelutaukoa edeltäneen HJK-pelin perusteella Kuopion torilla tarvitse aamukahveja hörppiä väärään kurkkuun. KuPS löi Töölössä jälleen muutaman heikomman pelin jälkeen isompaa vaihdetta silmään ja laittoi omaa peliään huomattavasti kehittäneen Klubin ajoittain todella ahtaalle. Jarkko Wissin ryhmä oli laadullisesti Veikkausliigan ehdottomaan eliittiin menneen pelin todennäköisempi voittaja, mutta yhden heikkouden se sarjakärjestä paljasti. KuPS oli jo ennen ottelua sarjan kärkiseuroista heikoimmin maaliin osuva joukkue ja kyseinen kunnia vahvistui entisestään Thijmen Nijhuisin verkon edessä.

Joukkueen varsinaisista hyökkääjistä niin Mohamed Toure kuin Agon Sadikukin ovat osuneet kauden aikana ainoastaan kahdesti per pelaaja, eikä keskikentän maaliahneuden jatkuvuuteen voi loputtomasti luottaa. Petteri Pennanen sekä Matias Siltasen jalanjälkiä hyvää vauhtia urakehityksessään seuraava Otto Ruoppi osuvat varmasti vielä kauden edetessä, mutta itse odotin etenkin Sadikulta enemmän. Hyvä hyökkääjä on toki paljon muutakin kuin maaleja, mutta mestaruutta janoavalta joukkueelta pitää löytyä maaleja janoava ja myös tekevä kärkipelaaja.

Kenttäryhmitystä alaspäin tarkasteltaessa asiat muuttuvat kuitenkin kuopiolaisittain hyvin positiivisiksi. Joukkueen keskikaista maalivahdista kymppipaikalle on Veikkausliigan paras ja sillä ominaisuudella voitetaan mestaruuksia, olettaen seuran olevan tulevassa siirtoikkunassa aktiivinen, mikäli nykyiset kärkipelaajat eivät paranna. Kolme seuraavaa ottelukierrosta tarjoavat laivamatkan lisäksi kotipelit Ilvestä ja HJK:ta vastaan, joten todella mielenkiintoiset viikot ovat sarjan kärkipäässä edessä. Mikäli KuPS aikoo pitää liigan piikkipaikkansa seuraavaan Puntariin asti, on selvää, että kolmen edellisen pelin tehottomuus pitää vaihtua tehoihin.

Tavoitepistemäärä kierroksen 16 jälkeen: 36 pistettä.

5. VPS. 14 pistettä (Puntarin tulokas). Sijoitus sarjataulukossa 5.

Puntariin nousee uutena joukkueena Vaasan Palloseura, jonka kevät ja alkukesä on edennyt siihen tahtiin, että kauden jatkuminen runkosarjan päätteeksi ylemmässä loppusarjassa saattaa hyvinkin olla totta. Kauden kolmesta tappiosta kaksi on tullut HJK:lle sekä Interille, eikä kolmattakaan, Hakalle vieraissa ainoastaan kolme päivää Raumalla pelatun Suomen cupin ottelun jälkeen, voida pitää mitenkään katastrofaalisena. Toki se kertoo siitä, että kovinkaan kummoiseen pelaajamateriaalin kierrättämiseen Jussi Nuorelalla ei ole top-6 sijoitusta tavoiteltaessa mahdollisuuksia, mutta mikäli pidemmiltä loukkaantumisjaksoilta Vaasassa vältytään, avaus yksitoistainen on riittävän laadukas sarjan paremmalle puolelle.

Tällä hetkellä tummimmat pilvet Suomen aurinkoisimman kaupungin ylle tuo yhden Veikkausliigan ehdottomiin maalikuningasehdokkaisiin kuuluvan Mads Borchersin loukkaantuminen, joka pitää jo viime kaudella ennen sen aikaista loukkaantumistaan kymmenen maalia tehneen tanskalaisen sivussa vielä tuntemattoman ajanjakson. Borchersin tahti alkukaudesta oli vieläkin hurjempaa, kasassa on reilun neljänsadan peliminuutin jäljiltä viisi maalia.

Yhtä suuri merkitys Vepsulle on myös oman boksin puolustaminen, mikä on kehittynyt kauden aikana suurin harppauksin. Martti Haukiojan johtaman alimman linjan pelaamista helpottaa huomattavasti keskikentän antama mainio suoja, jossa etenkin Tristan Dekker on ollut mies paikallaan. Maajoukkuetauon jälkeinen otteluohjelma antaa VPS:lle suotuisat mahdollisuudet kartuttaa pistepottiaan entisestään ja repiä eroa päävastustajiinsa, joista etenkin Gnistan kamppailee parhaillaan merkittävien poissaolojen kurimuksessa.

Tavoitepistemäärä kierroksen 14 jälkeen: 24 pistettä.

6. IF Gnistan. 11 Pistettä (-5 tavoitteesta). Sijoitus sarjataulukossa 8.

Kesäkuun Puntarin viimeisestä paikasta kävivät kovan taiston alavireisesti jo pidempään pelanneet Gnistan sekä SJK. Taisto kääntyi lopulta Oulunkyläläisten eduksi, vaikka kipinä on viimeksi räjähtänyt liekkiinsä kolmen pisteen arvoisesti lähes kuukausi sitten. Seinäjoella rämmitään kuitenkin vielä pahemmin, kauden avanneita neljää voittopeliä on seurannut peräti seitsemän ilman täyttä pistepottia. Yläsarjapaikkaa on tässä hetkessä vaikea ennustaa joukkueelle, jonka viimeisin voitto on todellakin huhtikuun 23. päivältä.

Gnistanille maaottelutauko ei olisi voinut juuri parempaan aikaan siunaantua, niin pahasti repaleisella miehistöllä se taukoa edeltäneen Ilves-ottelunkin joutui pelaamaan. Harvalla joukkueella materiaali kestäisi neljää avainmiehen poissaoloa, eikä Gnistan todellakaan kuulu niihin. Ainoastaan maalivahti Alex Craninxin loistopeli piti numerot isäntien kannalta siedettävinä Edmund Arko-Mensahin, Vertti Hännisen, Tim Väyrysen ja Roman Eremenkon poissaolojen sitoessa tehokkaasti Jussi Leppälahden käsiä vakavasti otettavan voittotaiston virittämiseksi. Poissaolojen ei kuitenkaan pitäisi olla pitkäaikaisia, vaikka toki erityisesti Eremenkon kannalta ajoitus loukkaantumiselle oli harmittava ja esti hyvän alkukauden kruunaamisen Huuhkajapaidalla.

Samalla tilaa on annettava myös ajatukselle, miten Gnistan näkee itsensä seurana, ja jo tätä kautta pidemmälle. Nuorten esiinmarssia olisi tuettava kokeneiden avainpelaajien rinnalla, jos projekti tähtää Veikkausliigapaikan vakiinnuttamiseen pidemmällä tähtäimellä. Tähän saadaan osaltaan vastauksia kesän siirtoikkunassa, paikataanko tätä kautta lyhyillä sopimuksilla sisään tulevilla konkareilla, vai esimerkiksi Gabriel Europaeuksen kaltaisilla, myös jo tuleviin kausiin tähtäävillä nuorilla.

Tavoitepistemäärä kierroksen 14 jälkeen: 18 pistettä.