Taas yskittää. Olo ei ole flunssainen, mutta voisiko kyse olla lieväoireisesta koronasta? Tosin tarkemmin mietittynä yskää on viime aikoina esiintynyt erilaisissa tilanteissa aiemminkin. Katupölykauden lisäksi köhä on toisinaan iskenyt rasituksen tai pienessä pakkasessa reippailun jälkeen.

Jos yskä ei ole häiritsevän paha, harva pohtii asiaa sen enempää. Yskän ja siihen usein liittyvän ympäri vuoden jatkuvan nuhan syy olisi kuitenkin hyvä tutkia, sillä kyseessä voi olla astma, kertoo Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs.

Toisin kuin moni luulee, astmaa todetaan kaikenikäisillä. Lapsilla astma todetaan yleensä alle 12-vuotiaana ja siihen liittyy usein atooppista ihottumaa. Teini-iässä ja nuorilla aikuisilla diagnooseja tehdään vähemmän, ja seuraava piikki onkin neljänkympin korvilla.

− Astma voi puhjeta ilman allergiataustaa tai muita altistavia tekijöitä. Tämän takia astmaa ei välttämättä osata itse epäillä.

Mitkä tekijät sitten altistavat astmalle? Joissakin tapauksissa astma voi olla työperäistä, jos altistuu päivittäin esimerkiksi jauho-, kivi- tai rakennuspölylle. Myös sisäilmaongelmat altistavat.

− Astma on yleisempää naisilla kuin miehillä eli naissukupuoli on selkeästi yksi altistava tekijä. Muita ovat tupakointi, myös passiivinen tupakointi, ylipaino ja perintötekijät. Jos suvussa on astmaa, tilanteeseen osataan onneksi yleensä reagoida nopeammin.

Yskän lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota ihon ja nenän kuntoon. Atooppisen ihottuman ja pitkäkestoisen allergisen nuhan tiedetään olevan yhteydessä astmaan.

− Jos nenä vuotaa ympäri vuoden, on syytä käydä lääkärin juttusilla. Se ei ole normaalia ja vaatii hoitoa. Pitkäkestoinen allerginen nuha nostaa riskiä sairastua astmaan 2,5–3-kertaiseksi. Yksi syy jatkuvaan nuhaan voi olla nenän polyyppitauti.

Ijäs kertoo, että aikuiselle tyypillinen astmareitti ovat toistuvat ylähengitystieinfektiot, kuten esimerkiksi poskiontelotulehduskierre. Kun keuhkoputkissa on koko ajan pieni tulehdus päällä, ei vastustuskyvyssäkään ole hurraamista.

− Kyseiset virusinfektiot tarttuvat pisaratartuntana ja tällaisessa tilanteessa taudinaiheuttajat tarjoillaan vielä suoraan ärtyneille keuhkoputkille, mikä lisää sairastumisen riskiä. Jatkuva sairastelu voi kieliä myös huonosta hoitotasapainosta, jos astmadiagnoosi on jo tehty. Kun keuhkojen tilanne helpottuu, myös vastustuskyky paranee.

Aiemmin puhuttiin allergisesta astmasta ja rasitusastmasta, mutta tästä on Ijäksen mukaan luovuttu. Nykyisin tiedetään, että eri astmatyyppejä on useampia erilaisia.

Astma jää usein diagnosoimatta, sillä oireet voivat olla epämääräisiä ja moneen muuhunkin sairauteen sopivia. Asiaan vaikuttaa sekin, että ihminen tottuu ajan kuluessa oireisiin ja toisaalta sopeuttaa toimintaansa eli alkaa alitajuisesti välttää tilanteita, jotka aiheuttavat oireiden pahenemista.

− Etenkin lasten kohdalla eron huomaa helposti lääkityksen aloittamisen jälkeen. Rauhallisesta lapsesta saattaa tulla hyvinkin vilkas ja aktiivinen. Mitä iäkkäämpi potilas, sitä helpommin toimintakyvyn lasku pistetään iän piikkiin. Astma onkin alidiagnosoitu ja -hoidettu tauti etenkin ikäihmisillä.

Astmaatikot ovat Ijäksen mukaan olleet eriarvoisessa asemassa hoidon suhteen riippuen siitä, onko heidän tautiaan hoidettu julkisella puolella vai esimerkiksi työterveydessä. Hoitoon pitäisi kuulua vuosittainen kontrolli astmahoitajan kanssa ja lääkärikontrolli 3–5 vuoden välein.

Käytännössä näin ei kuitenkaan välttämättä ole ollut. Astmaatikot, joilla ei ole hoitokontaktia, joutuvat usein pahenemisvaiheessa käymään päivystyksessä. Tämä taas saattaa vaikuttaa siihen, että astmaatikot sinnittelevät oireidensa kanssa turhan pitkään. Etenkin, jos he eivät ole saaneet diagnoosivaiheessa selkeitä kotihoito-ohjeita.

− Toivoisin, että ihmiset eivät seuraisi kotona montaa päivää oireiden pahenemista. Astmaatikoilla on vääriä luuloja siitä, miten huono tilanteen pitäisi olla. Olisikin hyvä, jos astmaatikolla olisi tiedossa esimerkiksi kuinka paljon kotona tehtävän pef-mittauksen tulokset saavat huonontua ennen hoitoon hakeutumista.

Ijäs muistuttaa, että keuhkoihin voi tulla pysyviä muutoksia, jos pahenemisvaihe jatkuu pitkään. Samasta syystä oireisiin tulisi reagoida nopeasti myös ennen diagnoosia. Astmakuolemia on Suomessa onneksi vähän, mutta ei tilanne silti ole hyvä.

− Liittoon tulee astmaatikoilta viestiä, ettei tutkimuksiin tai kontrolliin pääse, eikä hoitosuunnitelmia saa. Siinä missä ennen annettiin henkilökohtaista opastusta sekä pef-mittauksen tekemiseen että lääkkeenottotekniikan harjoitteluun, ovat astmaatikot olleet etenkin korona-aikana opastusvideoiden varassa. Jos mittaustekniikka on väärä tai lääkettä ei oteta oikein, tulokset voivat olla virheellisiä tai lääke ei vaikuta parhaalla mahdollisella tavalla.

Astmalääkkeille on mahdollista saada erityiskorvattavuus Kelalta, joten virallisen diagnoosin hankkiminen on tärkeää paitsi oikean hoidon myös kustannusten näkökulmasta. Kelan päätöksen myötä astmaatikko voi saada myös muita etuuksia, kuten erityisuimakortin.

− Diagnoosin hakeminen kannattaa, sillä etenkin vaikean astman hoitoon tarkoitetut lääkkeet ovat todella kalliita. Peruslääkkeistäkin tulee turhia kuluja, jos niitä joutuu vuosia ilman korvauksia hankkimaan. Ilman korvausta etenkin vähävaraiset astmaatikot saattavat jättää hengitettävät lääkkeet hakematta, Ijäs kertoo.