Apu

Aika mökin jätevesijärjestelmän uusimiseksi loppuu pian – vaatimus ärsyttää maallikkoja

1

Kymmenet tuhannet mökit pitäisi siirtää uuden jätevesijärjestelmän piiriin lokakuun 2019 loppuun mennessä. Niin ei tule tapahtumaan. Aika loppuu kesken. Sitä paitsi vaatimus ärsyttää monia maallikkoja: miksi pitää rakentaa uudet systeemit, jos kuormitus on muutenkin minimaalista?
Kuvat Juha Juntto

Asetus hajajätevesien käsittelystä vaanii mökkiläisiä kulman takana. Onko koko laki täysi farssi?

– Tällä meidän remontilla ei tule kyllä järviveden laatuun olemaan yhtään mitään vaikutusta. Puhdasta vettä tuosta putken päästä on ennenkin tullut, sanoo mökkiläinen Ilkka Sipilä nauraen.

Sipilä esittelee vaimonsa Annen kanssa (kuvassa) kesämökkinsä jätevesijärjestelmiä Hauhon Pyhäjärven rannalla. Järvi on muutaman kymmenen metrin päässä. Se on vielä jäässä. Punarinta laulaa jo.

Kanta-Hämeen Hauho kuuluu Hämeenlinnaan. Se yhdistettiin muutaman muun kanssa uuteen Suur-Hämeenlinnaan muutamia vuosia sitten, ja Hämeenlinnasta tuli jonkinlainen kesämökkikunta: vapaa-ajanasuntoja on kunnan mukaan 8 000.

Sipilöiden rantatontilla on kaksi mökkiä: vanhempi, pienehkö hirsimökki vuodelta 1988 ja uudempi rakennus, joka valmistui 2007. Sitä ei mökiksi kehtaa kutsua, sen verran hyvin se on varusteltu.

– Uudessa elelemme me vanhukset, vanhempi mökki on lapsille, Ilkka Sipilä sanoo.

– Ja lapsenlapsille, täydentää Anne Sipilä. Ilkka Sipilä on vastikään jäänyt eläkkeelle. Lapsia on kolme, lapsenlapsia kahdeksan.

Hän lisää, että vaikuttavuus tulee nimenomaan siitä, että kymmenet tuhannet kiinteistöjen jätevesijärjestelmät saatetaan säädylliseen kuntoon.

Sipilöiden tontin pihassa on pari tuntia aiemmin käynyt LVI-ammattilainen, jonka kanssa on katsottu yksityiskohdat ja sovittu jätevesijärjestelmän asentamisurakasta.

–Tähän vanhempaan rakennukseen ne tarvitaan. Uudemmassa on asianmukaiset systeemit, Ilkka Sipilä sanoo.

Siirtymäkautta pidennetty monta kertaa

Jätevesiasetuksen, tuttavallisemmin paskalain, voimaantulo Suomessa on muistuttanut sitä Raamatun tarinaa, jossa paimen huutaa, että susi tulee, vaikka susi ei oikeasti tulekaan. Kun susi sitten oikeasti tulee, kukaan ei enää usko.

Hajajätevesiasetus tuli voimaan jo 2003. Sen myötä kotitalouden jätevesiä ei saanut päästää sellaisenaan luontoon kiinteistöistä kuntien jätevesijärjestelmien ulkopuolella.

Uusiin rakennuksiin alettiin tehdä asianmukaiset jätevesijärjestelmät.

Vanhoille rakennuksille annettiin kymmenen vuoden siirtymäaika. Järjestelmät velvoitettiin uusimaan 2013 mennessä.

Mutta sitten tuli vuoden 2011 uudempi hajajätevesiasetus, jossa siirtymäkautta pidennettiin vuoteen 2016. Ja sitten tuli kevään 2015 silloisen hallituksen esitys, jolla siirtymäkautta pidennettiin vuoteen 2018.

Ja sitten tuli vielä Juha Sipilän (kesk.) hallitus, jonka hallitusohjelmaan kirjattiin, että tietyt kiinteistöjen omistajat tarvitsevat kohtuullistamista. Kun tämän lakitekstin sorvailu lopulta saatiin valmiiksi vuonna 2017, kaikkien olisi yhtäkkiä pitänyt hoksata, että no nyt se susi tulee oikeasti.

Ei hoksattu. Asiasta on äskettäin kirjoitettu iltapäivälehdissä, raportteja suurimmista mökkikunnista esimerkiksi Etelä-Savosta. Kymmenet tuhannet mökit pitäisi siirtää uuden järjestelmän piiriin lokakuun 2019 loppuun mennessä.

Niin ei tule tapahtumaan. Aika loppuu kesken.

"Mä oletan, että meidän systeemit on riittävät"

Apu otti tuntumaa jätevesiaiheeseen kyselemällä mökkiläisiltä, millä tolalla heidän jätevesiasiansa ovat. Yhden mökkiläisen lausunto kiteytti tilanteen: ”No, mä niin sanotusti oletan, että meidän systeemit on riittävät. Meillä on sakokaivo ja imeytyskenttä.”

Sakokaivo tarkoittaa saostuskaivoa, umpipohjaista kaivoa, joka kerää kiinteän tavaran kaivon pohjalle. Se imaistaan ajoittain tankkiautoon, ja puhtaampi vesi jatkaa kaivosta eteenpäin joko kunnan viemäreihin tai imeytyskentälle, siis maastoon, missä se puhdistuu lisää imeytyessään maan läpi. Näin sen ei pitäisi enää kohtuuttomasti kuormittaa pohjavesiä tai lähellä mahdollisesti sijaitsevia järviä tai jokia, siis pintavesiä.

Sipilät esittelevät jätevesijärjestelmiään Hauhon kylmähkössä keväässä.

– Tässä vanhemmassa mökissä on siis kaksi kaivoa, Anne Sipilä sanoo mökin pihamaalla.

Yksi kaivo vesivessalle, umpinainen kaivo, johon säilötään kaikki, josta ei mene läpi mikään. Se säiliö tyhjennetään säännöllisesti loka-autolla. Tätä systeemiä ei tarvitse uusia.

– Sen sijaan toisen kaivon tilalle, harmaille vesille, tulee uusi biopuhdistin, Ilkka Sipilä kertoo.

Harmaat vedet ovat pesuvesiä, joita tulee muun muassa 1988 rakennetun mökin suihkusta ja pesukoneesta.

– Se harmaavesien kaivo on nyt ihan tavallinen rengaskaivo, Anne Sipilä sanoo.

Siinä kiinteämpi aines kertyy umpinaisen kaivon pohjalle, ja kaivon pinnasta ylimenevä vesi johtuu imeytysputkea pitkin maastoon.

– Harmaavesikaivon sköntsät on tyhjennetty pari kertaa vuodessa, samaan aikaan kuin vessan säiliö, kertoo Ilkka Sipilä.

Toukokuun alun remontin jälkeen harmaat vedet menevät uuden, ison biopuhdistajan läpi.

– Kaksi metriä korkea möhkäle se on. Painoa 1 200 kiloa. Biopuhdistin tarkoittaa sitä, että siellä on sähkömoottori, joka ilmastaa veden ennen kuin se menee putkea pitkin ulos, Ilkka Sipilä sanoo.

Vesi on niin puhdasta, että sen voisi Sipilän mukaan johtaa jopa avo-ojaan.

– Ei tuosta vedestä silti tule uudella järjestelmällä kuin korkeintaan hieman puhtaampaa kuin nykyisellä, mökin isäntä arvioi. Vuonna 2017 jätevesiasetukseen säädetyt kohtuullistukset olivat melkoisen vaikeaselkoiset. Lyhyesti sanottuna järjestelmät pitää ajantasaistaa kaikkiin ennen vuotta 2004 rakennettuihin asuinrakennuksiin ja kesämökkeihin, jotka sijaitsevat pohjavesialueella tai alle sadan metrin päässä meren tai järven rannasta.

Jos mökki on kauempana rannasta, sen järjestelmän uusimisen voi lykätä seuraavan iso remontin yhteyteen. Lisäksi on ikähelpotus: ennen maaliskuuta 1943 rakennetut on vapautettu korjauksesta.

Kuntaliitto kommentoi mielellään jätevesiasioita. Liitto on keskeinen toimija jätevesiasetuksen jalkauttamisessa. Ympäristöpäällikkö Miira Riipinen on perehtynyt asetukseen tarkoin.

– Korjaukset ovat ehkä kaikkein tärkeimpiä pohjavesien suojelulle, Riipinen sanoo.

Kaikkiaan jätevesiasetuksessa on kyse yllättävän isoista asioista.

Haja-asutusalueilla on 290 000 asumiseen tai mökkeilyyn käytettyä kiinteistöä, joista Kuntaliiton mukaan korjattavaa on selvästi yli puolessa tai jopa kahdessa kolmasosassa.

Pohjavesialueilla on viitisentuhatta pientaloa. Pohjavedet ovat herkkiä, ja niiden pilaamiskielto on ehdoton.

Mökkejä on Suomessa puolisen miljoonaa.

– Noin 45 000 mökillä on tarvetta pesuvesien käsittelyn tehostamiselle.

Siis sen tapaiseen remonttiin, joka Sipilöiden mökille tehdään.

– Onkohan tämä esimerkkitapauksen kiinteistö muuten velvollinen korjaamaan järjestelmiään? Oliko siellä paineellinen vesi ja vesikalusteita, suihku tai pesukone? Jos on kantovesi, järjestelmää ei tarvitse korjata, Riipinen tietää.

Sipilöiden mökillä on paineellinen vesi ja vesikalusteet, joten korjaus on lain mukaan tehtävä.

Ympäristönsuojelulaissa ja jätevesiasetuksessa ei ole määrätty sitä, millä menetelmällä vedet pitää puhdistaa. Tärkeintä on, että ne puhdistetaan.

Haja-asutus kuormittaa vesiä

Muutama hanhi honkottaa Hauhon Pyhäjärven pienessä sulassa. Uudistuksessa ollaan liikkeellä luonnonvesien kuormituksen keventämisen takia. Haja-asutus kuormittaa vesiä yllättävän paljon. Kuntaliiton mukaan 13 prosenttia kaikesta ihmisperäisestä fosforikuormituksesta ja neljä prosenttia typestä on peräisin haja-asutuksen jätevesistä. Siis satoja tonneja ravinteita pintavesiin joka vuosi.

Sipilät ovat mökkeilleet Pyhäjärvellä 30 vuotta. Vesi on heidän mukaansa samentunut, ja sinileväkukinnot yleistyneet.

Hämeenlinnan kunnan mukaan Pyhäjärven veden laatu on hyvä. Järvi on luonnostaan vähähumuksinen. Humus tarkoittaa osin hajonnutta eloperäistä ainesta, joka sameuttaa vettä. Pyhäjärvessä humuksen määrä on hyvin alhainen lopputalvesta, ja se nousee kevään ja kesän mittaan ihmisvaikutuksen lisääntyessä. Joskus sen syvänteissä on hapenvajausta ja paljon fosforia.

Pyhäjärvellä on siis selviä ihmisvaikutuksia.

– Maataloutta ei tässä rannoilla ole paljon. Mökkejä on tietysti tullut aika paljon lisää vuosien varrella. Varsinkin takavuosina näki myös paljon matonpesijöitä laitureilla, Ilkka Sipilä sanoo.

Sipilöiden mökin uusi järjestelmä tuntuu liioittelulta maallikon silmin. Kuormituksen täytyy olla vähäistä. Mökkiä voisi pitää sellaisena väliinputoajatapauksena, joista närkästys jätevesisääntelyä kohtaan syntyy: kuormitus on vähäistä, miksi pitää rakentaa uudet systeemit?

– Ehkä olisi paikallaan katsoa mökkejä yksilöllisesti, eikä yleisen asetuksen perusteella. Turhia remontteja tehdään paljon.

Kuntaliiton Miira Riipinen korostaa suunnittelun tärkeyttä.

– Jokainen järjestelmä pitäisi suunnitella kohdekohtaisesti. Eli ei pidä mennä rautakauppaan ja ostaa pönttöä. Ensin yhteys suunnittelijaan, joka arvioi korjaustarpeet, Riipinen tähdentää.

Näin Sipilät ovat toimineet, ja laite on yhdessä ammattilaisen kanssa katsottu. Sipilät aloittivat oman lupaprosessinsa loppuvuodesta 2018 ja saivat luvan tammikuussa.

– Suuri kaivuri tarvitaan, että jaksaa nostaa puhdistimen. Vesimies, kaivurikuski, hiekkamies..., Sipilä luettelee tarvittavaa henkilökuntaa.

Remontti tehdään toukokuussa, ja se tulee maksamaan joitain tuhansia euroja.

Mukavaa bisnestä tietysti monelle tekijälle. Sipilä on jutellut tutun kaivurikuskin kanssa, joka kertoo, että remontteja varten on rullailemassa kymmenien kilometrien päästä kaivureita.

Suomessa on paljon mökkejä, ja ilmeisen harvat ovat toistaiseksi havahtuneet jätevesijärjestelmien uusimiseen. Hämeenlinnan kunnasta kerrotaan, että toimenpidelupia on haettu kunnasta ”vähäisessä määrin”.

Kesä on lyhyt, ja jäisen maan aikana remontteja ei voi tehdä. Kesään tulee pullonkaula. On varmaa, että lokakuun loppuun mennessä mökeistä ei ole asetuksen mukaisesti remontoitu kuin murto-osa.

"Vastuu pitää kantaa, jos halutaan puhtaita lähivesiä"

Mitä sitten pitäisi tehdä? Vesien puhtaus on tietenkin tärkeää ihmisille. Kuntaliiton näkökulmasta asia on selvä:

– Vesihuolto on ihmistä ja ympäristöä palveleva kokonaisuus kunnassa. Kunnalla ja kiinteistön haltijalla on vastuita. Vastuut pitää kantaa, jos halutaan, että on puhtaita lähivesiä uimiseen, Riipinen sanoo.

– On hyvä, että luonnosta pidetään huolta, Anne Sipilä sanoo.

– Kun olin lapsi, niin kaikkihan heitettiin järveen vaan, kulttuuri oli aivan erilaista.

– Näin se oli, kunhan vain saatiin pois näkyvistä, Ilkka Sipilä vahvistaa.

Kesän korvalla Sipilät saavat mökille uuden jätevesijärjestelmän. Varmaa on, että he ovat tälläkin järvellä etujoukoissa lakia ja asetusta noudattamassa.

Julkaistu: 13.5.2019