Sää mullistuu, ja näin se vaikuttaa vakuutuksiin: Katso, mitkä ovat kodinomistajan suurimmat riskit

Pääkuva: Merenpinta on Helsingissä noussut 2000-luvulla jokusen kerran Kauppatorille asti.

Ilmastonmuutoksen seurauksista on jo tullut todellisuutta eri puolilla maailmaa, mikä on saanut vakuutusyhtiöt reagoimaan. Esimerkiksi hurrikaanien moukaroima Florida ja maastopalojen kärventämä Kalifornia ovat tilanteessa, jossa joillain alueilla kodille tai muulle kiinteistölle ei enää saa vakuutusta, kun aiemmin harvinaisena pidetystä riskistä on tullut jopa jokavuotinen ongelma. Euroopassa tulvat ovat osoittautuneet paikoin huomattavaksi riskiksi, ja Suomessakin on nähty poikkeuksellisena ilmiönä jopa talvitulvia. Yle kertoi hiljattain taloyhtiöstä, jossa tuulen ja sateen yhteisvaikutus johti mittavaan remonttiin, jota vakuutusyhtiö ei korvannut.

Voidaanko Suomessakin päätyä tilanteeseen, jossa kotivakuutusta ei enää saa tai poikkeuksista tavallisiksi muuttuneet sään ääri-ilmiöt on rajattu sen ulkopuolelle? Apu kartoitti suomalaisista vakuutusyhtiöistä LähiTapiolan, Pohjola Vakuutuksen ja If Vakuutuksen kannan asiaan. Haastatteluissa selvisi, että siinä missä poliitikot ovat ahkerasti väitelleet ilmastonmuutoksen olemassaolosta tai ihmisen roolista sen kehittymisessä, vakuutusalalla on jo pitkään varauduttu sen seurauksiin.

Myös se selvisi, että yhtiöiden sopimusehdot vaihtelevat sekä yritysten ja tuotteiden välillä että tapauskohtaisesti sen verran, että asiakkaan on syytä varmistaa oman vakuutuksensa kattavuus.

LähiTapiolan riskienhallinnan asiantuntija Lari-Pekka Kyllönen muistuttaa, että tavanomainen sää ei ole ennalta-arvaamaton eikä sen seurauksia siten korvata vakuutuksesta. LähiTapiolan linja on, että sade on normaali sääolo, jota rakennusten pitää kestää, tuli se miten rankkana ja mistä suunnasta tahansa.

– Monet sadeveden aiheuttamat vahingot eivät kuulu vakuutukseen, ja vahinkoja estävät toimenpiteet on halvempi tehdä suunnitteluvaiheessa. Ajatellaan, että rakennuksella on kymmenien vuosien elinkaari. Jos ilmastonmuutos etenee kuten ennustettu, tänään rakennetun rakennuksen pitää jo kestää sen vaikutukset. En ole varma, onko sitä ihan hoksattu vielä.

Tulvavahinkoja puolestaan korvataan LT:n koti- ja kiinteistövakuutuksissa vasta, jos tulva on alueella poikkeuksellinen eli sattuu harvemmin kuin kerran 50 vuodessa.

– Seuduilla, joilla tulva toistuu vuosittain, on loogista, että riskienhallinnan täytyykin lähteä itsestä. Eli esimerkiksi rakennetaan alueelle, missä tulvimista ei tapahdu.

LähiTapiola vaikuttaa kansainvälisesti toimivien suomalaisyritysten myötä Suomen ulkopuolella alueilla, joilla vaikkapa tulvariski saattaa jo estää vakuutuksen saamisen esimerkiksi tehtaalle tai tulva on rajattu vakuutuksesta ulos.

Vakuutukseen ja nimenomaan vahinkovakuutukseen voi siirtää riskejä, jotka ovat poikkeuksellisia, eivät tavanomaisia.

– Esimerkiksi koti- ja kiinteistövakuutuksissa on pystytty määrittelemään toistuvuusraja, mutta toisaalta tilanteen poikkeuksellisuutta voi olla ennakkoon vaikea määritellä. Tulva on hyvä esimerkki, jossa [esiintymiselle] on määritelty raja, myrskyssä se voi olla ehdoista riippuen tuulen nopeusraja.

Suomen ympäristökeskuksella on tulvariskialueista paljon tietoa, jota vakuutusyhtiöt hyödyntävät rajauksia pohtiessaan. Jos ilmasto muuttuu niin, että jokin sääilmiö yleistyy, vakuutusyhtiöillä on muutama vaihtoehto. Yksi on muuttaa rajausehtoja, toinen vakuutusmaksua, kolmas omavastuuta.

– Meidän bisnes on sitä, että kohtuullisella ajalla pitäisi korvausmenosta tulevat kulut voida kattaa vakuutusmaksulla. Toki siinä voi olla vuosittaista elämistä.

Riskienhallinnan asiantuntijana Kyllönen on perehtynyt kattavasti ilmastonmuutosennusteisiin. Hänen mukaansa tämän hetken ymmärrys on, että Suomessakin sadeolosuhteet muuttuvat. Sateen määrä lisääntynee jonkin verran etenkin talvella, mutta erityisen huomattavaa on se, että jatkossa vesimäärä voi tulla rankemmin eli lyhyemmän ajan kuluessa.

– Nämä olisi hyvä huomioida, kun rakennuksia suunnitellaan, rakennetaan tai peruskorjataan, eli miten voidaan elää sen kanssa, että vettä tulee enemmän kuin ennen.

Henkilökohtaisesti hän haluaa uskoa, että Suomessa tilanne ei mene siihen, että kiinteistöä ei kannata vakuuttaa.

– Maailmassa on alueita, missä jotkut vakuuttajat on todenneet, että eivät myönnä kotivakuutuksia ollenkaan, tai vain tosi rajallisesti tai aivan tosi kovalla hinnalla. Henkilökohtainen veikkaukseni on, että näitä alueita tulee olemaan jatkossa enemmän, mutta en näe, että meillä Suomessa olisi kovin äkkiä sellaista tilannetta, että ei voitaisi koteja tai rakennuksia vakuuttaa ollenkaan, LähiTapiolan Kyllönen sanoo.

Jos niin kuitenkin kävisi, mihin se todennäköisesti liittyisi?

– Sen verran voin omana henkilökohtaisena veikkauksenani sanoa, että varmasti se veteen jotenkin liittyy.

Myös Pohjola Vakuutus vakuuttaa suomalaisyrityksiä ja niiden tehtaita ympäri maailmaa, Yhdysvallat mukaan lukien. Pohjola Vakuutuksen varatoimitusjohtaja Pekka Puustinen tiivistää, että ilmastonmuutoksen aiheuttamien äärisäiden suhteen vakuutusyhtiötä kiinnostaa ennen kaikkea kaksi asiaa: miten usein jokin ilmiö tapahtuu ja miten voimakas se on.

Globaalisti kaikki yhtiöt keräävät aiheeseen liittyvää dataa ja sitä jaetaankin suhteellisen avoimesti, esimerkiksi miten paljon tietyistä vahingoista tulee vakuutuskorvauksia per vuosi. Puustinen pitää isona huolena sitä, että harvinaiset ja aiemmin satunnaiset ilmiöt yleistyvät.

– Euroopan tasolla yksi keskeisistä huolista on raekuurot, joita on paljon useammin ja jotka ovat aiempaa voimakkaampia.

Hän huomauttaa, että paikoissa, joissa raekuurojen tiheys on kasvanut huomattavasti, jotkut eurooppalaiset yhtiöt antavat jo alennuksen vakuutuksesta, jos autoa säilytetään katoksessa.

Puustisen mukaan nyt onkin korkea aika keskustella siitä, mitä toimenpiteitä ilmastonmuutoksen kanssa eläminen vaatii – jo nyt, ennen kuin ongelmat pahenevat. On Bermudan tapaisia alueita, joilla asutaan ja vakuutetaan, vaikka hirmumyrskyjä on joka vuosi. Siellä esimerkiksi katot osataan rakentaa kestämään hurrikaanitkin.

Suomi on ilmastonlämpenemisen suhteen maailmanlaajuisesti varsin hyvässä asemassa, mutta alueiden muuttuminen vakuutuskelvottomaksi on Puustisen mukaan ”ehdottomasti mahdollista” myös täällä, mikäli asialle ei tehdä mitään. Hän puhuukin resilienssistä eli joustavuudesta ja selviytymiskyvystä. Miten yhteiskunnasta ja kaupungeista tehdään resilienttejä joka tapauksessa lämpenevässä ilmastossa? Miten jatkossa varaudutaan vaikkapa rankkasateisiin, jotka ovat saattaneet kaupunkeja veden valtaan jo Pohjoismaissakin, esimerkiksi Kööpenhaminassa vuonna 2011 ja Gävlessä 2021? Pelkästään Kööpenhaminan 150 millimetrin rankkasade aiheutti ydinkeskustassa miljardin euron vahingot.

– Esimerkiksi Porin alueella Kokemäenjoen tulviminen tulee lisääntymään, joten ennaltaehkäisyllä on keskeinen rooli. Porissa on tehty erinomaista ennaltaehkäisevää työtä rakentamalla tulvavalleja. Tulvariskit koskevat myös Helsinkiä, jossa keskusta tulvii. Kun rakennetaan, on huomioitava, mihin tulva pääsee. Asfalttikentältä se ei pääse mihinkään.

Riskejä Puustinen näkee paitsi rantarakentamisessa, myös talojen sijoittamisessa eräänlaisiin laaksoihin, joissa ne ovat ympäröiviä alueita alempana. Hän huomauttaa, että pääkaupunkiseudulla on useita alueita, joissa rakennukset sijaitsevat ikään kuin montussa, mistä vesi ei pääse pois. Alueille pitäisi minimissään sijoittaa myös imeytyskenttiä.

– Edelleen keskustellaan ilmastotavoitteista, ja se on supertärkeää. Vielä tärkeämpää on silti hyväksyä, että ilmasto lämpenee, vaikka toivottavasti mahdollisimman vähän. Mitä silloin tehdään infrastruktuurille ja rakentamiselle, tarvitaanko esimerkiksi tulvavalleja?

Nykyrakentamisessa on jo ryhdytty varautumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Suomalaiset rakennusmääräykset ovat Puustisen mielestä eurooppalaisiin verrattuna hyvin tiukat ja ottavat hyvin ilmaston huomioon. Myös nykyinen infrastruktuuri edellyttää kuitenkin muutoksia.

Varautuminen on hintavaa, mutta kamalin tilanne on Puustisen mukaan vaikkapa niillä floridalaisilla, joilla on koti, johon ei saa vakuutusta. Se tarkoittaa, että siihen ei saa myöskään rahoitusta.

– Koti, johon ei saa vakuutusta – sillä ei oikein ole arvoa, kukaan ei uskalla ostaa sitä. Tehtaan toiminta tai laajamittainen liiketoiminta ei ole mahdollista, jos ei ole vakuutusta. Suomessa ollaan suht hyvässä tilanteessa, mutta vaikka ilmastonlämpenemisen vaikutukset ovat meillä maltillisempia, ne eivät ole mitättömiä.

Suomessa Pohjola on toistaiseksi suhtautunut sääilmiöihin maltillisesti eikä se Puustisen mukaan ole tehnyt täällä kotivakuutuksiin tiukkoja rajauksia. Tulvien, rankkasateiden, raekuurojen sekä metsien tuulenkaatojen ja hyönteistuhojen vahinkokehityksiä seurataan kuitenkin aktiivisesti.

If Vakuutuksen omaisuusvakuutusjohtaja Mikael Vainio kertoo, että myös If on havainnut pientä muutosta vahinkojen määrässä, mutta hän haluaa vielä rauhoitella suomalaisia.

– Suomessa ei ole mitään kovin dramaattista vielä nähtävissä, mutta vakuutusyhtiön viesti on, että kyllä näistä kannattaa olla hiukan kiinnostunut. Kannattaa seurata kehitystä ja hyödyntää vakuutusyhtiön osaamista ja ymmärrystä siitä, miten riskejä voidaan minimoida. Konkreettinen esimerkki, miten me voimme auttaa: jos omakotitalo on vakuutettu vähintään laajalla turvalla, me tarjoamme maksutta kodin kunnossapitosuunnitelman, jossa ulkopuolinen asiantuntija arvioi myös sään riskejä.

If Vakuutuksen linjauksen mukaan tulvaan tai rankkasateeseen liittyvän säätapahtuman on oltava poikkeuksellinen, jotta se kuuluu vakuutuksen piiriin. Niinpä esimerkiksi vuoden 2024 loppupuolen tulvat, jotka syntyivät rankkasateiden ja runsaan lumimäärän sulamisen yhteisvaikutuksesta, olivat korvattavia.

– Se oli Suomen ympäristökeskuksen mukaan poikkeuksellinen tulva, ja siten vakuutusehtojen puitteissa katettava vahinko. Rankkasateessa on millimetrimääriä käytössä, tietty määrä tunnissa tai päivässä. Siinä hyödynnetään viranomaisten arviota, ovatko ne täyttyneet tai ei, Vainio sanoo.

– Tapahtuman pitää olla ennalta-arvaamaton. Jos vaikka tulvaa käyttää esimerkkinä: mikäli talo on rakennettu joen uomaan, joka tulvii joka kevät, se ei ole ennalta arvaamaton tapahtuma.

Marraskuun 2024 Jari-myrskyssä tuli paljon tuulivahinkoja, koska maa ei ollut jäässä. Sen seurauksena puita kaatui talojen ja autojen päälle.

– Tämän tyyppiset vahingot ovat yleisesti vakuutuksesta korvattavia. Talvella on yleensäkin myrskyjä, mutta aikaisemmin ei ole ehkä ollut ihan noin paljon tuon tyyppisiä vahinkoja, koska maa on ollut roudassa. Se on uusi ilmiö korvausmenoissa.

Kun talvista ennustetaan aiempaa lämpimämpiä, tämäntyyppisiä vahinkoja sattuu varmasti jatkossa enemmänkin, Vainio ennustaa.

Hän haluaisi nostaa keskusteluun tulvavallit, veden ohjauksen ja hulevedet.

– Rauhoittava viesti on, että Suomessa ei ole vakuutuskelvottomia alueita. Ihan joka paikkaan saa kotivakuutuksen. Toki eroja huomioidaan vakuutusten hinnoittelussa, esimerkiksi tulvariskillä voi olla vaikutus hinnoitteluun. Jos nähdään, että tietynlaiset vahingot kasvavat ja niitä sattuu enemmän, sillä voi olla vaikutus vakuutushintoihin tai -ehtoihin.

Rankkasateiden ja myrskyjen vahingot keräävät paljon huomiota, mutta Vainio huomauttaa myös vähemmän dramaattisista muutoksista. Yksi on nollan ympärillä sahaavan lämpötilan vaikutukset sekä tiestölle että liukkauteen.

– Sieltä voi lentää nastoja ja kiviä. Ennen lasivahingot keskittyivät meillä keväälle, nyt nähdään, että aika paljon jo talven aikana sattuu vahinkoja. Tiet saattavat helpommin olla mustassa jäässä, ja myös henkilöriskit kasvavat. Tapaturmat ovat valitettavan yleisiä nykyään, ja tapaturma-asemat ruuhkautuvat.