Olisiko mahdollista, että Suomeen tulisi ydinaseita? Vastaukset tähän ja 9 muuhun uudessa Nato-maassa pohdituttavaan kysymykseen

Suomi liittyi sotilasliitto Natoon huhtikuussa 2023, ja tuli sen myötä osaksi myös ydinaseliittoumaa. Kysyimme kymmenen askarruttavaa kysymystä ydinaseista tutkija Jyri Lavikaiselta Ulkopolitiikan instituutista.

1. Millainen rooli ydinaseilla on Natossa?

Ydinaseet toimivat pelotteena, jonka tarkoituksena estää ketään edes harkitsemasta hyökkäystä ydinasevaltaa tai Nato-liittokuntaa vastaan. Ydinaseilla saa niin suurta tuhoa aikaiseksi, että niillä pyritään vaikuttamaan hyökkääjän laskelmointiin siitä, kannattaako hyökkäystä edes yrittää. Naton ydinasepelotteen tärkein tarkoitus on siten ehkäistä sekä aseellisen voiman käyttöä Natoa vastaan että Natoon kohdistuvaa painostusta.

2. Onko olemassa tilannetta, jossa ydinaseita voitaisiin käyttää?

Koko ydinasepelote perustuu siihen, että mahdollisuus niiden käyttöön on. Vaikka Nato sallii itselleen oikeuden käyttää ydinaseita ensin, sen tavoitteena on pitää käytön kynnys mahdollisimman korkeana. Ydinaseiden käyttäminen olisi kuitenkin hyvin riskialtista. Yleisesti ottaen kaikki ydinasevallat haluavat rajata sodan tavanomaiselle tasolle. Jos kuitenkin olisi aivan äärimmäinen tilanne, jossa on tapahtumassa jotain katastrofaalista, Natokin voisi harkita ydinaseiden käyttöä. Silloin ydinaseen käytön tavoitteena olisi pitää käyttö rajoitettuna, kärsitty vahinko mahdollisimman pienenä, ja saada aggressio päättymään Naton hyväksymiin olosuhteisiin.

3. Kuka ydinaseiden käytöstä päättää?

Natolla ei ole omia ydinaseita, vaan osaa sen jäsenmaiden ydinaseita voidaan tarvittaessa käyttää Naton sotasuunnitelmien mukaisesti. Yhdysvaltojen Eurooppaan sijoittamat ydinaseet ovat Naton Euroopan joukkojen ylimmän komentajan komennossa, samoin kuin tarvittaessa myös Iso-Britannian ydinaseet. Ydinaseiden käyttö edellyttäisi Naton ydinasesuunnitteluryhmän, Yhdysvaltojen presidentin ja Iso-Britannian pääministerin hyväksyntää. Yhdysvalloilla ja Ranskalla on myös ydinaseita, jotka ovat heidän omassa komennossaan. Sekin toimii pelotteen vahvistajana, että pidetään yllä epävarmuutta, kenen ydinaseita käytettäisiin, ja kuka siitä päättäisi. Naton ydinasepelote on kytketty tiiviisti osaksi Yhdysvaltojen pelotetta. Ne ovat limittäisiä ja päällekkäisiä järjestelyjä, eivät erillisiä.

4. Kuinka paljon ja missä ydinaseita Euroopassa on?

Eteentyönnetyt eli Eurooppaan sijoitetut ydinaseet ovat varastoituna viiteen Naton jäsenmaahan, jotka ovat ottaneet maaperälleen Yhdysvaltojen ydinaseita. Niitä säilytetään varastoholveissa. Sotilaallisessa kriisitilanteessa näiden maiden – Saksan, Belgian, Hollannin, Italian ja mahdollisesti Turkin – ilmavoimat operoisivat niitä.

Nato ei ole kertonut asemäärää, mutta arvioiden mukaan niitä on noin sata.Naton ydinasepelotetta ei tarkastella ainoastaan näiden niin sanottujen eteen työnnettyjen ydinaseiden kautta. Valtaosa Naton ydinasepelotteesta on suoraan Yhdysvaltojen komennossa, ja Nato pitää Yhdysvaltojen mannertenvälisiä ydinaseita tärkeimpänä turvallisuutensa takaajana.

5. Onko Suomella sanomista Naton ydinaseasioihin?

Suomi osallistuu Naton ydinasesuunnitteluryhmässä Naton pelotteen kehittämiseen. Vaikka on epätodennäköistä, että Naton ydinaseita käytettäisiin, Suomikin olisi mukana päättämässä asiasta.

6. Onko viime vuosien muutos maailmantilanteessa, esimerkiksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan, muuttanut suhtautumista ydinaseisiin?

Natossa alettiin jo Venäjän vuonna 2014 Ukrainaan suuntaaman hyökkäyksen jälkeen keskustella, että liittokunnan ydinasepelotetta pitää vahvistaa. Eteentyönnettyjen ydinaseiden modernisointia on nopeutettu vuonna 2022 alkaneen Venäjän hyökkäyksen aikana. Myös Yhdysvallat on ydinasepolitiikan selonteossaan vuonna 2022 arvioinut, että muuttunut turvallisuustilanne edellyttää Naton ydinasepelotteen kehittämistä. Se tarkoittaa käytännössä harjoitustoimintaa, ydinaseiden modernisointia ja Nato-maiden osallistamista yhteiseen pelotteeseen entistä enemmän.

7. Mitä tarkoittaa, että Suomi on ydinasesateenvarjon ja ohjuspuolustuksen piirissä?

Naton kokonaispelote muodostuu ydinaseista, ohjuspuolustuksesta ja tavanomaisista asevoimista. Puolustuksen piirissä oleminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että meitä tarvittaessa suojellaan näillä välineillä. Jos Suomeen kohdistuu aggressiota, myös Naton ydinasepelote on mahdollisesti varmistamassa turvallisuuttamme. Jokainen valtio ei puolusta pelkästään itseään, vaan myös liittokunnan muita jäsenmaita.

8. Pitääkö Suomen ottaa politiikassa huomioon se, että Natolla on ydinaseita?

Kyllähän se väistämättä pitää ottaa huomioon. Hyvä esimerkki siitä, millaisia asioita tulee huomioida, on ydinaseiden kieltosopimus, joka on YK:ssa hyväksytty. Yksikään Nato-maa ei ole liittynyt sopimukseen, koska Nato katsoo, että niin kauan kuin ydinaseita on olemassa, Nato pysyy ydinaseliittona. Naton jäsenenä Suomenkin tulee osoittaa solidaarisuutta liittolaisilleen. Esimerkiksi kun YK:ssa tarkastellaan ydinsulkusopimuksen tilaa ja aseistariisunnan edistymistä, Natonkin ydinasepelote on suurennuslasin alla. Nato-jäsenenä emme ole asiassa enää ulkopuolisia, vaan kysymys kohdistuu myös meihin. Muutos ei ole kuitenkaan Suomen kannalta suuri, koska Suomi on perinteisesti kannattanut asevalvontasopimuksia aseistariisunnan menetelmänä. Myös Nato kannattaa asevalvontasopimuksia, joten Suomen ei tarvitse tältä osin muuttaa ulkopoliittista linjaansa.

9. Olisiko mahdollista, että Suomeen tulisi ydinaseita?

Kukaan ei ole ydinaseita Suomelle tyrkyttämässä eikä Suomi ole niitä pyytämässä. Ja vaikka pyytäisikin, tuskin niitä saisimme. Nato on linjannut jo vuonna 1997, ettei sillä ole aikomuksia, syitä tai suunnitelmia sijoittaa ydinaseita uusiin jäsenmaihin. Koska Naton ydinasesuunnitteluryhmän toiminta perustuu yksimielisyyteen, isoja ja radikaaleja muutoksia ei kannata odottaa.

10. Miten Venäjä on suhtautunut siihen, että Suomi on osa ydinaseliittoa?

Venäjä vastustaa esimerkiksi Naton tukikohtien ja muun infrastruktuurin rakentamista. Venäjä seuraa Suomen roolia Natossa ja yrittää vaikuttaa siihen. Venäjä yrittää heikentää Naton yhtenäisyyttä ja toimintamahdollisuuksia. Käytännössä Venäjän tavoitteena on, että Naton rooli olisi mahdollisimman pieni tällä maantieteellisellä alueella.

Asiantuntijana tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista