Vereni on paksua, ja pelkään infarktia – Mitä pitäisi tehdä? Apu-klinikka vastaa

Olen 74-vuotias virkeä nainen. Hemoglobiini on 166, HKR 53 % ja eryt 5,68. Terveyskeskuslääkäri ei pidä näitä arvoja minään, mutta itse olen huolestunut, että vereni on liian paksua. Isäni kuoli infarktiin 68-vuotiaana. Äidilläni oli sepelvaltimotauti ja muutamia infarkteja, mutta hän eli 90-vuotiaaksi. Minulta on tutkittu JAK2-geeni, mutta testi oli negatiivinen. Sairastan tyypin 2 diabetesta ja verenpainetautia. Kilpirauhanen on leikattu ja rauta-­arvot hyvin matalat. Terveyskeskus­lääkäri ei pidä venesektiota tarpeellisena – miksi sitä ei voisi tehdä? ­Odotanko siis vain infarktia?

Erytrosytoosilla tarkoitetaan tilaa, jossa punasoluja eli erytrosyyttejä on veressä liikaa. Tällöin myös hemoglobiini nousee, miehillä yli 167 grammaan ja naisilla yli 155 grammaan litrassa (veritautien erikoislääkäri Jonna Salonen). Jos happea ei tule riittävästi, elimistö alkaa korvaavasti tuottaa lisää punasoluja. Tähän perustuu kestävyys­urheilijoiden vuoristo- ja alppimaja­harjoittelukin. Keuhkoahtaumataudissa (COPD) hapen siirtyminen keuhko­rakkuloista vereen tökkii, jolloin potilaan hemoglobiini voi nousta. Siihen voivat johtaa myös ketjupolttelu ja jotkin ­synnynnäiset sydänviat.

Erytrosytoosin taustalla voi piillä myös hemoglobiinin poikkeava rakenne. Laajassa tiedossa on aikaisempien aikojen kilpaurheilijoiden harrastama anabolien ja epon käyttö eli ”Mittään en oo ottanu”­-oireyhtymä. Sairaudesta tai ulkoisesta syystä johtuvaa punasolumäärän lisääntymistä kutsutaan sekundaariseksi, ja se on periaatteessa mielekäs ilmiö. Jos punasolujen määrä nousee hyvin suureksi, veri tulee liian sakeaksi, jolloin sitä joudutaan laskemaan pois eli tekemään venesektio.

Tästä kysyjäkin näyttää huolestuneen: tuleeko veri niin sakeaksi, että tukosten vaara kasvaa? Polysytemia vera (PV) on sairaus, jossa luuydin tuottaa liikaa punasoluja ja usein myös valkosoluja ja verihiutaleita. Suurimmalta osalta näistä potilaista löytyy geenimuunnos (JAK2), joka osallistuu verisolujen tuotannon ­säätelyyn. Luuytimeen syntyy sairas verisolujen esiasteiden klooni, joka valtaa alaa ja tuottaa liikaa soluja. PV:n eteneminen on yleensä hyvin hidasta.

Kysäisin kalakukkokaupungin hematologilta, kuinka hyvä geenitutkimus on. JAK2-geenimuunnoksen puuttuminen sulkee PV:n pois reilun 80 prosentin ­varmuudella. Tulosta voidaan parantaa terästetyllä geenitestillä. Vanha kunnon luuydinnäyte olisi varsin luotettava.

Sinulla on todennäköisesti sekundaarinen erytrosytoosi. Metabolinen oireyhtymä (MBO) ja tyypin 2 diabetes voivat provosoida sitä. Elimistö yrittää jarruttaa punasolumuodostusta epon eritystä vähentämällä ja estää hemoglobiinin ­nousua matalilla rauta-arvoilla, joita ei tule tässä tilanteessa enää rautaa syömällä parantaa. Periaatteessa epo on mahdollista määrittää, mutta ikäiseni ­lääkäri sulkee luuydinpatologian pois ensisijaisesti luuydinnäytteellä.

Suvussasi esiintyvä valtimokovettumatauti on eri asia, mutta toki kohtuuttoman sakea veri voi tulppariskiä lisätä. Luuytimesi voisi kertaalleen tutkia. Koska et kerro valkosolu- ja verihiutalemääriäsi, luottaisin omaan lääkäriisi, joka tuntee tilanteesi parhaiten. Hän voi tarvittaessa jutella hematologin kanssa venesektioiden tarpeesta.