Mitä eroa on pienten suonten taudilla ja vaskulaarisella dementialla?

Onko pienten suonten tauti sama asia kuin vaskulaarinen dementia? Oireina on kävelyn jäykkyyttä ja hitautta sekä muistitoimintojen vaikeutta. Miten sairautta hoidetaan?

Pienten suonten tauti ja vaskulaarinen dementia eivät ole yksittäisiä sairauksia, vaan monimutkaisia ja monitahoisia tiloja. Ne ovat läheisessä yhteydessä aivojen ja sydämen verisuonten terveyteen.

Pienten suonten tauti ja vaskulaarinen dementia liittyvät usein toisiinsa, ja oireet voivat mennä päällekkäin, mutta ne eivät ole sama asia. Pienten suonten tauti on aivoverenkierron häiriö, joka vaikuttaa erityisesti aivojen pieniin verisuoniin. Kun nämä suonet ahtautuvat tai tukkeutuvat, aivokudos voi vaurioitua. Tämä saattaa johtaa hitaasti kehittyviin oireisiin, kuten kävelyn jäykkyyteen, tasapainovaikeuksiin ja kognitiivisiin muutoksiin.

Vaskulaarinen dementia on puolestaan seurausta aivoverenkierron häiriöistä, joissa aivojen hapensaanti heikkenee ja aivosolut vaurioituvat. Se voi johtua esimerkiksi aivoverenvuodosta tai aivoinfarktista, mutta myös pienten suonten tauti voi edetä ja aiheuttaa vaskulaarista dementiaa. Yksi merkittävä ero on se, että vaskulaarisen dementian oireet kehittyvät usein äkillisesti tai portaittain, kun taas pienten suonten tauti etenee tyypillisesti hitaasti.

Kävelyn jäykkyys ja hitaus yhdistettynä muistivaikeuksiin ovat hyvin tyypillisiä piirteitä pienten suonten taudille. Oireilu johtuu siitä, että pienten suonten vauriot vaikuttavat niihin aivojen alueisiin, jotka säätelevät sekä motorisia että kognitiivisia toimintoja. Tauti voi oireilla myös mielialan muutoksina ja yleisenä hitauden tunteena sekä ajatuksissa että liikkeissä.

Hoidon tavoitteena on estää taudin eteneminen ja vähentää uusien aivovaurioiden riskiä. Tämä tapahtuu ensisijaisesti hallitsemalla tekijöitä, jotka vaikuttavat verisuonten terveyteen. Verenpaineen hallinta on keskeisessä roolissa, sillä kohonnut verenpaine on merkittävimpiä pienten suonten taudin riskitekijöitä. Tärkeää on myös pitää verensokeri ja kolesteroli kurissa sekä lopettaa tupakointi.

Lääkehoito keskittyy usein sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallintaan, mutta kognitiivisten oireiden hoitoon voi kuulua myös muita, esimerkiksi muistia tukevia, lääkkeitä. Fysioterapialla ja liikuntaharjoitteilla pyritään säilyttämään kävelykyky ja lihasten joustavuus. Aivojen aktiivisuutta voidaan tukea monipuolisilla henkisillä harjoitteilla.