Miksi silmä punoittaa – ja pitääkö siitä huolestua? Apu-klinikka vastaa

En voi välttyä takaumalta Hotelli Kämppiin ja Komisario Palmun erehdyksen loistavaan näyttelijäkaartiin vuodelta 1960. Sen kuulussa kostean lounaan ­kohtauksessa Leo Jokela tulkitsee ­unohtumattomasti Usko Kempin säveltämää ja sanoittamaa humppaa kättään heiluttaen: ”Silmät tummat niin kuin syksyinen yö.”

Silmiä ei luonnehdita suotta sielun peileiksi, vaikka fanaatikkopiireissä suolistoa on ihan vakavasti tyrkytetty niiden tilalle. Maskiaikana opimme lukemaan silmien seutua aiempaa tarkemmin. Silmillä voi hymyilläkin valloittavasti.

Suoraan silmiin katsomista pidetään rehellisyyden ja luotettavuuden merkkinä. Niin sinäkin suuntasit katseesi naapurisi silmiin. Värillä on väliä: ovatko silmät siniset, ruskeat, punaiset, keltaiset vai peräti mustat. Jos ei muista rakkaansa silmien väriä, voi tulla huutia. Kun silmät peitetään aurinkolaseilla, kätketään niin tunteita, omaa epävarmuutta kuin perheväkivallan merkkejäkin – ja toki suojataan silmiä UV-säteilyltä.

Tyypilliseksi kauhistuksen hirvitykseksi todentuu sidekalvon alainen verenvuoto, joka näyttäytyy tuoreeltaan kirkkaanpunaisena ja peittää joko kokonaan tai osittain valkean silmäterän ympäryksen. Se ei voi olla pistämättä naapurin ­silmään. Kohde ei ole sitä välttämättä itse huomannut.

Oma naapurini soittikin taannoin ovikelloa. Hän viesti paitsi korona-altistumisestaan myös punaisena hehkuvasta ­silmästään. Siinä näkyi komea sidekalvon alainen verenvuoto eli sugillaatio. Sidekalvo suojaa silmän valkoista osaa. Esitin vain kaksi kysymystä, joihin tiesin jo valmiiksi vastauksen: eihän sinulla ole veren hyytymistä vähentävää lääkitystä tai koholla olevaa verenpainetta?

Sugillaatio ilmaantuu useimmiten ilman tunnistettavaa syytä. Toki taustalla voi olla ponnistelu, silmän hierominen tai vähäinenkin vamma. Sidekalvon alainen veri voi tuntua pienenä paineena, mutta muuten se ei aiheuta oireita. Se häviää vähin erin kuten mustelma väriään ­vaihtaen.

Sidekalvojen laaja-­alaista punoitusta aiheuttavat myös tulehdukset, silmään joutunut rikka, allergia, UV-valo (keväthanki, hitsauskaaren suojaamaton katselu) ja kemiallinen ärsytys, mutta se on tasaisempaa ja voimakkuudeltaan huomattavasti vähäisempää. Sidekalvojen punoitusta ilman ärsytystä tai kipua liittyy valvomiseen, pitkään jatkuneeseen lähityöhön, silmien kuivumiseen tai alkoholin käytön jälkeiseen aikaan.

Rikan meno silmään aiheuttaa sellaisen ärsytyksen ja vuotamisen, ettei se yleensä jää huomiotta. Syyllinen löytyy yleensä, kun kääntää yläluomen. Ärsytys loppuu siihen paikkaan, kun roskan poistaa ­pumpulitikulla. Rälläkästä lennähtänyt metalli­rikka käyttäytyy kuitenkin eri tavalla. Se saattaa tuntua aluksi vähän aikaa ja unohtuu sitten nopeasti. Metalli alkaa vaivata sarveiskalvolla vasta päivän parin päästä, jolloin potilas hakeutuu päivystykseen. Sarveiskalvo puudutetaan tipalla ja rikka irrotetaan tarkoitukseen suunnitellulla piikillä. Mahdolliset ruostumisen jäljet hiotaan poralla. Tämä kaikki toteutuu terveyskeskuspäivystyksessä. Jos ruostetta jää, antibioottisilmävoide irrottaa sen yleensä niin hyvin, että sarveiskalvo on parin päivän kuluttua ­kirkas. Ellei ole, hiotaan lisää.

Joskus tapaa päivystyksessä tasaisesti punaisen, kipeän ja valonaran silmän. Tapauksen selvittely etenee tuttua rataa. Tarkastetaan sairaan silmän näkökyky terveeseen verrattuna. Normaali näkö punaisessa silmässä on helpottava tieto, mutta silloinkaan ei voi täysin sulkea pois värikalvon tulehdusta ilman silmälääkärin tekemää mikroskooppitutkimusta.

Silmä värjätään tarkoitukseen valmistetulla tipalla, sillä sarveiskalvon pinnan haavaumat ja joskus jopa vierasesineet sekä herpes eivät juuri erotu paljain ­silmin. Etenkin nuorempana lääkärinä törmäsin silloin tällöin tilanteeseen, jossa piilolinssin alle oli jäänyt epäpuhtautta, mikä sitten ehti hankautua erittäin kipeäksi ja laaja-alaiseksi sarveiskalvon eroosioksi. Silmä osoittautui yleensä tavattoman valonaraksi niin, että potilas pysytteli mielellään pimeässä huoneessa. Joskus piilolinssi saattaa unohtua vaihtamatta silmään liian pitkäksi aikaa, mikä aiheuttaa haavauman.

Kun eroosion syy on ilmeinen, sitä hoidetaan antibioottivoiteella. Jos ilmassa on epäselvyyttä, on parasta, että silmälääkäri tutkii silmän mikroskoopilla ja ottaa tarvittaessa näytteitä. Toispuoleinen punainen silmä, joka ei ole selvästi sugillaation aiheuttama, on aiheellista tutkia päivystyksessä erityisesti, jos oireena ilmenee kipua ja näön hämärtymistä. Reilu ­jatkuva punoitus ilman särkyä ja valon­arkuuttakin voi olla värikalvon tulehduksen eli iriitin aiheuttama.