Apu

Miksi iho kellertää? Onko se yleensä merkki vakavasta sairaudesta? Apu-klinikka vastaa

KuvatAlamy / All Over Press
Julkaistu: 19.9.2022

Kysymys:

Huolestuin, kun naapurini iho alkoi kellertää. Kehotin häntä menemään lääkäriin. Mistähän voisi olla kysymys?

Näytä vastaus

Vastaus:

Värin muuttuminen pistää silmään – ei välttämättä omaan, mutta tyypillisesti juuri naapurin. Maalaispoika ei juuri tuijottele itseään peilistä. Toisin saattaa olla narsistin tai satunnaisen selfien ystävän laita. Merja Rantamäki laulaa keltaisista lehdistä. Keltaisella lehdistöllä on taas oma värikäs paikkansa.

Oireena keltaisuus herättää aiheellisen huolen, joten lääkärin pakeille lähteminen on perusteltua. Ensimmäiseksi muutoksen huomaa parhaiten kontrastin vuoksi silmien valkuaisista. Myöhemmin voi kellertyä koko iho ja myös puhtaaksi lasketeltu virtsa. Kun värjäytyminen pahenee, siihen alkaa liittyä ihon kutinaa. Uloste voi kääntyä ­harmaan kellertäväksi.

Keltaisuus aiheutuu sappiväriaine bili­rubiinin kertymisestä verenkiertoon. Sitä syntyy elimistössä, kun vanhentuneet puna­solut hajoavat. Maksasoluissa bilirubiini konjugoidaan eli yhdistetään glukuronihappoon, minkä jälkeen se eritetään sappeen ja sen mukana suoleen.

Konjugoitumattoman bilirubiinin nousu perustuu punasoluja hajottavissa tiloissa (hemolyysi) ja eräissä punasolumuodostuksen häiriöissä bilirubiinin ­liikatuotantoon, jolloin sitä syntyy niin paljon, ettei maksa pysty poistamaan kaikkea. Terve maksa pystyy eliminoimaan bilirubiinin vielä, kun sen tuotanto on noin kolminkertaistunut, minkä jälkeen alkaa ilmaantua keltaisuutta. Se näkyy silmien kovakalvoilla, kun biliru­biinipitoisuus on noin 50 mikromoolia ­litrassa ja iholla lievästi suuremmissa pitoisuuksissa. Konjugoitumaton bilirubiini lisääntyy myös, kun bilirubiinia konjugoivan entsyymin aktiivisuus on alentunut geneettisistä syistä. Niistä lievin ja yleisin on Gilbertin tauti, jonka esiintyvyys väestössä on noin 3–5 prosenttia. Taudissa entsyymin aktiivisuus on 20–30 prosenttia normaalista. Keltaisuus ilmenee selvemmin paaston ja runsaan alkoholinkäytön aikana. Tunnetaan myös vakavampi entsyymipuutos (Crigler-­Najjar), jossa entsyymi voi puuttua kokonaan. Vastasyntyneiden keltaisuuden taustalla on yleensä konjugaatiohäiriö.

Konjugoidun bilirubiinin liika määrä veressä johtuu ensi­sijaisesti melkein aina maksan sairaudesta. Taustalla voi olla maksatulehdus eli hepatiitti, maksakirroosi, sappinesteen kulkua estävä kivi, tulehdus, syöpä maksassa, sappiteissä tai haimassa tai syövän etäpesäkkeet. Konjugoitunut bilirubiini nousee myös eräissä harvinaisissa häiriöissä, kuten Rotorin taudissa ja Dubin-Johnsonin taudissa. Maksasoluvaurioissa molempien bilirubiini­muotojen plasmapitoisuus on lisääntynyt.

Usein käy todellakin niin, ettei kohde itse havaitse värinmuutosta. Hiljan päivystäessäni viikonloppuna saapui tuttu ikäiseni mies. Sanoin jo ovelta tuntemukseni varaisesti: ”Sinä tulet vastaanotolle vain kahdesta syystä: joko sinä olet tielle tulemattoman sairas tai vaimosi on sinut pakottanut. Kummasta nyt on kyse?” ­Vastaus kuului, että jälkimmäisestä.

Puolesta viikosta oli esiintynyt pientä lämpöä ja hikoilua. Sen jälkeen olo oli tuntunut hieman epämääräiseltä. Ensin en huomannut poikkeavaa, kunnes ­katseeni kohdistui potilaan silmiin. Havaitsin häivähdyksen keltaista, jota­ ­tarkemmin katsoen näkyi ihollakin. Uloste oli muuttunut harmaaksi. Pian tämän jälkeen soitti naapurini. Päivittäin oli alkanut ilmaantua samanlaista vatsakipua kuin ennen 20 vuotta sitten tehtyä sappileikkausta. Silmän kovakalvot ­viestivät keltaisuutta.

Molemmat tapaukset edellyttivät ­päivystyksenomaista vatsan alueen tietokonekuvausta, sappiteiden tapauksessa mieluummin vielä magneettikuvausta. Tosin päivystyksessä ainakin toistaiseksi aloitetaan tietokonetomografialla. Ikä huomioiden pelättävissä olivat syöpä­sairaudet: maksassa, sappiteissä tai ­haimassa tai mahdolliset etäpesäkkeet. Ensimmäisessä tapauksessa kyse oli lopulta tunnistamattomasta maksa­tulehduksesta ja jälkimmäisessä sappiteitä kiilaavista kivistä. Saimme huokaista raskaimman mukaan helpotuksesta.

Keltaisuuden selvittämisessä edetään laboratoriotutkimusten jälkeen siten, että suljetaan päivystyksellisesti pois henkeä uhkaavat sairaudet. Sappikivet voidaan leikata tai poistaa tähystyksessä sappiteistä. Jos kyse on kasvaimista, tarvitaan omat selvityksensä. Hepatiittien, kirroosin ja muiden luettelemieni tilojen hoidossa ei ole niin kiire, joten ne ohjautuvat sisätautilääkärille.

Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Pippa Laukka, hyvinvointi
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.