Kysymys:
Olen 46-vuotias, ja minulla on rinnoissa mastopatiaa. Rinnat ovat kokoa AA, ja kudos on mykyräisessä klimpissä. Olen käynyt 10 vuoden ajan mammografiassa 1,5 vuoden välein (aiemmin 3 vuoden välein). Suvussa ei ole syöpää. Maitoa ei ole tullut. Gynekologi sanoi, että mammografia vuosittain voi aiheuttaa rintasyövän. Radiologi taas sanoi, että mammografia ei aiheuta rintasyöpää ja tutkimus pitää tehdä vuosittain. Ketä uskoa? Pitäisikö käydä magneettikuvauksessa mammografian sijaan joka toinen vuosi? Olen hoikka, en polta enkä käytä alkoholia. Lennän harvoin, ja taustasäteily ja radon ovat matalia.
Vastaus:
Mastopatia on hyvänlaatuinen tila, jossa rintakudos tuntuu tiiviiltä ja muhkuraiselta ja on usein pinkeä ja kipeäkin. Tämä ei altista rintasyövälle, mutta rintojen tunnustelu on haasteellisempaa. Rintasyöpä on Suomessa naisten yleisin syöpä, ja tapauksia ilmenee vuosittain noin 5 000.
Suurin osa naisista ei kuitenkaan sairastu rintasyöpään. Riskejä lisääviä tekijöitä olen listannut edellisessä vastauksessa. Sinulla ei kuvauksesi perusteella ole elämäntapojen osalta juurikaan riskitekijöitä. Et kerro, onko raskauksia ollut, mutta yleisellä tasolla voidaan todeta raskauksien ja imetyksen olevan rintasyövältä suojaavia tekijöitä.
Suvussasi ei esiinny syöpää. Seulontamammografiat alkavat vasta 50-vuotiaana, ja tuolloinkin kuvaus tehdään kahden vuoden välein. Jäin pohtimaan, miten tähän säännölliseen röntgenkuvaukseen on sinulla päädytty.
Mammografialle tulisi aina olla selkeä syy
Ei ole kovin tavallista seurata säännöllisesti rintojen terveyttä röntgenkuvauksella jo kolmikymppisestä lähtien. Nykyään tiedetään, että rintarauhaskudos on säteilyn vaikutuksille herkempi kuin aiemmin luultiin. Herkkyys myös vaihtelee eri ikäkausina. Tämän vuoksi mammografialle tulisi aina olla selkeä syy.
Uusi säteilysuojalaki tuli voimaan vuonna 2018. Sen pykälissä todetaan, että yksilön säteilyannos tulisi minimoida ja arvioida aina, onko tutkimuksesta selkeä hyöty suhteessa haittoihin. Säteilyannos tulisi pitää mahdollisimman pienenä ja samalla riittävän hyvälaatuisena ollakseen diagnostinen.
Lisäksi tulisi aina harkita vaihtoehtona myös ei-säteileviä kuvausmenetelmiä, kuten ultraääntä ja magneettikuvausta. Toisaalta yksittäinen sädeannos ei ole erityisen iso.
Mammografian aiheuttama säteilyrasitus vastaa noin 3–4 viikon taustasäteilyä tai edestakaista lentomatkaa Helsingin ja Tokion välillä. Kaikista elämän aikana suoritetuista kuvauksista kertyy elimistöön kuitenkin niin sanottua kumulatiivista säderasitusta, eli asia ei ole aivan merkityksetön.
On hämmentävää, kun lääkärit ovat eri mieltä asioista. Lääketiede perustuu tutkimuksiin ja havaintoihin, eikä ole samoin absoluuttista kuin esimerkiksi matematiikka. Monesta asiasta opitaan tutkimusten ansiosta koko ajan lisää. Mastopaattisella rintakudoksella on onneksi taipumus vaihdevuosien myötä rauhoittua, jolloin rintojen tunnustelu helpottuu.
Muutaman vuoden kuluttua saat kutsun turvalliseksi arvioituun seulontamammografiaan joka toinen vuosi.
Kysy terveydestä, Apu-klinikan asiantuntijat vastaavat:
- Reijo Laatikainen, ravitsemus
- Jatta Rautkorpi, naistentaudit
- Tapani Kiminkinen, yleislääketiedeVoit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
- Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet.
Pitääkö 72-vuotiaan käydä mammografiassa ja kuinka usein? – Apu-klinikka vastaa
PuheenaiheetJanina Fry: ”On vaiettu asia, että pikkupaikkakuntien saattohoito on ylikuormitettu – Eräs hoitaja sanoi, että potilaat kuolevat käytäville”
PuheenaiheetSyöpä perheessä: Äiti ja tytär kertovat – Rintasyövälle altistava geenivirhe voi periytyä myös isältä
Kysy ja asiantuntijamme vastaavat
Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.
