Kysymys:
Olen 25-vuotias perusterve nainen. Minulla ilmeni voimakkaita muljahteluita, tykytystä, hengen salpauksen tunnetta ja hengenahdistusta koronarokotuksen jälkeisenä päivänä. Oireet jatkuvat, mutta ovat vähentyneet neljän kuukauden aikana. Lisäksi syketasoni on huomattavan korkea jatkuvasti. Leposyke vaihtelee välillä 70–110. Aamulla sängystä noustessa syke nousee 75:stä 130:een eikä lähde laskuun, ennen kuin istuudun. Kun lähden kävelemään rennosti, syke nousee jopa 160:een ja pysyy korkealla koko kävelyn ajan. Seisoessa tuntuu usein paineen ja jumin sekaista tunnetta keskellä rintaa, kuin henkeä salpaisi. Joskus paikallaan seisominen alkaa heikottaa niin, että täytyy päästä istumaan hetkeksi. Rokotuksen jälkeisenä yönä alkoi myös pohkeissa voimakas nipistys, joka kesti muutaman viikon. Lisäksi toisessa pohkeessa oli puutumisen kaltaista puristavaa särkyä, ja se kesti pidempään. Särky oli pahinta iltaisin, ja nykyisin sitä esiintyy satunnaisesti kummassakin pohkeessa, mutta heikompana. Verenpaine on 101–112/78–89. Mistä voisi olla kyse?
Vastaus:
Oireilusi alkoi välittömästi koronarokotuksen jälkeen, joten on mahdotonta väittää, ettei sillä olisi yhteyttä tuntemuksiisi. Koronarokotteita on annettu maailmanlaajuisesti kahden vuoden aikana valtavat määrät, joten niiden käyttäytyminen alkaa olla jo laajassa tiedossa.
Koronaan tiedetään liittyvän noin kolmasosalla potilaista pitkäaikaisoireita (long covid). Autonomisen hermoston häiriöt ovat virusinfektion jälkeisissä oireyhtymissä tyypillisiä, ja ne voivat aiheuttaa muun muassa sydämen sykkeen kiihtymistä ylös noustessa. Oireina voi esiintyä uupumusta, keskittymiskyvyttömyyttä, rintatuntemuksia, hengenahdistusta, päänsärkyä, lihaskipua, huimausta ja sydämentykytystä. Oireiden mekanismia ei tunneta. Ne ovat luonteeltaan epäspesifisiä, joten ne voivat liittyä moneen sairauteen.
Koronataudin jälkeen yhteinen nimittäjä on tietenkin korona. Ei ole tiedossani, missä määrin rokote voi aiheuttaa koronan kaltaisia jälkioireita. Törmään päivystyksessä joskus kaltaisiisi. Olet terve ja nuori, joten muu sairastuminen on epätodennäköistä. Jos oireisto ei väisty, on syytä poiketa lääkärissä tarkistuttamassa muutama asia, kuten kilpirauhanen.
Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat
- Reijo Laatikainen, ravitsemus
- Pippa Laukka, hyvinvointi
- Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
- Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
- Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet
Sähkövika sydämessäSydämentahdistimen vaihdossa ei voi hidastella – ”Hoitaja kysyi lääkäriltä, pannaanko elvytysjohdot valmiiksi”
Koronarokotuksen jälkeen alkoi vapina: Selkä tärisee levossa, ei pystyasennossa – Mistä on oikein kyse? Apu-klinikka vastaa
PuheenaiheetSalaliittoteoriat ja valeuutiset – Eli mikä yhdistää 5G:tä, koronaa, rokotuksia, maahanmuuttoa ja maailmanlaajuista eliittiä?
PuheenaiheetAvun selvitys: Koronarokotepakko ei johtanut henkilökuntapulaan – sairaanhoitopiirit kertovat vain yksittäisistä irtisanoutumisista
PuheenaiheetRavitsemus on kuin koronarokotus – kaikki eivät toimi teveytensä kannalta oikein, sanoo professori Ursula Schwab
Kysy ja asiantuntijamme vastaavat
Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.
