Profiili ja asetukset
Tili
Hallinnoi tiliä
Kirjaudu ulos
Terveys ja hyvinvointi

Gynekologilla tehtiin kirurginen immenkalvon avaus – Dilataatiohoito dildolla aiheutti kipua ja verenvuotoa – Apu-klinikka

Kuvat AOP
21.8.2021 Apu
Kysymys

Minulle tehtiin gynekologilla immenkalvon avaus kirurgisesti poistamalla siitä pala. Sain mukaan dilataatiosetin, mutta epäselvät ohjeet. Kuinka pian minun pitäisi aloittaa dilataatiohoito ja kuinka kauan jatkaa sitä? Aiheutin jo pienimmällä dildolla kipua ja verenvuotoa. Tilanne ahdistaa.

Vastaus
Vastaaja Jatta Rautkorpi

Onpa ikävä kuulla, että olet jäänyt näin yksin toimenpiteen jälkeen! Ei ihme, että olet ahdistunut tilanteesta, kun et tiedä mitä tehdä ja kipuakin on tullut. Hyvä, että rohkenit kysyä. Samalla varmasti moni muukin saa lisää tietoa ja helpotusta.

Immenkalvo ei ole nimestään huolimatta varsinaisesti mikään ohut kalvo, vaan kyse on enemmänkin ohuesta, ­poimumaisesta limakalvosta emättimen suuaukolla. On yksilöllistä, kuinka kireä immenkalvo on, eikä siitä voi tehdä mitään päätelmiä esimerkiksi seksin ­harrastamisesta. Kaikki seksi ei ole emätinyhdyntää.

Joustava emättimen aukko ei tarkoita sitä, että yhdyntä olisi tapahtunut. Kudos voi joustaa luontaisesti, revetä esimerkiksi polkupyörän tangolle pudotessa tai ­venyttyä vaikkapa tamponia käyttäessä. Kudosten kireyden vuoksi joskus on ­viisainta tehdä kirurginen avaus kyseiselle kudosalueelle, jotta kuukautishygienia tai seksin harrastaminen helpottuvat.

Venytyshoito aloitetaan yleensä vasta, kun haavapinnat ovat parantuneet, eli jälkivuotoa ei enää ole.

Emättimen suuaukko voi olla ahdas monien eri syiden vuoksi. Kireyttä voi aiheuttaa leikkaus, ihosairaus, sädehoito tai toiminnallisesti myös lihaskireys.

On myös olemassa naisia, joilta puuttuu ­synnynnäisesti emätin ja sen aukko perinnöllisten tekijöiden vuoksi tai jotka ovat syntyneet biologisesti väärän sukupuolen ominaisuuksilla. Tällöin jatkohoitona ­saatetaan tarvita emättimen sisäisten kudosten dilataatio- eli venytyshoitoa. Venytyshoito aloitetaan yleensä vasta, kun haavapinnat ovat parantuneet, eli jälkivuotoa ei enää ole.

Jos epäilet tulehdusta, suosittelen käymään lääkärintarkastuksessa ennen venytysten aloittamista. Tärkeintä hoidolle on oma motivaatio, eli venytykselle on olemassa tarve ja syy. Tämän jälkeen olennaista on oikea-aikaisuus, kehon ja mielen rentoutuminen, sopivat välineet ja riittävä määrä vesiliukoista tai öljymäistä ­liukastetta.

Venytystä on hyvä tehdä mieluummin usein ja vähän aikaa kuin harvoin ja pitkään. Venytystä voit tehdä alkuun vaikkapa ­viiden minuutin ajan päivittäin.

Alussa sopiva venytysväline voi olla oma (tai kumppanin) käsi ja sormi. Venytystä on hyvä tehdä mieluummin usein ja vähän aikaa kuin harvoin ja pitkään. Venytystä voit tehdä alkuun vaikkapa ­viiden minuutin ajan päivittäin. Sen voi aloittaa lähinnä ulkoisten ­sukuelinten alueen hieronnasta ja mennä vain kevyesti emättimen aukkoon sormella.

Venytyksissä on hyvä edetä aina niin sanotusti kipua kohden ja venyttää kudoksia sen verran kuin tuntuu mahdolliselta ilman liian suurta epämukavuutta. Puikkosettiin kuuluu yleensä valikoima erikokoisia puikkoja, ja niistä aloitetaan luonnollisesti ­pienimmällä. Puikkoa suunnataan syvälle sisälle, ­alaselän suuntaan niin, että puikko on samansuuntaisesti oman reiden kanssa. Puikolla voi tehdä ­korkkiruuvi­maista tai edestakaista liikettä. Jos on mahdollisuus yhdyntöihin, ne olisivat myös hyvää venytyshoitoa.

Kun ­toivottu tulos on ­saavutettu, sen yllä­pitämiseksi olisi hyvä venytellä 2–3 ­kertaa viikossa. On tärkeää, että venytyshoitoon saa hyvät ja selkeät ohjeet sekä suullisesti että kirjallisesti. Toimenpiteen tehneeltä lääkäriltä olisi hyvä pyytää vielä ohjeet uudemman kerran. Jos hänellä ei ole mahdollisuutta käydä ohjeita läpi yksityiskohtaisesti, apua voi saada asiaan perehtyneeltä fysioterapeutilta.

Voisit pyytää lähetteen lantion alueen vaivoihin ja seksuaalisuuteen erikoistuneelle fysioterapeutille, joka osaa näyttää ja neuvoa, kuinka venytyshoitoa toteutetaan.

Kysy terveydestä, avun asiantuntijat vastaavat:

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Jatta Rautkorpi, naistentaudit
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet.

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt