Useita aivoinfarkteja lähisuvussa – Miten omaa sairastumisriskiään voi pienentää?

Mitä pitäisi tehdä, kun läheisillä on ollut verisuonitukoksia? Isäni sai sellaisen jo 52-vuotiaana, ja nyt myös 85-vuotiaalle veljelleni tuli aivoverisuonitukos. Molemmilla oikea puoli halvaantui ja puhekyky meni. Voiko riskiään selvittää etukäteen vai pitääkö vain odottaa vuoroaan? Olen käyttänyt verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä kymmeniä vuosia, ja arvot ovat hyvät. Olen 77-vuotias liikunnallinen ja normaalipainoinen nainen.

On ymmärrettävää, että mietit omaa riskiäsi, koska lähisuvussasi on ollut vakavia verisuonitukoksia. Aivoverenkiertotukoksen eli aivoinfarktin riskiin vaikuttavat useat tekijät, jotka liittyvät elämäntapoihin ja terveyteen. Tärkeimpiä riskitekijöitä on korkea verenpaine, sillä se rasittaa verisuonia ja lisää siten tukoksen riskiä. Kohonneet kolesteroliarvot, erityisesti korkea LDL-kolesteroli, johtavat rasvan kertymiseen suoniin, mikä voi aiheuttaa tukoksia. Tupakointi heikentää suonten kuntoa ja lisää hyytymistä. Diabetes taas aiheuttaa verisuonivaurioita, jotka lisäävät tukosriskiä.

Ylipaino ja vähäinen liikkuminen kasvattavat riskiä, koska ne nostavat verenpainetta ja kolesterolitasoja. Sydänsairaudet, kuten eteisvärinä, voivat aiheuttaa verihyytymiä, jotka päätyvät aivoihin. Runsas alkoholinkäyttö ja stressi voivat nostaa verenpainetta ja heikentää verisuonten terveyttä. Ikääntyessä verisuonet jäykistyvät, ja tukosriski kasvaa. Vaikka emme voi estää ikääntymistä, voimme hallita riskitekijöitä esimerkiksi puuttumalla ajoissa jo hieman kohonneeseen verenpaineeseen ja kolesterolitasoon.

Hyvä uutinen on, että on olemassa työkaluja, kuten FINRISKI-laskuri. Sen avulla jokainen voi arvioida omaa riskiään sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja saada tärkeää tietoa niiden ehkäisyyn. Ilmainen laskuri löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivuilta.

FINRISKI-laskuri on Suomessa kehitetty työkalu, joka arvioi yksilön sydän- ja verisuonitautien riskiä seuraavien kymmenen vuoden ajalle. Laskuri perustuu FINRISKI-tutkimukseen, joka kerää laajasti tietoa suomalaisen väestön terveydestä ja elintavoista. Laskurissa huomioidaan monia riskitekijöitä, kuten ikä, sukupuoli, verenpaine, kolesterolitasot, tupakointi ja diabetes. Se on helppo, luotettava ja nopea tapa arvioida omaa sydän- ja verisuonisairausriskiään.

Aivoinfarktin geneettinen riski ei ole aivan yksiselitteinen, mutta tutkimusten mukaan perintötekijät voivat vaikuttaa merkittävästi aivoverenkiertotukoksen todennäköisyyteen. Arvioiden mukaan perintötekijät selittävät 30–40 prosenttia aivoinfarktin riskistä. Geneettinen riski on huomattava, mutta myös ympäristötekijöillä ja elintavoilla on suuri vaikutus kokonaisriskiin. Siten hyvät elintavat, kuten terveellinen ruokavalio, liikunta ja tupakoimattomuus, voivat vähentää geneettisestä alttiudesta johtuvaa riskiä.

Vaikka perimä on siis tärkeä tekijä verisuonitukoksissa, myös elintavat ja sairauksien hoitotasapaino vaikuttavat paljon. Sinulla on jo ennestään monia hyviä tekijöitä elämässäsi. Verenpaineesi ja kolesterolisi ovat hyvät lääkityksen ansiosta, ja olet liikunnallinen ja normaalipainoinen. Näillä tekijöillä on suuri merkitys tukosten ehkäisyssä, sillä ne vähentävät valtimoiden rasittumista ja tukosten muodostumista. Pitääkö siis vain ”odottaa vuoroaan”? Ei tarvitse. Olet jo tehnyt paljon riskin minimoimiseksi, koska olet pitänyt hyvää huolta terveydestäsi. Se on tehokkain tapa ehkäistä uusia tukoksia.