Aiemmin ajateltiin yleisesti, että koiran pitää "sietää" silittämistä, halusi se sitä tai ei. Nykyään, kun kovat johtajametodit ja rankaisuun perustuvat koulutustekniikat ovat väistymässä positiivisen vahvistamisen ja muiden hyväksi havaittujen, pehmeämpien tapojen tieltä, on alettu enemmän pohtia myös eläimen itsemääräämisoikeutta.

On selvä, että jokaisen eläimen elämässä tulee tilanteita, joissa siihen on pakko koskea, halusi se tai ei. Esimerkiksi eläinlääkärikäynneistä voi kuitenkin koulutuksen myötä tehdä koiralle sellaisia, että sen saa tekemään yhteistyötä pakottamatta. Tavallisessa arjessa koiralle voi yleensä antaa itsemääräämisoikeutta valita, kosketaanko siihen tai vaikkapa, mihin suuntaan lähdetään lenkille. Esimerkiksi se, että koiraa ei silitetä, kun se ei sitä halua, parantaa koiran luottamusta ihmisiin ja vähentää vaikkapa puremisriskiä, kun koira oppii, että se pääsee tilanteesta halutessaan pois ilman hampaiden näyttämistä.

Mistä sitten tietää, haluaako koira silityksiä? Moni uskoo, että oman omistajan silitykset ovat koiralle aina haluttuja, mutta tosiasiassa niin ei ole. On mahdollista, että koira ei halua rapsutuksia juuri sillä hetkellä, tai että se ei halua rapsutuksia juuri siihen kohtaan kehossaan. Positiiviseen vahvistamiseen pohjaava koirankouluttaja Sonya Bevan käsittelee aihetta selkeällä videolla, joka antaa helppoja työkaluja koiranomistajille.

Koira vihjaa mielipiteistään yleensä hienovaraisilla eleillä - samoilla, joilla se viestii myös muille koirille. Pään kääntäminen pois on merkki siitä, että se haluaa etäisyyttä. Toinen vihje siitä, että nyt on väärä hetki hellittelyille, on parin askeleen ottaminen poispäin. Joskus koira vain haluaa hengähdystauon, jolloin se saattaa pienen kävelyn jälkeen tulla takaisin ja osoittaa hellittelyhalunsa vaikka tökkäämällä omistajaa kuonollaan.

Yleensä koira kääntää ihmistä kohden sen ruumiinosansa, jota se haluaa rapsutettavan, ja jopa nojaa sitä ihmiseen. Voi olla, että juuri nyt se ei halua, että sen korviin kosketaan, mutta hännäntyveä saisi kyllä rapsuttaa. Ihmisen tilaan tuleminen, ihmiseen nojaaminen, tassulla tai kuonolla tönäisy tai ihmisen naaman nuoleminen ovat myös hyviä merkkejä siitä, että hellittelyhetki on mieluinen.

Jos koira taas nuoleskelee omia huuliaan, se saattaa olla hermostunut tai silitys ei miellytä sitä. Huulten nuoleskelu on rauhoittava ele, jolla koira paitsi rauhoittelee itseään, myös viestii muille tunnetilaansa. Koirien kesken se saattaa ilmaista sillä olevansa liikkeellä ystävällisin aikein ja haluavansa rauhoitella muita.

Mikäli koira alkaa silityksen myötä nuoleskella huuliaan, kannattaa pitää tauko silityksessä ja katsoa, mitä koira tekee. Jos se ei tee mitään tai lähtee pois, se todella ei halunnut rapsutuksia. Jos se nojaa ihmiseen tai tekee muita aiemmin mainittuja silityksen halua ilmaisevia eleitä, silitystä voi jatkaa, ehkä vaikka toisesta kohtaa. Myös koiran rentoutuminen kertoo siitä, että sillä on hyvä olla. Jäykkä koira saattaa jännittää silitystä ja pahimmillaan vaikka purra, jos se kokee, että sillä ei ole poispääsyä.

Toinen hienovarainen ele on itsensä ravistelu. Se on myös rauhoittava ele, ja jos seuraat koiraasi jännittävissä tilanteissa - vaikkapa vieraiden ihmisten tai toisten koirien kohtaamissa - saatat huomata koiran ravistelevan itseään tilanteen jälkeen. Sillä koira purkaa tilanteen aiheuttamaa jännitystä. Jos koira tekee sitä silittämisen yhteydessä, kannattaa pitää jälleen tauko silityksissä, ja katsoa koiran reaktiota.

Koiran jännittämisestä voivat kertoa myös silmänvalkuaisten näkyminen, korvien luimistelu ja hännän tai kropan pitäminen jäykkänä.

Ihmisestä voi olla vaikea uskoa, että niinkin mukava asia kuin silittäminen voi aiheuttaa koiralle jännitystä tai muuta epämukavuutta. Koirat ovat kuitenkin yksilöitä. Siinä missä joku koira haluaa silityksiä aina ja kaikilta, toiselle koiralle kosketus voi olla usein turhankin jännää. Syitä voi olla vaikkapa se, että ihminen silittäessään kumartuu koiran päälle, minkä koira kokee uhkaavaksi. Toinen voi olla se, että silittävä ihminen saattaa tuijottaa koiraa. Koirien maailmassa silmiin tuijottaminen on aggressiivinen ele.

Miksi meidän sitten pitäisi välittää siitä, mitä koira haluaa? Kannattaa kysyä itseltään, miksi haluaisi tehdä lemmikilleen asioita väkisin vastoin sen tahtoa ja mitä se tekee ihmisen ja koiran suhteelle. Koiran itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen silloin, kun se on mahdollista, parantaa koiran ja omistajan suhdetta ja tekee sen myötä myös yhdessä elämisestä helpompaa ja mukavampaa myös ihmiselle.

Ja loppuun vielä usein unohtuva muistisääntö: Vaikka vierasta koiraa olisi ihana silittää, siihen pitää aina pyytää lupa koiran omistajalta. Omistajan taas on syytä tarkkailla koiraansa nähdäkseen, haluaako koira, että sitä silitetään.

Lisätietoja: Dog Learn Online