Yhdysvaltojen Kalifornian, Oregonin ja Washingtonin osavaltioissa elo- ja syyskuussa riehuneet laajat maastopalot kertovat maailmanlaajuisesta ilmastokriisistä.

– Lounaisessa USA:ssa on ollut koko kesän hellettä, ja kuivuus rasittaa monia osavaltioita. Maastopalot ja ennätyshelteet ovat harvoja konkreettisia esimerkkejä ilmastonmuutoksesta, muutenhan sen vaikutukset ovat usein abstraktimpia eikä niitä arkielämässä huomaa, Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen sanoo.

Kaliforniassa tulimyrskyjä on ollut sammuttamassa yli 16 000 palomiestä. Palanut maa-alue on ainakin 14 000 neliökilometriä, suurin piirtein Etelä-Savon kokoinen ala. Asiantuntijoiden mukaan savuhaitat ovat vastanneet sitä, että ihminen polttaisi 20 askia tupakkaa päivässä.

Oregonin ja Kalifornian paloissa on kuollut kymmeniä ihmisiä.

– Mitä enemmän ilmatila lämpenee, sitä enemmän maaperä kuivuu. Tästä syntyvät otolliset olosuhteet maastopaloille. Rajut ukkosmyrskyt tai tuhopoltot voivat olla maastopalojen syttymissyitä, mutta ilmastonmuutos lisää palojen syttymisriskiä. On aivan eri asia heittää tulitikku kosteaan, vihreään ruohikkoon kuin kuivaan, keltaiseen maastoon, Rantanen lisää.

Kalifornian tilanne voi olla edessä muuallakin. Ennätykselliset maastopalot ovat riehuneet viime vuosina muun muassa Australiassa, Brasiliassa, Portugalissa ja Siperiassa.

Heinäkuussa Muhoksella syttyi laaja maastopalo, jonka sammuttamiseen kului viikko.

– Muhoksen maastopalo oli laajin Suomessa moneen kymmeneen vuoteen. Ilmatieteen laitos julkaisi tänä vuonna raportin, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen kasvattaa metsäpaloriskiä Suomessakin. Ilmastonmuutos pidentää myös metsäpalokauttamme, sillä meillä on nykyisin keväisin lämpimämpää ja vähemmän lunta, Mika Rantanen sanoo.

Yhdysvalloissa jo 60 vuotta asunut suomalais-amerikkalainen kielenkääntäjä Anja Miller kertoo, että Kalifornian Brisbanessa on ollut “maailmanlopun tunnelma”.

– Syyskuun toisen viikon keskiviikko oli ainutlaatuisen kaamea, ikkunasta ei nähnyt kuin punaisenpuhuvaa savuilmaa, aivan maailmanlopun tunnelma. Koko viikon on ollut savua, vaikka palot eivät aivan lähellä ole.

Hänen aviomiehensä, emeritusprofessori Raymond Miller muistuttaa, että viime vuosikymmenten kuivuus ja laajasti levinneet kaarnakuoriaiset ovat tappaneet Kaliforniassa miljoonia puita, mikä on tuottanut lisää palavaa ainesta metsiin.

– Presidentti Donald Trumpilla oli otsaa tulla Kaliforniaan väittämään, että ilmasto on itse asiassa viilentymässä. Hänen mukaansa Kalifornian ongelma on metsänhoito, mutta hän unohti mainita, että suurimman osan kalifornialaisista metsistä hoitaa Yhdysvaltain valtio.

Siperian suuret palot eivät Suomeen yleensä vaikuta, sillä ilmavirtaukset liikkuvat lännestä itään.

– Suurempi riski ilmanlaadullemme ovat Ruotsissa ja Etelä-Euroopassa riehuvat maastopalot. Venäjän metsöpalot ovat joinain vuosina heikentäneet ilmanlaatuamme, mutta silloin ne ovat olleet Luoteis-Venäjällä, Rantanen sanoo.

Ihmisen toimillakin on vaikutusta maastopaloihin. Science-lehden mukaan esimerkiksi Afrikassa metsäpalojen polttama maa-alue on vähentynyt viime vuosina. Maanosassa palaa lähinnä savannimaa, ja sitä on muutettu viime vuosina paljon maatalousalueeksi. Kovin hyvää kehitystä sekään ei ole, sillä pelloksi kääntäminen hävittää savannimaan palamista pysyvämmin.

Kaliforniassa Millerin pariskunta on pohtinut ihmisten omien toimien vaikutusta ilmastonmuutokseen ja metsäpaloista aiheutuviin vahinkoihin.

– Tulipalojen aiheuttama tuho on pahentunut siitä, että täällä monet ihmiset ovat muuttaneet metsiin, alueille jotka palavat herkästi. Me vanhat olemme yrittäneet näyttää esimerkkiä: Omakotitalomme katolla aurinkopaneelit ovat tuottaneet suuren osan sähkönkulutuksestamme jo vuodesta 2004, ja viimeiset kuusi vuotta pieni sähköauto on toiminut kulkuvälineenämme. Mutta ei tämä ole naapureita inspiroinut.

Ilmastonmuutoksen on ennustettu lisäävän myös voimakkaiden trooppisten hirmumyrskyjen todennäköisyyttä ja sateen määrää. Suomessa myrskyistä voi tulla aiempaa enemmän tuhoja: kun maaperämme ei ole talvisin yhtä paljon roudassa kuin ennen, routa ei myöskään auta puita kestämään talvimyrskyjen puuskia.

Päivitetty 21.9. – Ilmestynyt 20.9.2020