Mitä pelejä suurvallat pelaavat? Kun Eurooppa pelaa huonoimmillaan, se vain kommentoi muiden siirtoja
Yhdysvaltain pelaamassa pokerissa pelimerkkeinä ovat voima, sotilaallinen kapasiteetti, dollari, kyky painostaa ja kiristää. Eli uho uhata ja valmius nostaa panoksia nopeasti, kirjoittaa Teppo Turkki.
Kolumnin kuunneltava versio on tehty tekoälyn avulla. Anna palautetta audiosta sähköpostilla apu360@a-lehdet.fi tai tekstin lopussa olevalla lomakkeella.
Miten Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina eroavat toisistaan strategisessa ajattelussa ja taktisessa päätöksenteossa? Kansainvälisessä politiikassa verrataan eri suurvaltojen strategista ajattelua joskus tunnettuihin peleihin.
Yhdysvaltojen sanotaan pelaavan pokeria, Venäjän shakkia ja Kiinan Go-lautapeliä.
Pokerissa tärkeintä on pelaajan nopeus, panosten korottaminen sekä pelipöydän psykologinen hallinta. Pokeri korostaa bluffausta ja lyhytjänteisiä voittoja. Shakki kuvastaa loputonta suunnitelmallisuutta ja vastustajan nappuloiden eliminointia. Go taas symboloi kärsivällistä, pitkäjänteistä vaikutusvallan laajentamista pelilaudan hallinnan kautta.
Trumpin strategiana on kaoottisesti pelattava pokeri. Kädessä on yleensä vastustajan korteista puutteellista tietoa, joten pitää bluffata. Voitto parhaimmillaan saavutetaan vastustajan hämäämisellä, korottamalla panoksia ja uhkailemalla.
Venäjän strategiaa kansainvälisessä politiikassa on perinteisesti mielletty shakkimestarin peliksi. Kun shakissa laudan kaikki ruudut ja sotilaat ovat avoimesti näkyvissä, valta on pelin rakenteessa. Putinin tavoite on ennakoida loogisesti vastustajan liikkeitä useita siirtoja eteenpäin.
Kiinalaisessa strategisessa ajattelussa on historiallisesti arvostettu taistelun voittamista ilman taistelua. Siksi Kiinan strategiaa kansainvälisissä suhteissa rinnastetaan muinaiseen kiinalaiseen lautapeli Gohon.
Go-peli strategiana näkyy Kiinan ulkopolitiikan tyylissä, pitkäjänteisyydessä, asteittaisissa pelisiirroissa ja suorien konfliktien välttämisenä.
Gossa tärkeämpää kuin yksittäisten nappuloiden tuhoaminen, ovat koko pelilaudan hallinta ja vastustajan piirittäminen. Go-taituri asettaa omia pelimerkkejään siten, että laudan tilasta vallataan mahdollisimman suuri osa, ja motitetaan vastustaja vähitellen pieneen nurkkaan.
Kiina ikään kuin asettelee vaikutusvallan pelimerkkejä eri puolille maailmaa. Talouden kautta investointeina, diplomaattisina riippuvuussuhteina ja teknologistieteellisenä vaikutusvaltana muodostaen verkoston, joka kasvattaa Pekingin valtaa ilman suoraa sotilaallista yhteenottoa.
”Valtaa hivutetaan Pekingille määrittelemällä teknologiastandardeja.”
Yhdysvaltain pelaamassa pokerissa pelimerkkeinä ovat voima, sotilaallinen kapasiteetti, dollari, kyky painostaa ja kiristää. Eli uho uhata ja valmius nostaa panoksia nopeasti. Pakotteet ja tariffit tänään, ohjusisku huomenna, huipputapaaminen ylihuomenna. Pelataan käsi kerrallaan.
Pelatessaan shakkia Venäjä pyrkii piirtämään ja määrittelemään itse lähialueet, etupiirit ja puskurit sekä logistiset solmukohdat. Shakki on Kremlille jatkuvaa nollasummapeliä, jossa vastustajan nappuloita syödään, asemia parannetaan, aikaa voitetaan.
Shakki on Kremlille myös jo tsaarinaikaista ’maskirovkaa’, valelinjoja, valehtelua, hyödyllisten idioottien manipulaatiota. Omat todelliset tavoitteet peitetään ja teot esitetään vääristyneissä valoissa.
Putinille shakki on tekaistuja neuvottelutarjouksia, väärien asiakirjojen levittämistä tai kyberoperaatioita, joiden tarkoitus on ohjata vastustajan siirtoja väärään suuntaan.
Presidentti Xi Jinpingille Go-peli on pitkää peliä. Gossa yksittäinen pelimerkki näyttää aina harmittomalta mutta pelaamisen kokonaisuus muuttaa koko pelilaudan kartan.
Kiina suosii monenvälisiä ja pitkäkestoisia hankkeita pikavoittojen sijaan. Siinä missä Venäjä hakee shakkipelillään suoraa vaikutusta hallituksiin ja Yhdysvallat uhkaa tariffeilla ja haluaa kahdenvälisiä diilejä, rakentaa Kiina uusia instituutioita ja määrittelee normeja.
Valtaa hivutetaan Pekingille määrittelemällä teknologiastandardeja, joiden avulla kirjoitetaan seuraavan vuosikymmenen teknologisia ja teollisia koodeja. Alustataloudessa hallitaan Tiktokia ja tekoälyä.
”Putinin shakkistrategian pitkän aikavälin voittomahdollisuudet vaikuttavat tänään heikommalta.”
Entä Eurooppa? Ikävä kyllä Euroopan positio on liian usein olla vain ruutu muiden pelilaudoilla. Washingtonille nokituspottia kasvattava sivuosallistuja, Venäjälle pelisiirtokohde ja Kiinan Go-ketjuissa läpikulkusolmu.
Eurooppa parhaimmillaan pystyy kyllä tekemään ratkaisevia siirtoja kuten nähtiin Euroopan johtajien, Zelenskyin ja Trumpin tapaamisessa. Mutta kun Eurooppa pelaa huonoimmillaan, se vain kommentoi muiden siirtoja.
Putinin shakkistrategian pitkän aikavälin voittomahdollisuudet vaikuttavat tänään heikommalta. Shakki on hyvä peli nappuloiden eliminoinnissa lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä mutta imperialistisen Venäjän palautusyritys ei ole voittajastrategia.
Ja mikä pahinta Venäjän kannalta, Kiina pelaa vieressä omaa Go-peliään, jossa Putin ja Venäjä itse ovat vain yksiä nappuloita Kiinan laudalla.
”Kaikkein vaarallisin tilanne on uskoa, että toinen pelaa samaa peliä.”
Mikä on pitkässä juoksussa peliteoreettisesti toimivin ja voittava strategia? Kaikkein vaarallisin tilanne on uskoa, että toinen pelaa samaa peliä.
Yhdysvallat häviää, jos olettaa Kiinan perääntyvän uhkailemalla. Kiina häviää, jos uskoo pitkän ajan heikentävän konfliktit. Ellei Kreml pysty muuttamaan pelin sääntöjä, jää Venäjä pitkällä aikavälillä altavastaajaksi eikä Kreml voita länttä suorassa yhteenotossa.
Voittaja on se, joka pakottaa muut pelaamaan omaa peliään.
”Suurvallat, jotka osaavat pelata kaikkia kolmea, saavat etulyöntiaseman.”
Peliteoreettisesti voisi sanoa, että voittava strategia yhdistää elementtejä kaikista peleistä tilanteen mukaan. Paras pelaaja on se, joka osaa vaihtaa pelityyliä ja bluffata silloin kun vastustaja ei ole varuillaan (pokeri), iskeä nopeasti ja suoraan kun tilanne aukeaa (shakki) ja vetäytyä varjoihin odottamaan tilaisuuden kypsymistä (Go).
Suurvallat, jotka osaavat pelata kaikkia kolmea, saavat etulyöntiaseman. Ei siksi, että on moraalisesti oikeassa, vaan siksi, että pelien maailmassa voittaa se, joka osaa korottaa, piirittää ja lyödä. Mutta ennen kaikkea valita, milloin mikäkin peliliike kannattaa tehdä.
