Yhden vanhemman perheet saavat hallitukselta kylmää kyytiä – sosiaaliturvan leikkaukset osuvat heihin monesta suunnasta
Erityisessä köyhyysriskissä ovat yksinhuoltajaäidit. Yhden aikuisen tulot ja usean ihmisen menot olisi muutenkin hankala yhtälö, mutta lisäksi yksinhuoltajat ovat yliedustettuina työttömyystilastoissa, kirjoittaa Auli Viitala.
Tiistaina 5.11. vietettiin naisten palkkapäivää, eli loppuvuoden naiset tekevät talkootyötä. Päivä on laskettu vertaillen naisten ja miesten palkkoja: naisen euro on vajaat 85 senttiä. Palkkaero ei kerro asiasta koko totuutta. Eläkkeissä naisen euro on 76 senttiä, ja sosiaalietuuksien saajista huomattava enemmistö on naisia.
Taustalla on vanha tuttu vaikuttaja, joka ei ole kadonnut minnekään: naisille kasautuu valtaosa palkattomasta hoivatyöstä kaikissa elämänvaiheissa. Sillä on yhteiskunnan kannalta merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, mutta se ei näy tekijöiden henkilökohtaisessa taloudessa. Kyse ei siis ole naisten laiskuudesta tehdä työtä, vaan siitä, että rahataloudessa ei oteta huomioon sen toiminnalle välttämätöntä hoivaa.
”Asumistuen kiristykset vaikuttavat eniten neliöitä tarvitsevissa lapsiperheissä ja työttömyysturvasta poistettiin lapsikorotus ja osa-aikatyön tekemistä vaikeutettiin.”
Erityisessä köyhyysriskissä ovat yksinhuoltajaäidit. Yhden aikuisen tulot ja usean ihmisen menot olisi muutenkin hankala yhtälö, mutta lisäksi yksinhuoltajat ovat yliedustettuina työttömyystilastoissa.
Soitin Yhden vanhemman perheiden liittoon Terhi Rapelille ja kysyin, miksi. Hän muistutti, että työn ja perheen yhteensovittaminen on nykyään vaikeampaa kaikille, sillä yhteiskunta pyörii kellon ympäri. Epätyypilliset työajat koskevat etenkin naisvaltaisia aloja, ja vuorohoitoa tarjoavia päiväkoteja on harvassa. Koululaisia nekään eivät auta, vaikka alaluokkalaiset eivät vielä pysty huolehtimaan itsestään pitkää iltaa saati yötä.
Yhden vanhemman perheet ovat saaneet nykyhallitukselta kylmää kyytiä, sillä heihin sosiaaliturvan leikkaukset osuvat yhtä aikaa monesta suunnasta. Asumistuen kiristykset vaikuttavat eniten neliöitä tarvitsevissa lapsiperheissä ja työttömyysturvasta poistettiin lapsikorotus ja osa-aikatyön tekemistä vaikeutettiin.
Hyvinvointivaltion pitäisi tarjota kaikille samat mahdollisuudet elämässä, mutta Rapeli muistuttaa, että köyhyys usein periytyy: ”Yhden vanhemman perheen lapset elävät kahdeksan kertaa todennäköisemmin köyhyydessä kuin kahden vanhemman perheen lapset.”
”Valtion on paljon helpompi toivoa työmarkkinoilta samapalkkaisuutta ja pörssiyhtiöitä valitsemaan enemmän naisia hallituksiin kuin parantaa pienituloisten naispuolisten kansalaisten toimeentuloa.”
Suomella on velvollisuus seurata tasa-arvokehitystä ja raportoida siitä viiden vuoden välein YK:n tasa-arvojärjestölle UN Womenille.
Viime viikolla julkistetussa raportissa Suomi mainitsee kyllä sukupuolten välisen palkkaeron ja tavoitteen saada pörssiyhtiöiden hallituksiin lisää naisia. Sosiaaliturvasta taas todetaan, että se on sukupuolineutraalia eli sanakirjamääritelmän mukaan ”sukupuolet tasapuolisesti huomioon ottava”, vaikka siinä nimenomaan jätetään huomiotta, että sosiaaliturva kokonaisuudessaan koskee enemmän naisia kuin miehiä. Toki valtion on paljon helpompi toivoa työmarkkinoilta samapalkkaisuutta ja pörssiyhtiöitä valitsemaan enemmän naisia hallituksiin kuin parantaa pienituloisten naispuolisten kansalaisten toimeentuloa.
Kaiken huipuksi tekeillä on myös työriidan sovittelua koskeva laki, jota naisvaltaisten alojen työntekijät vastustavat, koska sen pelätään sinetöivän alojen välisen palkkaeron.
