Viron parhaat kylpylät ja saunat – Mondo valitsi nautiskelijan kohteet Tallinnasta Pärnuun
Houkuttelisiko nautiskelu luksuskylpylässä tai perheloma vesipuistossa? Virosta löytyy jokaiselle budjetille sopiva kylpy- ja saunaelämys. Tervetuloa virkistysmatkalle!
Tshhh! Sihahdus on äkäinen, kun kippaa kauhallisen vettä kiukaalle Tallinnan Lennusadaman saunassa. Löylyn aalto leviää nopeasti. Ylälauteella istuvat kumartuvat ähisten etukenoon.
Monelle saunasta omistajuutta tuntevalle suomalaiselle tulee yllätyksenä, kuinka rikas saunakulttuuri Virosta löytyy. Siinä yhdistyvät niin Kaakkois-Viron monisatavuotiset sauvusaunaperinteet, kylpylämaailmojen höyry- ja suolasaunat kuin kerrostalokotien arkiset saunat. Ja tuoreet innovaatiot: vuonna 2023 Virossa vietettiin saunan teemavuotta, ja silloin muun muassa kannustettiin somessa paikallisia ilmoittamaan vierailijoille mahdollisuudesta tulla kylpemään heidän saunassaan.
Moni suomalainen tietää Viron monipuoliset kylpylät. Maan saunakulttuurin runsaus voi olla kiva yllätys.
Viron kylpylöistä monella suomalaisella on kyllä kokemuksia. Maan kylpyläkulttuurilla on 200-vuotinen historia. Saarenmaa, Haapsalu ja Pärnu olivat jo 1800-luvun alkupuolella suosittuja kohteita, joihin mentiin nauttimaan terveyttä edistävistä ja rentouttavista meri- ja mutakylvyistä.
Nykyään Virossa on kaikenlaisia kylpylöitä, ja esimerkiksi moneen maaseudulla sijaitsevaan kartanohotelliin on rakennettu minispa. Lähdetään kierrokselle!
Perheille sekä konstailemattomiin kylpyihin tallinnassa ja Võrumaalla
Hierojan sormet mutjuttavat poskia pyörivin liikkein. Ikkunan takana huojuu mäntymetsä, huoneessa humisee hiljaisuus. Kosteuttava kasvohoito on täydellisen rauhoittavaa.
Noin kymmenen kilometrin päässä Tallinnan keskustasta sijaitseva Viimsin kylpylä on passeli vaihtoehto niille, jotka haluavat lomalla keskittyä kylpemiseen ilman keskeytyksiä. Konstailemattoman kylpylän motto voisi olla jokaiselle jotakin. Jättimäisestä kompleksista ei tarvitse poistua, ja täällä on jopa oma elokuvateatteri.
Hotellihuoneen hintaan kuuluu pääsy kylpyläalueelle, jossa on kahdeksan saunaa, rentoutumisaltaita ja 25 metrin uima-allas. Lisämaksulla saa perhelipun vesipuistoon, jossa ainakin lapset viihtyvät helposti tunteja.
Viron suurimman vesipuiston valtteja ovat kahdeksan erilaista altaisiin kieppuvaa liukumäkeä. Ne ovat riemastuttavia. Yhden putken sisällä välkkyvät valot, ja toisessa voi laskea renkaalla, jonka kyydissä tuntuu hetkittäin kuin lentäisi. Kolmannessa pyörre kieputtaa laskijaa ihmisestä riippuen joko kauhistuttavan tai kutkuttavan vauhdikkaasti.
Erikseen voi ostaa myös pääsyn aikuisten spa-osastolle koko hotellivierailun ajaksi. Kaksikerroksisessa paikassa on esimerkiksi mutasauna ja kaunis hammam-osasto. Sen lämpimällä kivikorokkeella pötköttäminen on parasta rentoutusta päivän vesileikkien jälkeen.
Viimsin kanssa samassa hyvätasoisten, monipuolisten ja perheystävällisten isojen kylpylöiden sarjassa kilpailee Kalev. Vuonna 1965 perustettu kylpylähotelli raikastui rutkasti muutama vuosi sitten valmistuneessa remontissa, ja esimerkiksi paikan aamiaisessa ja Kanutin puistoon avautuvassa ravintolassa on hyppynen ylellisyyttä. Kalevin sijainti Tallinnan matkustajasataman ja vanhankaupungin välissä tekee siitä hyvän kohteen lyhyellekin kylpylälomalle.
Täällä voi halutessaan kuntoilla tosissaan. Vesipuistossa on 50 metrin uima-allas, jossa treenaavat myös urheiluseurat. Kuntokeskuksessa on laaja ohjattujen liikuntatuntien valikoima, ja kuntosalin käyttö on hotellivieraille ilmaista.
Jos neljä saunaa ja viisi allasta liukumäkineen eivät riitä tai vesipuiston häly väsyttää, maksusta pääsee aikuisten spa-osastolle. Siellä on hyvä perusvalikoima saunoja tuoksukeitaasta suolahuoneeseen sekä eriasteisia pieniä altaita. Tummahko, pesämäinen tila on tunnelmallisin talvella.
Jos matkailee Viron kaakkoiskulman Võrumaalla, kylpemisen voi yhdistää mukavasti ulkoilu- ja kulttuurilomaan. Võrumaa on maastoltaan vaihtelevinta Viroa, ja mäkisen mäntymetsän keskellä sijaitsevasta Kubijan kylpylähotellista voi tehdä patikointeja tai retkiä alueen luonnonpuistoihin sekä Setumaan alueen kyliin. Niissä kannattaa pysähtyä tutustumaan pidemmäksikin aikaa setukaisten kulttuurin lauluperinteeseen, pukuihin ja käsitöihin.
Kubijan hotellissa on urheiluopistomaista ja hiukan karua tyyliä, mutta sen kylpylä ilahduttaa monin tavoin. On erityisen suurista ikkunoista tulvivaa luonnonvaloa, seesteistä sisustusta, metsänäkymiä sekä kelpo sauna- ja allasvalikoima. Spassa on erilämpöisiä pikku altaita, joista osa on tarpeeksi syviä myös uimiseen.
Lastenallas sopii hyvin pienille polskijoillekin, mutta parhaiten Kubija palvelee aikuisia. Erityistä ja tunnelmaan sopivaa on se, että Kubijan kylpylässä ei ole baaria.
Hemmottelua luksuskylpylöissä Pärnussa ja Tallinnassa
Töps. Jalka osuu pehmeästi uima-altaan reunaan. Suolavesi kannattelee kehoa, ja on hauska ajelehtia hitaasti ympäri pientä allasta. Tähän voisi melkein nukahtaa nautiskellen.
Hedon Span nimi lupaa nautintoja. Tasokas kylpylähotelli toimii Pärnun rantabulevardin maamerkissä, 1920-luvun mutakylpylässä, jota on sittemmin laajennettu meren puolen uudisrakennuksella. Sen hotellihuoneiden parvekkeelta näkee ja kuulee, kun aallot lyövät hiekkarantaan. Hotellin ravintola on kaupungin parhaaksi tituleerattu Raimond. Sen ruokalista hyödyntää paikallisia aineksia.
Jo hotellihuoneen hintaan sisältyvässä peruskylpylässä voi makustella ylellisyyttä. Tilavassa ja valoisassa paikassa on seesteinen tunnelma myös kiivaimpana lomasesonkina, ja eleettömästä, pitkälti puusta ja mattapinnoista koostuvasta sisustuksesta saa esteettistä iloa.
Kokonaisuuteen kuuluu iso uima-allas vanhan liiton herkuilla – poreita ja hierova suihku – sekä pieni ulkoallas ja erilaisia saunoja. Lisämaksusta voi ostaa pääsyn vain aikuisille tarkoitettuun Hiljaiseen kylpylään. Siellä voi kokeilla suolavesialtaan lisäksi esimerkiksi noin 40-asteista saunaa, jonka ilma on suolapitoista. Valinnanvaraa riittää myös kymmenissä erilaisissa kasvo- ja vartalohoidoissa sekä hieronnoissa.
Rentouttavuutta tavallaan lisää se, että Hedon Spa on Pärnussa. Pikkukaupungissa on vähemmän houkutuksia kuin Tallinnassa, eikä kylpylästä ja rannalta ole kiire muualle.
Toisaalta: Tallinnassa matkailijalla on mukavasti varaa valita kylpypaikkansa.
Vanhan kaupungin Vene-kadulla, Telegraaf-hotellin uumenissa, sade rummuttaa lasikattoa uima-altaan yllä. Vanhan kivitalon muurien suojassa sijaitsee pieni kylpylä.
Täällä on yksi uima-allas, poreallas, kaksi saunaa, kaksi hoitohuonetta ja ulkoterassi, jolla voisi istuskella kuivalla säällä – paikka ei kilpaile määrällä vaan laadulla. Sisustus on hillittyä tummaa puuta ja kiveä, ja luonnonvalo saa tilan tuntumaan raikkaalta.
Tallinnasta löytyy sekä yli 140 vuotta toiminut perinnesauna että moderneja löylyelämyksiä.
Asiakkaista suuri osa on viiden tähden Telegraaf-hotellin asukkaita, ja heille kylpylän käyttö on ilmaista. Muutkin voivat ostaa sinne parinkymmenen euron lipun. Telegraaf Spassa käyntikokemus pyritään pitämään rauhallisena niin, että paikalle ei oteta kuin kymmenisen ihmistä kerralla, kertoo tapahtuma- ja markkinointikoordinaattori Johanna Oras. Myös palveluita personoidaan: hoitaja keskustelee asiakkaan tarpeista ja suosittelee sopivaa hoitoa.
Viron perinteikkäitä ja trendikkäitä saunakulttuurin löytöjä
Meren rannalla, kivenheiton päässä Tallinnan Kalamajan kaupunginosan puutaloista ja Noblessnerin trendikkäistä ravintoloista, nököttää parikymmentä pientä pyöreäkattoista majaa. Rakennusten pintaa peittää tumma kuusipäre, joka näyttää niin pehmeältä, että sitä tekisi mieli paijata.
Vuonna 2021 Lennusadamaan avattu Iglupark edustaa uutta virolaista saunakulttuuria. Täällä voi saunoa, majoittua, virkistyä baarissa ja tehdä etätöitä. Etelävirolaisen Iglucraft-firman saunat ovat monelle tuttuja somekuvista. Markkinoinnissa muistutetaan, että julkkiskokki Gordon Ramsaylla ja tähtifutaaja David Beckhamilla on omansa.
Sauna varataan vähintään kahdeksi tunniksi. Suurin osa niistä on kymmenelle hengelle, mutta löylyihin mahtuu kerralla mukavasti kuutisen ihmistä.
Pukuhuone on tilava, ja suihkussa käydään saunan vieressä olevassa erillisessä tilassa. Yleistunnelma on raikas: isot, merelle avautuvat ikkunat ja vaalea puu tekevät tilasta valoisan. Saunan löylyt ovat meidän käynnillämme kuivahkot, mutta helpotus on lähellä: terassin läpi, rappusia alas, ja saunoja sukeltaa Itämeren aaltoihin.
Iglupark on auki vuoden ympäri. Sauna ja edustan terassi toimivat parhaiten rentona kesäillan viettopaikkana kaveriporukalle tai tunnelmointiin pimeinä talvikuukausina.
Kaupungeista löytyy kylpylänautiskelun oheen kulttuuria, Võrumaalta luontoa ja setukaisten perinteitä.
Toisella puolella kaupunkia heitetään löylyä erilaisissa tunnelmissa. Vaikka yleiset saunat eivät ole enää aikoihin olleet kaupunkilaisille tavallinen peseytymispaikka, Tallinnan kuudessa yleisessä saunassa riittää yhä kävijöitä, niin paikallisia kuin turistejakin.
Tallinna Saun, toiselta nimeltään Leilisaun, on yleisistä saunoista vanhin. Se on toiminut Torupillin kaupunginosassa linja-autoaseman kupeessa vuodesta 1882 asti. Mosaiikkilattia, murretun vihreät seinät ja tilavat pukuhuoneet tekevät tilasta rauhoittavan. Saunan laattalauteet nousevat korkealle, mutta ylimmälläkään lauteella kuumuus ei tukahduta.
”Virolainen sauna on kuuma, ja meillä lämpötila on sata astetta. Löyly on kuitenkin pitkä ja hidas”, kertoo saunan pitäjä August Brandmann.
Monet kävijät ovat kanta-asiakkaita, joille tämä on tärkeä sosiaalisten kohtaamisten paikka. ”Yksi asiakas on käynyt täällä jo lapsena. Hän on nyt 90-vuotias”, Brandmann sanoo.
Virolainen saunaetiketti on samankaltainen kuin suomalainen, isäntä kertoo. Saunassa ollaan enimmäkseen meluamatta. Yhteistä on myös se, että ensikertalainenkin voi mennä yleiseen saunaan hyvillä mielin, ketään ei katsota nenänvartta pitkin.
Tallinnan saunoista tutustumisen arvoinen on myös Kalamajan Kalma Saun, joka on palvellut lähiseudun asukkaita 1920-luvun lopusta asti. Kaurismäkeläisen karu sauna on jo esteettisenä elämyksenä kokemisen arvoinen. Suunnitelmissa on tosin muuttaa paikka tulevaisuudessa kylpylähotelliksi.
Nainen tervehtii saunaa matalalla äänellä laulaen. Ilmassa tuoksuu makea vasta. Ylälauteen pimeydessä löyly tuntuu pehmeältä ja kostealta, ja pian iho helmeilee hikeä.
Mooskan sauna on yksi Kaakkois-Viron Võrumaan lukuisista savusaunoista. Ne lisättiin vuonna 2014 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, ja merkittävästi asiaan vaikutti juuri Mooskan saunan pitäjä Eda Veeroja, joka nyt laulaa ja kylvettää meitä kotinsa pihapiirin savusaunassa. Hän on elänyt tässä kulttuurissa koko ikänsä ja haluaa, että Võrumaan rikas, monisatavuotinen perinne säilyy.
Siihen kuuluu esimerkiksi kaava, jossa saunominen sisältää eri vaiheita yhteyden hakemisesta puhdistautumiseen, parantumiseen ja kiittämiseen. Kuorimme ihoa tuhkalla, maistamme hunajaa ja sivelemme sitä päällemme. Makaamme ylälauteella Veerojan vastottavana. Tällä kertaa vasta, viroksi viht, on tammea, jota käytetään täydenkuun aikaan koivun tai katajan sijaan. Pulahdamme usein vilvoittelemaan pihan lampeen.
Täällä ei ole kiire: Mooskassa saunotaan vähintään kolme tuntia kerralla, sillä lyhyemmässä ajassa keho ja ajatukset eivät rentoudu ottamaan vastaan kokemusta, sanoo Veeroja.
Kyse on enemmästä kuin löylyn ottamisesta ja kehon pesemisestä: savusaunassa haetaan yhteyttä omaan itseen ja ehkä myös esivanhempiin. Perinteisesti on ajateltu, että saunassa raja tämän- ja tuonpuoleisen välillä hämärtyy.
”Vaikka savusauna ei enää kuulu rutiineihin, moni võrumaalainen savusaunoo elämän taitekohdassa, halutessaan jättää vanhan ja astua uuteen”, Veeroja kertoo.
Emäntämme kylvettäjänotteissa ja tavassa puhua saunomisesta on suoruutta ja teeskentelemättömyyttä. Jos sanomalle ja tunnelmalle antautuu, kokemus liikuttaa.
Kolmituntinen savusaunassa toimii vähintäänkin totaalisena kehon ja mielen rentoutuksena. Kun ripustamme saunahattumme pukuhuoneen naulaan ja leikkaamme makupalaksi Veerojan naapurin leipomaa tuoretta ruisleipää, olo on yhtä aikaa kevyt ja raukea.
