Vielä vuonna 1989 Viktor Orbán ajoi venäläisiä kotiin – Nyt hän veljeilee muiden EU-maiden kauhuksi Putinin kanssa

Kiova, Moskova, Peking ja peukku pystyssä Floridassa. Mies kättelee tärkeänä Zelenskyitä, Putinia, Xi Jingpingiä, Trumpia. ”Rauhanvälittäjä”, jonka retoriikkaan kuului vielä vuonna 1989 termi ”ryssät kotiin”.

Unkarin pääministeri, oikeistolaisen Fidesz-puolueen johtaja Viktor Orbán on ehtinyt vajaassa kuukaudessa sukkuloida ympäri maailmaa EU-puheenjohtajamaan virallisena johtajana, tosin ilman mitään neuvotteluvaltuuksia.

Unkarin puheenjohtajuus alkoi heinäkuussa, ja meno on ollut ennennäkemätöntä. Kyseessä ei ole mikään vaaraton häirikkö, vaan häikäilemättömästi valtaa käyttävä mies. Hän ei piittaa edes siitä, että Euroopan parlamentti tuomitsi hänen ”rauhanmissionsa” Moskovaan. Matka rikkoi räikeästi EU:n perussopimusta ja yhteistä ulkopolitiikkaa.

Orbán on jo vuosia sitten julistanut ihailevansa Venäjän ja Kiinan autoritäärisiä yhteiskuntajärjestelmiä enemmän kuin liberaalia demokratiaa ja liehittelee Putinia ja Trumpia. Jälkimmäisestä hän toivoo Yhdysvaltojen seuraavaa presidenttiä. Tuki vain vahvistui Trumpin heinäkuisen salamurhayrityksen jälkeen.

Suomessa vuodesta 1988 lähtien asunut poliittisen historian dosentti, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa työskentelevän Katalin Miklóssyn mukaan Orbánin politiikka on johdonmukaista.

Miklóssyn kirjoittama, perusteelliseen fakta-aineistoon perustuva kirja Demokratian rappio (Tammi) ilmestyy elokuussa. Hän on tutkinut pitkään itäisen Keski-Euroopan oikeusvaltiokehitystä sekä nationalismin ja konservatismin eri ilmiöitä – sekä synnyinmaataan Unkaria, jossa keskusta-oikeistolainen puolue Fidesz on ottanut hallintaansa niin oikeuslaitoksen kuin riippumattoman median.

– Vielä ennen Unkarin puheenjohtajakauden alkua odotettiin, että Orbán korjaa Unkarin välit Ukrainaan. Ne ovat olleet poikki jo vuodesta 2019 lähtien, jolloin Ukrainan kielilakia muutettiin tarkoituksena heikentää venäjän kielen asemaa. Laki heikensi myös muiden vähemmistökielten asemaa kuten unkarin kieltä. Orbán sai siitä lopullisen syyn kääntyä Ukrainaa vastaan.

EU:ssa on totuttu sammuttamaan Miklóssyn mukaan lähinnä akuutteja tulipaloja. Siksi Unkarin kansallisten intressien vahvaan puolustamiseen ei havahduttu ajoissa.

– Moni asia voisi olla toisin, jos jo vuonna 2013 olisi reagoitu muun muassa Suomen vaatimuksiin muuttaa Unkarin tuet ehdollisiksi oikeusvaltiomenettelyssä. Oikeusvaltiomenettely saatiin lopulta aikaan vuonna 2022. Silti Unkarin EU-rahahanoja ei ole vieläkään suljettu kokonaan, sillä vain osa varoista jäädytettiin. Se on virhe.

Yhdysvaltain presidentti Donald J. Trump (vas.) kättelee Unkarin pääministeriä Viktor Orbánia Valkoisessa talossa vuonna 2019.

Orbánin myyräntyö on jatkunut jo vuosia. Joulukuussa 2011 Euroopan parlamentin kansanpuolueen 20. juhlakokouksessa Ranskan Marseilleissa hän julisti, että Euroopan pitäisi palata perinteisiin hyveisiin. Niitä ovat työnteko, perhearvot, yhteisöllisyys, maalaisjärki sekä laki ja järjestys. Hän ei maininnut sanaakaan demokratiasta, oikeusvaltiosta, ihmisoikeuksista ja kansalaisvapauksista.

Kesäkuussa 2024 valitussa EU-parlamentissa on Orbánin pitkään kaavailema uusi Patriootit Euroopan puolesta -ryhmä, johon on imuroitu porukkaa eri äärilaitoja edustavista parlamentaarikoista.

Parlamentin kolmanneksi suurimmalla ryhmällä on yhteiset intressit.

– Keskeistä on siirtolaisvastaisuus, vaatimus Ukrainan sodan loppumisesta pakottamalla Ukraina neuvottelupöytään nimenomaan Venäjän ehdoilla, normalisoida kauppasuhteet ja hyvät välit Venäjän kanssa.

Kansojen Eurooppa tarkoittaa ryhmän puheissa kansallisten intressien korostamista ja keskusjohtoisuuden ja EU-integraation syventämisen vastustusta.

Pikkukaupungin poika Viktor Mihály Orban syntyi vuonna 1963 Unkarin keskiosassa sijaitsevassa Székesfehérvárissa keskiluokkaiseen perheeseen. Hänen isänsä oli maatalousteknikko, äiti erityisopettaja.

Orbán muutti Budapestiin opiskelemaan 1980-luvun alussa ja valmistui Eötvös Lorándin yliopistosta vuonna 1987. Pari vuotta myöhemmin hän pääsi Soros-säätiön stipendillä opiskelemaan Oxfordiin. Unkarilaistaustaista, Yhdysvalloissa rikastunutta suursijoittaja George Sorosia Orbán on pitänyt suurimpana poliittisena vastustajanaan.

Katalin Miklóssy opiskeli samaan aikaan Budapestissä kuin Orbán. Hän muistaa niiltä ajoilta hauskan veijarin, jota kyllä kiinnosti valta, mutta vielä enemmän jalkapallo. Yhteisissä opiskelijajuhlissa riemuittiin Unkarin suhteellisesta vapaudesta ja unelmoitiin neuvostovallan mahdollisesta kaatumisesta. Oltiin uutta sukupolvea.

Vuonna 1989 Orbán piti kuuluisan ”ryssät kotiin” -puheensa Unkarin entisen pääministerin, Unkarin kansannousun sankarin Imre Nagyn rehabilitoinnin muistojuhlassa. Meni vuosia ennen kuin Orbán sai vakuutettua Putinille,​​​​​ että hän on lojaali Venäjälle.

– Orbánin puoliso Anikó Lévai on lahjakkaampi ja huomattavasti terävämpi ajattelija kuin miehensä. Hän on puolisonsa vahvin taustavoima. Olen sitä mieltä, että Orbánin pitkän valtakauden salaisuus on nimenomaan hänen kyvykkään vaimonsa neuvot.

Orbán luottaa vain lähipiiriin, ja suku on kaiken ytimessä, myös perheen viisi lasta puolisoineen. Kaksi tärkeintä Orbánin tukijaa ovat hänen lapsuudenystävänsä Lörinc Mészáros – putkimies, josta tuli Unkarin rikkain mies – sekä äkkivaurastunut vävypoika István Tiborc.

Perhe ja parhaat kaverit ovat korruptoituneissa yhteiskunnissa aina tärkeimmät tukipilarit. Sisäpiiri pidetään pienenä, ja kruununprinssin valtaannousua varotaan kaikin tavoin. Vallantavoittelijoita taas ovat entisen oikeusministerin puoliso, Fideszistä lähtenyt uuden opposition kärkihahmoksi noussut juristi Péter Magyar.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán ja hänen vaimonsa Anikó Lévai äänestävät Euroopan parlamentin vaaleissa kesäkuussa 2024.

Unkarin maaseutu on aina ollut kansallismielistä ja konservatiivista. Kun vuonna 1988 perustettu Fidesz 1990-luvun alussa alkoi potkia liberaaleja ulos puolueesta ja peräänkuulutti kansallisaatetta, se sai kannattajia lupauksillaan juuri maaseudulta.

Jotakin Unkarin patriarkaalisuudesta kertoo se, että naiset saivat maassa yhtäläisen äänioikeuden vasta toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945.

Opposition nousu on vasta toive.

– Puolueen sisäinen hajoaminen on yksi vaihtoehto. Seuraavat parlamenttivaalit ovat vuonna 2026, toivottavasti Péter Magyarin uusi puolue vahvistuu siihen mennessä. Muuten käy kuten kommunismin aikana: ihmiset passivoituvat ja hylkäävät politiikan. Kaikki tapahtui vuonna 1989 liian nopeasti, ja kiirehdityn demokratisaation tuloksena kolmasosa kansasta jäi väliinputoajiksi, Miklóssy sanoo.

Fidesz on vähitellen rakentanut ”syvää valtiota” eli sementoinut asemansa syvälle valtion hallinnon, oikeuslaitoksen ja talouden rakenteisiin.

– Euroopan Unionissa nojataan länsimaiseen liberaaliin oikeusvaltiokäsitteeseen, jonka voi kiteyttää yhteen lauseeseen: lain edessä jokainen on yhdenvertainen. Tuon perusprinsiipin ympärille rakennettiin demokratian keskeiset instituutiot eli parlamentti, oikeuslaitos, hallitukset, lakien turva, vaalijärjestelmä ja kansalaisvapaudet sekä ihmisoikeudet, Katalin Miklóssy sanoo.

Kunnioitus ja Vapaus (TISZA) -puolueen eurovaalien kärkiehdokas Peter Magyar laulaa kannattajiensa kanssa puolueen vaalivalvojaisissa Euroopan parlamentin ja paikallisvaalien jälkeen Budapestissa, Unkarissa, 10. kesäkuuta 2024.

Miklóssyn kirjassa on hyytävä esimerkki mielipiteenvapauden kahlitsemisesta. Opettajia tukeviin opiskelijamielenosoituksiin osallistuneet lukiolaistytöt Lili Pankotai ja Blanka Nagy joutuivat valtavan julkisen pilkan kohteeksi. Mediassa riepoteltiin heidän ulkonäköään, koulumenestystään ja heidän vanhempiaan väärästä kasvatuksesta.

Katalin Miklóssy sai itse 2010-luvulla kokea, miten pitkälle Fideszin lonkerot ulottuvat.

– Kun kirjoitin kriittisiä kirjoituksia Unkarista, siskoni soitti ja kertoi, että Budapestissä asuvia vanhempiani oli häiritty yöllisillä puhelinsoitoilla ja että minusta oli raportoitu Unkariin. Lopetin siinä vaiheessa synnyinmaastani kirjoittamisen.

Nyt vanhemmat ovat jo kuolleet, ja Katalin Miklóssyn tuore kirja on peloton puheenvuoro orbanismia ja myös sitä vastaan, että se joka hallitsee mediaa, hallitsee ihmisten ajattelua.

Pienellä paikkakunnalla Etelä-Suomessa asuva tutkija haluaa uskoa Suomen selviävän tulevista oikeusvaltiota uhkaavista vaaroista.

– Pelkästään se, että minunkin kotipaikkakunnallani on yli kolmesataa aktiivista kansalaisjärjestöä, antaa toivoa. Samoin se, että suomalaiset luottavat demokraattisiin instituutioihin! Riippumattomasta mediasta täytyy pitää huolta, ja totuuden jälkeisessä maailmassa tarvitaan nimenomaan moniäänisiä medioita.

Miklóssy siteeraa unkarilaista, 1800-luvulla elänyttä kreivi István Széchenyitä: ”Kansakunnan suuruus ja onnellisuus on kansakunnasta itsestään kiinni.”

Haastattelun tausta-aineisto ja sitaatti Katalin Miklóssy, Demokratian rappio (Tammi 2024)