Apu

Viheriö riittää Kalevi Tellqvistille, 80, kuntosaliksi – kertää radat yhä omin jaloin


Kalevi Tellqvist, 80, on Suomen golfammattilaisten nestori ja jatkaa edelleen lajin valmentajana. Hän aloitti pelaamisen 57 vuotta sitten ja kiertää yhä kymmenen kilometrin pituiset radat omin jaloin.
Kuvat Timo Pyykkö

Golf on helsinkiläiselle Kalevi Tellqvistille ennen kaikkea elämäntapa, vaikka laji on tuonut myös leivän pöytään jo vuodesta 1986 lähtien. Silloin kirjapainoalalla aiemmin työskennelleestä Tellqvististä tuli täysipäiväinen golfopettaja ja -valmentaja.

Kalevi Tellqvist vaihtoi kirjapainoalan työt golfammattilaisuuteen 48-vuotiaana vuonna 1986, jolloin Suomessa oli golfbuumi.

Tänään hän on golfammattilaisten yhdistyksen eli Finnish PGA:n seniorigolfaaja. PGA tulee sanoista Professional Golfers’ Associaton.

Opetustöitä Tellqvist jatkaa edelleen Helsingin Paloheinän golfkentällä. Pelatessaan itse hän edustaa omaa seuraansa Helsingin Golfklubia, jonka kotikenttä on Helsingin Talissa.

Lajia hän on harrastanut jo vuodesta 1961.

– Pelasin siihen aikaan jääkiekkoa, mutta jouduin lopettamaan sen, kun matsissa meni olkapää, enkä enää uskaltanut taistella kiekosta. Silloinen työkaverini vei minut Laajasalon kentälle ja golfkärpänen puraisi heti. Väitän, etten olisi näin hyvässä kunnossa, jos en olisi pelannut aktiivisesti 57 vuotta.

Golf auttaa dementian ehkäisyssä

Tellqvistin omaa pelikuntoa todistaa viime syksynä voitettu 80-vuotiaiden Suomen lyöntipelimestaruus. Tellqvist voitti 80-vuotispäivänsä kunniaksi 12. syyskuuta myös Stadin Superseniori -golfkilpailun ja samalla pääkaupunkiseudun yli 65-vuotiaiden senioreiden mestaruuden.

– Ei minulle tule hikikään, vaikka pelaan 18 reikää. Kierrän radat omin jaloin, eikä ole tarvinnut mennä erikseen kuntosalille. Olen sanonutkin, että mieluummin lopetan kuin alan kiertää kenttiä golf­auton kyydissä, Tellqvist nauraa.

Kymmenenkin kilometrin kävely raittiissa ulkoilmassa pitää Tellqvistin mukaan fysiikan kunnossa.

– Lisäksi golfissa liikkeeseen joutuu ­koko vartalo, lyödessä mukaan tulee yläkroppakin. Laji voimisteluttaa aivojakin, se auttaa dementian ehkäisyssä, Tellqvist kehuu.

Paitsi Paloheinän golfkentällä Tellqvist opettaa toisia pelaajia myös golfmatkoilla. Tänä talvena hän lomailee ja opettaa Espanjan Aurinkorannikolla Fuengirolassa joulukuusta tammikuuhun, keväällä on suunnitteilla retki Tunisiaan.

Jo 32 vuotta golfia opettanut Tellqvist on mieliammatissaan. Tuskin hän muuten jaksaisi 80-vuotiaana valistaa pelitaitojensa parantamisesta kiinnostuneita harrastajia.

Vilkkaimpina aikoina 1980–90-luvulla Tellqvist käveli viheriöillä viikoittain jopa 100 kilometriä.

– Pelasin säännöllisesti yhdeksän kierrosta viikossa. Siihen aikaan treenasin jopa enemmän kuin maajoukkuepelaajat.

Sikari sauhuaa yhä

Vaikka hiki ei ratoja kävellen kierrellessä tulekaan, muilta vaivoilta ei Tellqvistkään ole kokonaan säästynyt. Lonkan nivelrikon ja jalan vaivaisenluun takia hän joutuu menemään kentälle kipulääkkeen voimalla.

– Uskoakseni vaivat johtuvat kulumisesta, Tellqvist sanoo.

Hieman yllättäen Tellqvistin keuhkot ovat hyvässä kunnossa, vaikka hän polttaa edelleen silloin tällöin sikareita.

– Viisitoista vuotta sitten olin vielä kova tupakoitsija ja minulla todettiin alkava keuhkoahtauma. Vähän aikaa olin polttamatta yhtään mitään, mutta lopulta siirryin pikkusikareihin. Nyt olen jäänyt koukkuun isompiin sikareihin, mutta en vedä savuja henkeen ollenkaan. Lääkityksen ansiosta keuhkot ovat pysyneet melko lailla samassa kunnossa kuin 15 vuotta sitten. Välillä kyllä on käynyt mielessä, että pitäisi lopettaa se vähäinen sikarinpolttelukin. Voi olla, että keväällä siirryn kokonaan savuttomaksi, Tellqvist sanoo.

Tellqvistin ruokavalio painottuu nykyään punaisen lihan sijasta kanaan, kalaan ja vihanneksiin.

– Vanhemmiten tulee järkeäkin, Tellqvist hymyilee.

Golfia Tellqvist suosittelee 50 vuotta täyttäneille ja eläkeikää lähestyville myös sosiaalisuuden takia.

– Lajin parissa saa uusia ystäviä, koska golfin pelaajat ovat aina kavereita keskenään.

Tellqvist itse aikoo opettaa ja pelata niin kauan kuin ”tossu nousee toisen eteen”. Tavoitteisiin kuuluu uusia ensi vuonnakin 80-vuotiaiden lyöntipelin Suomen mestaruus.

– Opetustunnit puolittuivat, kun Paloheinässä siirryttiin digitaaliseen varausjärjestelmään. Omasta seniori-ikäisten ydinkohderyhmästäni kaikki eivät käytä näitä it-laitteita. Opettaisin mielelläni edelleen enemmänkin.

Taustaa: Golf nousi pienen piirin lajista massaharrastukseksi

Golfvalmentaja ­Kalevi Tellqvist on 57 vuoden aikana nähnyt ­lajinsa huikean kasvun. Kun vuonna 1961 golfin harrastajia Suomessa oli alle 2 000, heitä on nyt ainakin noin 140 000.

Kalevi Tellqvist muistaa edelleen kristallinkirkkaasti päivän, jolloin hän pelasi ensimmäisen kerran golfia. Tapahtumapaikkana oli Helsingin Laajasalon kuusireikäinen kenttä.

– Kesälauantaina 1961 olin työkaverini kanssa Helsingin keskustassa oluella. Olin loukannut ­olkapääni jääkiekossa, ja kaveri ehdotti golfin kokeilemista. Kysyin, että mikä ihmeen golf: en ollut aiemmin edes kuullut koko lajista.

Kaksikko otti taksin Laajasaloon ja vuokrasi mailat.

– Siitä lähtien olen pelannut näihin päiviin ­asti, Tellqvist sanoo.

Vuonna 1964 kirjapainoalalla työskennellyt Tellqvist pyysi työnantajaltaan ministeri Erkolta suositusta päästä Helsingin Talissa kotikenttäänsä pitävän Helsingin Golfklubin jäseneksi. Hän edustaa samaa seuraa tänäkin päivänä.

– Veikkaisin, että silloin 1960-luvulla Suomessa oli alle 2 000 golfin harrastajaa. Tänä päivänä jo pelkästään rekisteröityjä pelaajia on 140 000, eivätkä kaikki lajin harrastajat ole edes rekisteröityneet. Jo pelkästään omassa seurassani Talissa on nyt jäseniä 1 200, kun vielä ­nuoruudessani meitä oli 450, Tellqvist kertoo.

Vuonna 1980 kenttiä oli koko Suomessa vasta 13. Esimerkiksi Vantaalla ensimmäinen golfkenttäselvitys tehtiin vasta vuonna 1986. 1980-luvulla Tellqvist näkikin läheltä golfbuumin synnyn.

Pelkästään pääkaupunkiseudun kenttien ­määrä nousi 1980-luvulla Talin ja Laajasalon kahdesta kentästä nopeasti toiselle kymmenelle, ja melko pian kenttä rakennettiin Espooseenkin.

Kalevi Tellqvist harjoittelee myös Talin golfkentän sisäharjoitteluradalla.

Vuonna 2016 Suomen Golfliiton alaisissa ­jäsenseuroissa oli jo yli 150 kenttää.

– Vielä 1970-luvulla muualla Suomessa oli vain muutama kenttä, olisikohan niitä ollut vain Hämeenlinnan Aulangolla, Porissa ja Mikkelissä. Pohjoisessa ei varmaan ollut yhtään kenttää.

1980-luvun golfbuumin syntymistä vauhditti myös se, että vuosikymmenen lopulla kenttiä alettiin perustaa osakeyhtiömuotoisina. 1990-luvun alun lama hidasti kasvua vain tilapäisesti, ja vuosikymmenen lopulla harrastajia oli jo 70 000.

Kalevi Tellqvistin kotialbumista 70-80 lukujen vaihteesta Talin golfkentältä.

Tellqvist aloitti golfin aikana, jolloin ­sitä harrastettiin vielä pitkään pienessä, suljetussa piirissä ja lajilla oli elitistinen leima.

Tellqvist ei ole koskaan kokenut lajia elitis­tiseksi, vaikka lajin aloittaessaan oli itse nuori kirjapainoduunari.

– Golfkentillä tittelit eivät ole koskaan ratkaisseet. Tosin on pakko myöntää, että vähän oudolta tuntui tervehtiä pääjohtajatason peli­kaveria tuttavallisesti, hän naurahtaa.

1980-luvun golfbuumi vauhditti myös Tellq­vistin uran vaihtoa kokopäiväiseksi golfammat­tilaiseksi ja lajin opettajaksi vuonna 1986. Kirjapainoalan ammattilainen oli muutama vuosi aiemmin luopunut omasta yrityksestä ja työskenteli kaverinsa firmassa.

– Tartuin tilaisuuteen kun sitä tarjottiin. ­Aloitin opettamisen Kirkkonummen Kurkissa ja sieltä siirryin Master Golfiin ja myöhemmin Nurmijärvi Golfiin. Opetustunteja oli todella paljon ja alanvaihto kannatti myös taloudellisesti. 1980-luvun lopulta vajaat parikymmentä vuotta eteenpäin annoin kaikkina vuodenaikoina opetusta myös vuokratiloissa Helsingin Keskuskadun Makkaratalossa, rautatie-aseman ja Stockmannin välissä. Siitä piti luopua vuonna 2006, kun tuo vuokratilani tarvittiin parkkihalliksi.

Tellqvist jatkaa edelleen opetustyötä Paloheinässä. Tänä päivänä yhä useampi etsii pelikikkoja myös netistä, eritoten YouTubesta.

– Se on yksi syy siihen, että opetustunnit ovat vähentyneet. YouTuben huono puoli kuitenkin on, että se kyllä näyttää, miten asiat pitää tehdä, mutta ei paljasta omien lyöntien virheitä.

Kalevi Tellqvist

  • Syntynyt: 1938 ­Helsingissä.
  • Kotipaikka: Helsinki
  • Perhe: vaimo ja ­vaimon tytär, aikuinen poika ja lapsenlapset.
  • Ura: Golfvalmentaja ja yrittäjä vuodesta 1986, pelannut itse vuodesta 1961. ­Työskenteli ennen ­golfammattilaisuutta kirjapainoalalla palkkatöissä ja yrittäjänä.

Julkaistu: 26.1.2019