Vetyunelma elää Harjavallassa, mutta aiempaa realistisempana: ”Jos haluamme pysäyttää ilmastonmuutoksen, ilman vetyä se ei onnistu”
Monet vihreän energian hankkeet hidastuivat tai pysähtyivät korkojen nousun myötä. Harjavallassa näistä haaveista on silti jo tehty täyttä todellisuutta.
Päällepäin valkoiset laatikot näyttävät tavallisilta rekan kyytiin mahtuvilta merikonteilta. Niiden sisältä löytyvissä paineistetuissa säiliöissä on kuitenkin vielä varsin harvinaista ainetta: kaasumaista, puhtaasti tuotettua vetyä. Aineen toivotaan pian olevan keskeinen osa päästötöntä energiajärjestelmää ja Suomen vihreää taloutta.
Helmikuussa avattu P2X Solutionsin tehdas Harjavallassa on Suomen ensimmäinen ja yksi koko maailman ensimmäisistä teollisen mittakaavan puhtaan vedyn tuotantolaitoksista. Asfaltoidulla kentällä sijaitsee kaksi päärakennusta, josta toisen sisällä varsinainen vedyn tuotanto tapahtuu. Vety erotellaan vedestä elekrolyysissä, joka vie valtavasti sekä vettä että sähköä.
Toisessa rakennuksessa sijaitsevissa reaktoreissa vedystä ryhdytään myöhemmin jalostamaan metaania, jota voidaan käyttää esimerkiksi laivojen polttoaineena. Jos yhtiön suunnitelmat pitävät, pian vetyä ja siitä valmistettavaa synteettistä metaania ja nestemäistä metanolia tuottavia laitoksia avataan myös Joensuuhun ja Ouluun.
Jo nyt pihalta lähtee vetykontteja asiakkaille päivittäin. Yhden kontillisen energiamäärä riittää suunnilleen yhden omakotitalon lämmittämiseen vuodeksi. Laitoksen vuodessa tuottama vety riittäisi noin kolmensadan rekan vuotuisiin ajoihin.
Toistaiseksi vetyä käytetään lähinnä teollisuuden raaka-aineena. Vihreän vedyn tuottaminen on vielä kalliimpaa kuin fossiilisesti tuotettu vety, ja ensimmäisiä asiakkaita ovat yritykset, jotka ovat valmiita maksamaan puhtaudesta ekstraa. Vihreää vetyä käyttää esimerkiksi kotkalainen Danisco Sweeteners Oy ksylitolin valmistuksessa.
Toiveena on, että puhtaan vedyn kysynnän kasvun myötä myös tuulivoiman tuotanto kasvaa, jolloin puhtaan energian hinta pysyy kohtuullisena. Maailmantilanteesta johtuvan epävarmuuden ja korkojen nousun seurauksena uudet tuulivoimainvestoinnit ovat kuitenkin olleet pitkään jäissä. Haastavien markkinaolosuhteiden vuoksi monet puhtaan vedyn hankkeet ovat joko siirtyneet tai kaatuneet kokonaan.
Täällä Harjavallassa P2X:n toimitusjohtaja ja perustaja Herkko Plit jaksaa kuitenkin edelleen uskoa vetyvallankumoukseen.
– Vihreää siirtymää ei ole peruutettu. Kysymys on vain siitä, missä vaiheessa se tulee kaupallisesti kannattavaksi, hän sanoo tehtaan kokoushuoneessa.
Plit on energia-alan raskassarjalainen, joka toiminut johtotehtävissä esimerkiksi Fortumissa, Viron ja Suomen välisen kaasuputken rakentaneen Baltic Connectorin toimitusjohtajana, Työ- ja elinkeinoministeriössä sekä Euroopan komissiossa. Korona-aikana Plit heräsi pohtimaan syvemmin vihreää energiantuotantoa.
– Ajattelin, että jos me haluamme pysäyttää ilmastonmuutoksen, niin ilman vetyä me emme siinä onnistu. Vety ei ratkaise kaikkea, mutta tarjoaa ratkaisun siihen, mitä ei voida sähköistää.
Uskoa alan tulevaisuuteen lisää se, että EU:n liikenteen päästöjä koskevat tavoitteet tulevat varmasti lisäämään puhtaiden polttoaineiden kysyntää. Vuoteen 2030 mennessä esimerkiksi ilmailuliikenteen polttoaineesta 6 prosenttia tulee olla päästötöntä.
– Tällä hetkellä meillä on biopolttoaineita, mutta synteettinen lentokerosiini on se, missä kysyntää tulee olemaan, Plit maalailee.
”Veden ja puhtaan sähkön lisäksi myös hiilidioksidin hyvä saatavuus on Suomelle iso valtti.”
Puhtaisiin polttoaineisiin tarvittavaa metanolia valmistava Joensuun laitos on tarkoitus avata vuoden 2028 aikana. Ouluun suunniteltu 100 megawatin tehdas olisi kapasiteetiltaan jo viisi kertaa Harjavallan laitosta suurempi. Kymmenen vuoden sisällä P2X:n suunnitelmissa on avata jo gigawatin eli tuhannen megawatin verran vedyn tuotantokapasiteettia.
Mutta jo nykyinen tehdas on ollut sen käynnistäjille valtava työvoitto. Koska kyseessä on ensimmäinen laitos omalla alallaan, on esimerkiksi erilaisten lupien saaminen ollut välillä työlästä.
– Hallitus on tehnyt paljon sen eteen, että luvitusta on pystytty virtaviivaistamaan. Mutta valitettavasti olemme joutuneet huomaamaan, että kun kaikki asiat ovat uusia, niin ollaan jouduttu tekemään paljon pitkän kaavan kautta.
Plit ja automaatioasiantuntija Jyrki Lehto johdattavat vieraat pihan läpi kierrokselle tehtaan tiloihin. Rakennusten vieressä seisoviin tornimaisiin säiliöihin varastoidaan synteettisen metaanin tuotannon keskeinen elementti: hiilidioksidi. Plit selittää, että veden ja puhtaan sähkön lisäksi myös hiilidioksidin hyvä saatavuus on Suomelle iso valtti.
– Meillä on metsäteollisuutta ja paljon biomassapohjaisia voimalaitoksia, jonka ansiosta saatavilla on runsaasti biogeenistä hiilidioksidia. Se on ainutlaatuinen resurssi, jos verrataan muihin Euroopan maihin.
Elektrolyysissä käytettävä vesi on demineralisoitua, eli siitä poistetaan mineraalit ja suolat. Lehdon mukaan laitoksen tuotannon ollessa täydessä kapasiteetissaan neljä elektrolyysikennostoa kuluttaisivat kukin noin kuution eli tuhat litraa vettä tunnissa. Myös makean veden hyvä saatavuus on merkittävä etu Suomelle, sillä monessa maassa joudutaan käyttämään puhdistettua merivettä.
Elektrolyysikennostojen yläpuolella ovat happi- ja vetyerottimet, joihin prosessissa syntyvä kaasu johdetaan. Teollisuuskäyttöön tuleva vety lisäksi puhdistetaan ennen varastointia. Vety on herkästi syttyvää, ja käynnissä ollessaan elektrolyysihalliin ei ulkopuolisilla ole asiaa. Turvatoimet ovat muutenkin tiukat, vaikka eivät aivan yllä ydinvoimalan tasolle.
– Turvallisuus on ollut meille todella tärkeä painotus. Nesteisiin, kaasuihin ja isoihin sähkövirtoihin liittyy jokaiseen omanlaisiaan haasteita, Lehto tietää.
Onnettomuus laitoksessa johtaisi tuotannon keskeytykseen ja se voisi olla suuri isku yrityksen ja koko vetyalan uskottavuudelle. Toistaiseksi kaikki on kuitenkin toiminut turvallisesti ja suunnitellusti.
Toisessa rakennuksessa metaanireaktorit odottavat vielä tuotannon käynnistymistä. Kaasumaista metaania voidaan käyttää sellaisenaan esimerkiksi LNG-laivojen polttoaineena.
– Uskon että raskaassa liikenteessä vedyllä tulee olemaan roolia. Lisäksi on myös uusia käyttökohteita, itse olen esimerkiksi jo ladannut kännykkääni vetygeneraattorilla. Jatkossa esimerkiksi työmailla käytössä voi olla tällainen generaattori, Plit sanoo.
”Meillä on metsäteollisuutta ja paljon biomassapohjaisia voimalaitoksia, jonka ansiosta saatavilla on runsaasti biogeenistä hiilidioksidia.”
Jatkamme tehtaalta matkaamme Harjavallan kaupungintalolle, jossa selviää, ettei Suomen ensimmäisen vetylaitoksen käynnistyminen juuri täällä ei ole sattumaa. Valtatie 2:n varressa Outokummun ja Kemiran entisten tehtaiden alueella sijaitsevassa suurteollisuuspuistossa toimii kaikkiaan 17 yritystä, joista monet liittyvät yhteiskunnan sähköistymiseen. Suomen viennistä täällä tuotetaan yli 3 miljardin euron arvoinen osuus.
Teollisuusjätti BASF rakentaa parhaillaan alueelle akkumateriaalitehdasta, ja Fortum on laajentamassa omaa akkumateriaalien kierrätyslaitostaan. Alueelle myös suunnitellaan lisää omaa puhtaan sähkön tuotantoa.
– Kaikki alueen liiketoiminta tähtää puhtaaseen siirtymään. Olemme olleet tässä aktiivisia, sanoo kaupunginjohtaja Hannu Kuusela.
Kaupunki on tilastojen valossa ollut poikkeuksellisen nopea kaavoittamaan alueita uusille yrityksille, joka on varmasti vaikuttanut niiden haluun tulla Satakuntaan. Tämä on Kuuselan mukaan keskeinen keino houkutella yrityksiä.
– Myös tänne investoineet yritykset toimivat houkuttimena investoinneille, sillä nämä päätökset onnistuvat vakuuttamaan muita tulemaan Harjavaltaan.
Samanlaista vaikutusta toivotaan P2X:n tehtaalta koko maan vetyteollisuudelle.
– Valitettavasti muita investointeja ei ole tullut, sillä rinnakkaiset investoinnit tuovat uskottavuutta markkinoille. Nyt tämä on ollut meidän varassamme, Herkko Plit sanoo.
Alalla on laskettu, että vedyntuotannon potentiaalinen vaikutus Suomen taloudelle olisi 35 miljardin euron luokkaa vuoteen 2035 mennessä. Kun tähän lisätään tuulivoimainvestoinnit, puhutaan 100 miljardin tasosta. Koko vihreän siirtymän tuomat mahdollisuudet lasketaan sadoissa miljardeissa euroissa.
– Ei meillä ole tällä hetkellä mitään toista toimialaa, joka kykenisi samanlaiseen kasvuun.
Valtavasti uutta sähköntuotannon kapasiteettia vaativien hankkeiden realistisuus ja kannattavuus on kuitenkin viime aikoina kyseenalaistettu.
– Suurin hypetys on vähän karissut korkeiden korkojen, inflaation ja muiden taloudessa vallinneiden vastatuulitekijöiden takia, ja osin myös siksi, että näiden ensimmäisten hankkeiden kautta on päästy näkemään, miltä vetyhankkeiden teknistaloudellinen kannattavuus oikeasti näyttää, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo.
”Ei meillä ole tällä hetkellä mitään toista toimialaa, joka kykenisi samanlaiseen kasvuun.”
EK ylläpitää reaaliaikaista seurantaa vetyhankkeista ja muista vihreistä investoinneista Suomessa. Viime aikoina on nähty merkkejä siitä, että korkojen laskun myötä aktiviteetti vetytaloudessa olisi kääntymässä uudelleen kasvuun.
– Jos Eurooppa haluaa päästä ilmastotavoitteisiinsa, niin kyllä vedyllä on siinä merkittävä rooli tulevaisuudessa. Mutta ehkä siihen aikajänteeseen on tullut aiempiin puheisiin nähden enemmän realismia. Muutama vuosi sitten saattoi saada sellaisen käsityksen, että vetytalous tulee muutaman vuoden sisällä. Enemminkin se voisi olla valtavirtaa ennemmin 2030-luvun loppupuolella kuin alussa.
Suomella on Peljon mukaan joka tapauksessa käsissään poikkeuksellisen hyvät kortit vihreässä siirtymässä ja erityisesti puhtaan sähköntuotannon lisäämisessä.
Herkko Plit sanoo olevansa varma siitä, että vedyn tuotannon haasteet onnistutaan ratkaisemaan hyvinkin pian.
– Ihmiskunta on yleensä keksinyt ratkaisut silloin kun niitä tarvitaan. Joskus aiemmin kukaan ei uskonut tuulivoiman voivan olla kannattavaa, ja sama oli aurinkovoiman kanssa. Täytyy miettiä, mitkä ovat ne vaihtoehdot, että palataan hiilitalouteen. Siihen minä en jaksa uskoa.
