Vesala ei anna tappouhkausten ja vihapostin lannistaa: ”En ole kysellyt lupaa, vaan olen aina ottanut tilani”
Vesala-taiteilijanimellä tunnettu Paula Vesala rikkoi jo alalle tullessaan mielikuvia naiseudesta ja musiikista. "Olen kohdannut hyväsydämisia ja kunnioittavia legendoja, mutta myös tytöttelyä, seksistisiä heittoja ja ehtoja, joilla naisartistin täytyisi toimia. Silti en ole ikinä ajatellut, että minun pitäisi jotenkin lunastaa paikkani."
"Koin läpimurtoni 2000-luvun alussa, jolloin valtaosa lauluista oli vielä miesten tekemiä. Rockin ja popin puolella lyriikoistaan tunnettiin lähinnä Maija Vilkkumaa ja Jonna Tervomaa.
Iskelmägenressä Chrisse Johansson on sanoittanut liki kolmetuhatta laulua, mutta häntä ei ole nostettu ikinä esille lauluntekijänä niin kuin vaikka Junnu Vainiota tai Vexi Salmea.
Nykyään suurin osa poplyyrikoista on naisia, mutta levy-yhtiöiden johdossa A&R-osastoilla väki on vielä aika miesvoittoista.
Koen olevani etuoikeutettu, sillä olen saanut olla intohimoammatissani jo kaksikymmentä vuotta. Tähän väliin on mahtunut silti kaikenlaisia vaiheita ja absurdejakin tilanteita.
"Olen kohdannut tytöttelyä, seksistisiä heittoja ja ehtoja, joilla naisartistin täytyisi toimia"
Kun perustimme yhdessä Mira Luodin kanssa PMMP:n vuonna 2002, rikoimme tiedostamatta mielikuvia tyttöbändeistä ja naiseudesta. Biiseissämme oli vihaa ja raivoa, ja keikoilla rumuutta ja hikeä. Silti meitäkin yritettiin lokeroida, joka välillä suututti ja välillä vain nauratti.
Olemme olleet kuvauksissa, jossa meille on varattu vaatteiksi pelkät pikkuhousut ja ketunhännät. Kerran olen erään lehden pyynnöstä osallistunut jopa älykkyystestiin: jutussa mainittiin, että korkea tulos oli yllätys. Tämä oli siihen aikaan nuoren blondin naisen asema.
Olen kohdannut hyväsydämisia ja kunnioittavia legendoja, mutta myös tytöttelyä, seksistisiä heittoja ja ehtoja, joilla naisartistin täytyisi toimia. Silti en ole ikinä ajatellut, että minun pitäisi jotenkin lunastaa paikkani.
"Neuvottelutilanteissa saatan vieläkin kysyä, paljonko maksaisitte tästä miehelle"
En ole kysellyt lupaa, olen vain ottanut tilani. Jopa silloin, kun tulin omaa tuotantoa studiolla tehdessä istuneeksi äänittäjän mielestä väärään tuoliin ja hän tuli sanomaan, että se on tuottajan paikka. Istuin siihen silti.
Olen saanut kiitosta, mutta myös tappouhkauksia ja vihapostia silloin, kun olen ottanut julkisesti kantaa naisten asemaan tai vaikka kulttuurialan epäkohtiin. Niihin pitää suhtautua vakavasti, mutta niiden ei pidä antaa lannistaa.
Tykkään sukkuloida erilaisten töiden ja työryhmien välillä. Sellainen on kiertue Kaijan, Ellinooran ja Jenninkin kanssa. Meillä on ollut älyttömän hauskaa.
Viihdyn ihmisten kanssa, jotka kohtelevat muita hyvin ja ovat ystävällisiä. En usko siihen, että naisen pitäisi olla kovempi pärjätäkseen: lempeys ja reiluus ovat tärkeämpiä ominaisuuksia. Puolensa on silti pidettävä.
Ymmärsin jo nuorena yrittäjänä, että minun on itse huolehdittava taloudesta ja raha-asioistani. Elokuva- tai musiikkialan neuvottelutilanteissa saatan usein vieläkin kysyä, että paljonko maksaisitte tästä miehelle. Kaikkea ei voi silti mitata rahassa: olen tehnyt paljon töitä myös puoli-ilmaiseksi.
"Rakastan musiikin tekemistä, mutta jatkuvan kasvun odotukset ovat epäkiinnostavia"
Lähden Mestarit-kiertueemme jälkeen loppuvuodeksi klubikiertueelle, joka päättyy uutenavuotena Tavastialle. Helmikuussa julkaisen vielä kolmannen sooloalbumin, mutta sitten panen sooloartistiprojektin pitkälle tauolle. On aika tehdä välillä muunlaisia juttuja ja viettää enemmän aikaa läheisteni kanssa. Rakastan musiikin tekemistä, mutta artistina jatkuvan kasvun odotukset ovat epäkiinnostavia.
En halua lähteä siihen, vaan antaa sellaisen musiikin tulla mikä on tullakseen.
Toivon, että musiikkikenttä pidettäisiin monipuolisena ja elävänä. Ettei kaikki olisi voittoa tavoittelevaa festaria, vaan tiloja ja tapahtumia annettaisiin myös kokeileville taiteilijoille, sukupuoleen tai ikään katsomatta. Vain siten voi syntyä uutta.”
