Tämä vene on puukäsityön mestariteos. Sarinin perheyrityksen Sarins Båtar Oy:n venetehtaan aulassa vieraat kohtaavat ensimmäiseksi sulavamuotoisen kaunottaren vuodelta 1962.

– Isäni Edy Sarin rakensi sen kokonaan itse, toisen sukupolven yrittäjä, toimitusjohtaja Thomas Sarin ylpeänä esittelee.

Vanhan aluksen äärellä pääsee helposti juttuun uusimmista, moderneista veneistä. Perinne luo pohjan, ja kun tämän päivän tuotantoa pääsee katsastamaan, alan kehityksen näkee yhdellä silmäyksellä.

Vuonna 1967 perustettu Sarins Båtar Oy juhli vastikään 50-vuotista taivaltaan.

Kokkolassa veneidentekotaidot periytyvät 300–400 vuoden takaa. Tervakauppa kävi vilkkaana, ja kokkolalaiset tienasivat jo 1600-luvulla viemällä tervaa Tukholmaan. Usein kuljetukseen rakennettiin vene, joka myytiin tervan kanssa. Porukka palasi kotikonnuilleen hevosella Tornion kautta.

– Ensimmäinen toimitilamme oli Öjassa kotitilamme navetta, joka jäi tyhjäksi luovuttuamme karjanpidosta. Ensin syntyi alihankintana veneiden puusisustuksia. Vuonna 1975 piti keksiä jotain uutta, ja aloitimme lasikuituveneiden teon, Sarin kertaa.

Sarins Båtar kehitti ja teki ensimmäisenä koko Euroopassa takahytillisen moottoriveneen. Siellä pystyi istumaan sisällä lämpimässä, mutta aluksi innovaatio herätti hilpeyttä. Arvostelijat sanoivat uudisveneen näyttävän nakkikioskilta, eikä sellaista hassua ilmestystä kukaan muka halua.

– Onneksi vaasalainen yritys tilasi niitä heti 14 kappaletta. Isä oli uskonut ideaansa, ja se alkoi kantaa.

Kaikki Sarinin sisarukset ovat töissä perheen omistamassa yrityksessä. David Sarin on tuotantopäällikkö, Johannes Sarin talouspäällikkö ja Susanne Kackur myyntiassistentti. Isä Edy Sarin jäi vetovastuusta 2003, ja vuonna 2010 hellitti äiti Lillemor Sarin, joka käy silti säännöllisen epäsäännöllisesti tehtaalla katsomassa uusia, eri puolille maailmaa lähteviä veneitä.

Nyt jo kolmas sukupolvi perheestä on tulossa yritykseen.

Vuonna 2001 Sarins Båtar rakennutti nykyiset toimitilat Kokkolaan, veneteollisuuden keskittymään. Yrityksellä on oma koeallas, jossa jokainen vene testataan ja ajetaan altaasta isojen ovien kautta mereen.

Tavoite on yksinkertaisen ytimekäs.

– Veneemme ei ole maailman suurin eikä maailman nopein vaan maailman paras, toimitusjohtaja Thomas Sarin sanoo.

Hän on nyt 48-vuotias. Hän oli ensimmäisen kesän töissä perheyrityksessä 12-vuotiaana.

– 15-vuotiaana kasasin jo veneitä. 1990-luvulla opiskelin somistajaksi sekä huonekalu- ja teolliseksi suunnittelijaksi. Työskentelin vuoden verran Espanjassa, kunnes 1997 palasin kotikonnuille.

Sarins Båtar Oy:n kasvuvauhti oli viime vuonna noin 15 prosenttia. Yhtä suureen kasvuun tähdätään myös tänä vuonna.

Thomas Sarin sanoo, että 15 prosentin kasvu ”tulee nyt helposti”. Yritys palkkaa tasaiseen tahtiin yhden, kaksi, kolme uutta työntekijää. Pisin yhä jatkuva työsuhde on kestänyt yli 40 vuotta. Viime vuosina haaste on ollut saada ammattitaitoista työvoimaa, ja siksi yritys kouluttaakin kaikki uudet työntekijänsä.

– Pitkien veneiden kauppa käy ja vientiin menee 85–90 prosenttia. Skandinaviassa Norja ja Ruotsi ovat hyvät vientimaat. Koko Eurooppa on myyntikenttäämme. Amerikkaan avasimme vuonna 2008. Skandinaavinen ajattelu on nyt pop USA:ssa, ja hyödymme siitä. Myös Japani on hyvä vientimaa.

Thomas Sarin arvioi menestyksen perustaksi sen, että ”perheyritys pystyy tekemään asiat oikein”.

– Nyt olemme keskittyneet vain viiteen malliin, kun vuonna 2008 venemalleja oli 14. Lisäarvon asiakkaillemme tarjoaa jatkuva tuotekehitys sekä joustavuutemme.Brändi on yhä enemmän pelissä. Hinta ei ratkaise vaan laatu. Mitään emme tee varastoon, vaan kaikille on ostaja, ja vene lähtee täältä vasta, kun koko kauppasumma on maksettu.

Thomas Sarinin mukaan alan haaste on se, että ”ihmisillä on varaa ostaa vene mutta heillä ei ole aikaa veneillä”.

Lahdenperän teollisuusalueella toimii myös kovassa kasvussa purjehtiva Finn-Marin Oy. Toimitusjohtaja Raimo Kielinen ja myyntipäällikkö Martin Kortell myhäilevät tyytyväisinä myötätuulessa.

– Liikevaihtomme lähes kaksinkertaistui vuodesta 2014 vuoteen 2016. Euroissa kasvu oli 17 miljoonasta 32 miljoonaan, ja hyvä vire jatkuu, Kielinen ja Kortell iloitsevat.

Yritys on perustettu 1990 ja vuonna 2005 sen tehdas valmistui nykyiselle sijalleen veneteollisuuden Suomen mittakaavassa merkittävään keskittymään Kokkolassa.

– Fokuksemme on viennissä ja viennistä tulee myös kasvumme, Kielinen linjaa.

Hän muistuttaa, että ala on ollut yhtä vuoristorataa, varsinkin 1990-luvulla. Suhdanneherkällä teollisuudenalalla vuoden 1992 romahdus oli pahin.

– Siitä on kuitenkin selvitty, ja nyt näkymät ovat erinomaiset. Toinen yhtiömme perustajista, Osmo Roukala on yhä mukana, nyt tuotekehitysjohtajana, Kielinen kertoo.

Kysymys on siis siitä, mitä markkinat haluavat?

– Samankaltaiset elementit kuin auto-teollisuudessa ovat löydettävissä myös meidän alaltamme. Ennen sama vene kelpasi kymmenen vuotta. Nyt käynnissä on malliston jatkuva uusiminen. Vaikka se on kallista, se myös on menestyksen perusta.

Kokkolan ammattilaiset aistivat veneenostossa murroksen. Yksi tehtävä on houkutella nuoria ostajia venemarkkinoille.

– Avainsanoja ovat modernisointi ja rohkeus. Muoto on tärkeä: se, että vene näyttää hyvältä, Kielinen ja Kortell selvittävät.

Haaste on myös elämän muuttuminen yhä lyhytjännitteisemmäksi. Veneellä ei enää kierretä koko lomaa, vaan ehkä viikon verran.

– Sen sijaan veneily pitäisi ottaa kiireettömänä elämyksenä, lifestylena, rentouttavana vaihteluna, he visioivat.

Varsinkin perheveneilyssä turvallisuus on tärkeintä, ei huippuvauhti. Veneen pitää olla järkevästi vesillä hallittava ja mahdollisimman taloudellinen.

– Käytännöllisyys ja laatu merkitsevät. Hinnalla emme kilpaile.

Finn-Marin Oy:n veneet ovat pituudeltaan 5,2 metristä 12 metriin. Ainoa yhdistävä tekijä kaikilla kokoluokilla on, että ne kulkevat moottorin voimin. Myös hinnat vaihtelevat 25 000 eurosta 650 000 euroon.

– Alle kuusimetrinen on tavallaan sisäänajovene, johon asiakas pääsee ensimmäiseksi kiinni. Siitä voi kasvattaa venettään porras kerrallaan.

Finn-Marinin veneet ovat tilattuja, varastoon ei valmisteta. Tuotannosta vientiin menee 80 prosenttia, vaikka veneteollisuutta ei aina mielletä vientivoittoiseksi.

– Pohjoismaat ovat tärkeää vientialuetta, samoin muu Eurooppa, erityisesti Sveitsi. Kaukaisin vientimaamme on Uusi-Seelanti. Norjalainen haluaa uuden veneensä pääsiäiseksi, ruotsalainen vapuksi ja suomalainen juhannukseksi.

– Varustelutoiveetkin vaihtelevat hieman maittain. Norjassa ovat nyt kysyttyjä niin tuulilasinpyyhkijät, lämmitin kuin kattoluukku, Kielinen ja Kortell kertovat.

Kokkolan perusvahvuuksia venealalla ovat meri sekä perinteet. Yksi isoimmista haasteista on työntekijöiden saaminen veneenrakentajayrityksiin.

– Joudumme kouluttamaan itse uudet työntekijämme. Suomesta ammattiin johtavista oppilaitoksista ei löydy järkevää linjaa veneenrakentajaksi, Kielinen kiteyttää.

Työttömyydestä kärsivässä maassa menestyy merkittävä vientiteollisuuden ala, joka kärsii työvoimapulasta.

– Jos ja kun ammattikouluun perustettaisiin veneenrakennuslinja, olisi vaikea löytää opettajia, joilla on erikoisosaamista. Ratkaisu voisi olla oppisopimuskoulutusjärjestelmä.

Nykyisin Kokkolaan kuuluva Lohtaja tunnetaan laajoista hiekkarannoista, ilmatorjuntatykistön harjoitusalueista Vattajanniemellä ja ammattikalastajista.

Kalastajatausta on myös Juhani Kuoppalalla, jonka yritys Jussin Venetuotanto Oy tekee alihankintatöitä.

– Laminoimme Sarins Båtar Oy:n kolmen isoimman venemallin rungot kokonaan sekä asennamme runkoihin kolmekymmentä osaa, muiden muassa palkit, sisäkatot ja moduulit, Kuoppala selvittää.

Kuoppala on ollut venehommissa jo 41 vuotta ja kalastajataustaakin hänellä on parikymmentä vuotta.

Kuoppalan veneyrityksessä työskentelee omistajan lisäksi kymmenen henkilöä.

– Enemmän saisi olla. Minulla on ollut kuuden kuukauden ajan ilmoitus työvoimatoimistossa, mutta ruumiillinen työ ei näytä työnhakijoita kiinnostavan, Kuoppala sanoo ja toteaa yrityksen palkkauksen olevan alan työehtosopimusten mukainen, eli palkan pienuudesta suhteessa työhön ei ole nyt kyse.

Kuoppala kertoo, että töitä on enemmän kuin ehtii tehdä, sillä alihankintahommissa vauhti tällä haavaa on kova.

– Meillä olisi myös laajennushaluja, mutta kun töihin ei saa tekijöitä. Aika kummallista nykyisessä Suomessa, jossa työttömyyden kiroja yritellään nujertaa kaikenlaisin aktiivimallein, Kuoppala tuumailee.

Nykyisistä työntekijöistä pisin työsuhde on kestänyt yli 20 vuotta, toiseksi pisin kymmenisen vuotta.

Kuoppalan 1994 perustama yritys lähti kunnolla pyörimään vuonna 1998. Hallitilaa rakennettiin lisää vuosina 1999, 2005 ja 2010. Tilat ovat tähän mennessä laajenneet 136 neliöstä 1 500 neliöön. Myös ulkovarasto on uudisrakennus.

Menestyksen salaisuuden Kuoppala löytää omakohtaisesta osaamisesta.

– Siinä oppi, kun itse teki ensimmäiseen veneeseensä jollan kaaret kymmenvuotiaana ja hieman vanhempana rakensi kokonaan kalastusveneensä.