
Yhdeksän lapsen äiti Janina Peräsalo menetti ensin yrityksensä ja sitten kotinsa – Näin hän ruokkii perheensä vain 70 eurolla viikossa
Oman yrityksen kaatumisen ja kodin vesivahingon seurauksena vaasalaisen Janina Peräsalon suurperheen talous on äärimmäisen tiukoilla. Yhdeksän lapsen äiti on kuitenkin keksinyt, miten arki pyörii alle sadan euron viikkobudjetilla.
Artikkelin kuunneltava versio on tehty tekoälyn avulla. Anna palautetta audiosta sähköpostilla apu360@a-lehdet.fi tai artikkelin lopussa olevalla lomakkeella.
Janina Peräsalon ja hänen miehensä yhdeksänlapsisessa perheessä arki otetaan vastaan päivä kerrallaan. Vaasalaisperhe viettää aikaa Peräsalon vanhempien luona, sillä omasta kodista on vesivahingon vuoksi käytössä vain puolet. Lähes kaikki tavarat on jouduttu raivaamaan pois lattiaa kuivattavien kuivureiden tieltä.
Perheen äiti haaveilee elämästä ilman taloudellista taakkaa, joka on varjostanut arkea jo vuoden ajan. Ulosotto, velat ja jatkuva epävarmuus painavat mieltä.
Silti arjen on rullattava. Ison perheen ruokabudjetti on vain 70 euroa viikossa.
Tällä hetkellä äiti ei tiedä, missä perhe on vuoden päästä. Peräsalolle tärkeintä on lasten hyvinvointi ja turvallisuudentunne.
– Tärkeintä on, etteivät lapset huolehdi tilanteesta liikaa. Pelkään joskus, että lapsetkin alkavat miettiä: Entä jos meillä ei ole kotia?
”Yritän ajatella, ettei liika huolehtiminen auta mitään.”
Kaikki alkoi, kun Peräsalo pyöritti omaa Kotipizzaa kotikaupungissaan franchise-yrittäjänä. Aluksi kaikki eteni suunnitelmien mukaan, kunnes lähelle rakennettiin suuri Prisma ja sen yhteyteen edullinen pitsabuffet.
Naapurin suuryritys alkoi viedä asiakkaita Peräsalolta. Parin vuoden ajan hän yritti saada apua Kotipizzan johdolta apua laskevien myyntien vuoksi.
– Ketjulla on niin suuret sanktiovaatimukset, että päädyin kärvistelemään kaksi vuotta sulkemispäätöksen kanssa. Velat vaan kasvoivat ja kasvoivat, Peräsalo kertoo.
Lopulta hanskat oli lyötävä tiskiin. Joulukuu tuntui hyvältä kuukaudelta sulkea ovet lopullisesti. Lopettamispäätöksen myötä oli tiedossa, että velat kasaantuisivat Peräsalolle itselleen. Franchising-yrittäjä on itse vastuussa yrityksensä raha-asioista. Ulosottoon velkaa päätyi noin 30 000 euroa.
Ongelmat eivät kuitenkaan loppuneet tähän, sillä kävi selväksi, että velat perittäisiin perheen omakotitalon ulosmittauksella. Kaiken lisäksi kodissa odotti uusi taloudellinen pommi.
Eräänä päivänä perheen huomio kiinnittyi pehmeään kohtaan lattiassa Peräsalon pojan huoneessa. Lattiaa lähdettiin purkamaan.
– Selvisi, että meille oli sattunut laaja vesivahinko. Aluksi sitä epäiltiin kahden huoneen laajuiseksi, mutta myöhemmin selvisi, että kosteutta oli kolmessa huoneessa.
Vakuutusyhtiön kartoituksessa remontin hinnaksi arvioitiin ulkopuolisella tekijällä ainakin 40 000 euroa, josta perheen olisi pitänyt korvata 25 prosenttia ja vakuutusyhtiö 75 prosenttia. Maksettavaa jäisi siis silti kymmeniätuhansia euroja.
– Se ei ollut meille mahdollista, koska me emme olisi saaneet enää lainaa. Päätimme nostaa könttäsummakorvauksen noin kahdeksantuhannen euron edestä ja aloittaa remontin itse, Peräsalo kertoo.
Korvaussummaa pienensivät muun muassa kodin ikävähennykset. Pian kävi myös selväksi, että ulosotto aikoi periä korvaussummasta ainakin puolet.
Nyt perhe odottaa käräjäoikeuden päätöstä rahojen palauttamisesta, jotta remonttia voidaan jatkaa.
– Jos päätös ei ole meille myönteinen, on vaarana, että talo jää purkukuntoiseksi ja ulosottovelkojen lisäksi meille jää vielä uutta velkaa, Peräsalo sanoo.
Tällä hetkellä perhe elää toiveikkaana tulevasta. Vesivahingon vuoksi kuivureita täytyy kuitenkin pitää päällä jatkuvasti, joka kasvattaa sähkölaskun summaa valtavasti. Kuukausittainen sähkölasku lähentelee jopa viittäsataa euroa.
Peräsalon omat vanhemmat ovat olleet korvaamaton tuki hankalan tilanteen keskellä. Kun kotona kaikki on sekaisin, päivät vietetään perheen kesken vanhempien kotitalossa. Se on toiminut turvasatamana vesivahingon aikana.
– Yritän ajatella, ettei liika huolehtiminen auta mitään. Se vie vaan pois omaa hyvää oloa.

Perheen lapsista nuorin on 1-vuotias ja vanhin 19-vuotias. Viisi perheen lapsista on alle kouluikäisiä. Suurperheen arjesta Peräsalo on kertonut aiemmin esimerkiksi Ylen Raskaana -sarjassa sekä sosiaalisessa mediassa.
Janinan suurperhe -Instagram-tilillä on nykyisin jo lähes 40 000 seuraajaa. Tilillä Peräsalo kuvaa avoimesti perheen sattumuksista ja esimerkiksi jakaa pienen budjetin ruokavinkkejä.
Tuntemattomien ihmisten hyvyys on päässyt yllättämään. Perhe on saanut lukuisia avustuksia anonyymeiltä ihmisiltä, jotka ovat tilanneet esimerkiksi ruokalähetyksiä noudettavaksi lähikaupasta.
– Tämä kaikki on osoittanut sen, että maailmassa on olemassa aivan mahtavia ihmisiä, Peräsalo sanoo.
Jatkuvasti Peräsalo saa kuulla myös negatiivisia kommentteja esimerkiksi tatuoinneista tai merkkilaukuista, joita hän edelleen kantaa mukanaan.
– Ihmiset eivät ymmärrä, että kaikki tämä on hankittu ennen vaikeaa taloustilannetta. Jos saisin tatuoinnit nyt pois ihosta ja maksettua niillä ulosoton, totta kai tekisin niin, hän pohtii.
Arjen säästöissä Peräsalo on lähes ammattilainen. Yhdeksänlapsisen perheen ruokkiminen 70 eurolla viikossa vaatii suunnittelua, mutta on mahdollista.
– Jotkut ovat tulleet lähes järkyttyneinä ihmettelemään, että miten ikinä tuo budjetti on mahdollinen. Minusta on järkyttävämpää, että ajatellaan, ettei 70 euroa viikossa riittäisi perheen ruokkimiseen, Peräsalo sanoo.
Parhaita, edullisia arkiruokia ovat hänen mukaansa erilaiset keitot. Niitä saa helposti ja halvalla suuren määrän, lisäämällä vettä, mausteita sekä pakastevihanneksia.
Toiseksi suosikikseen hän nimeää kiusaukset, joihin voi hyödyntää lähes mitä vaan kaapista löytyvää.
– Keitot ja kiusaukset ovat myös meidän lasten suosikkeja. Edullisia, mutta maukkaita.
Ruokakaupassa moni on usein tapojensa orja. Peräsalo kehottaakin varaamaan kauppareissulle toisinaan enemmän aikaa, jotta ehtii tutustua kaupassa muihinkin tuotteisiin kuin mihin on normaalisti tottunut. Silloin on aikaa etsiä tuotteista halvempia vaihtoehtoja.
– Tärkeintä on kuitenkin muistaa, ettei koskaan lähde tekemään kauppalistaa nälkäisenä, Peräsalo nauraa.
Tärkeitä arjen pieniä säästöjä perheelle syntyy kimppakyydeistä ja kävelystä. Joka paikkaan minne pääsee jalan, kävellään. Lasten harrastukset ja Peräsalon miehen työmatkat suunnitellaan usein sopimaan yhteen. Se on helppo tapa säästää bensakuluissa.

Ruokaan liittyviä säästövinkkejään Peräsalo on koonnut myös sähkökirjaan, jota hän myy itse verkossa. Ajatuksissa on jo samanlainen kokoelma muunlaisistakin arjen neuvoista. Myös sosiaalisesta mediasta on mahdollista saada tuloja. Peräsalo toivoo, että jonain päivänä some voisi toimia hänelle jopa päivätyönä.
– Se työ mahdollistaisi sen, että voisin olla läsnä lapsilleni riippumatta työajoista. Lisäksi se antaisi mahdollisuuden auttaa myös muita vaikeassa tilanteessa olevia, joka olisi todella merkityksellistä, hän miettii.
Peräsalo itse on joutunut opettelemaan rahan arvon vasta aikuisena. Hän kuvailee lapsena saaneensa lähes kaiken haluamansa.
– Aluksi rahan arvon opettelu tuntui haastavalta, kun piti yhtäkkiä itse maksaa kaikki. Sitten oli vähän silleen, että jahaa että mitä sitten tehdään, kun nämä rahat on loppu, hän muistelee.
Nyt rahasta puhutaan Peräsalon omassa perheessä avoimesti, mutta ei liikaa.
– Yritän opettaa lapsille, että kaikki maksaa, mutta en niin, että siitä tulisi heille huolta. Esimerkiksi jos he kysyvät, miksei tänään saada sipsejä vaikka eilen saatiin, niin vastaan, että se on epäterveellistä ja että kaiken eteen täytyy tehdä töitä.
Hänen mukaansa on tärkeintä, ettei lasten tarvitse huolehtia perheen taloudellisesta tilanteesta. Perheen lapset käyvät harrastuksissa ja jos on tarpeen, laskujen maksamista siirretään, kunhan lapsilla on aina vatsa täynnä.
– Tärkeää on, ettei tästä ole tullut mitään huolta, ettei heidän tarvitsisi ajatella, että kaikki rahat pitää nyt kerätä yhteen, jotta saadaan ruokaa.

Perheensä supervoimiksi äiti nimeää empatian ja yhteen hiileen puhaltamisen. Peräsalon mielestä empatia on asia, jota ei voi varsinaisesti opettaa.
– Olemme perheenä tosi tiivis. Kaksi vanhinta lasta ovat jo aikuisia, ja heistä on kasvanut todella hyviä ihmisiä. Ajattelen, että se johtuu paljon juuri meidän perheen tavasta elää yhdessä.
Jatkuvasti mennään ja tehdään yhdessä. Etenkin takapihan metsään tehdyt iltapalaretket kuuluvat lasten suosikkeihin. Peräsalon mukaan lapset innostuvat valtavasti, kun iltapala lähdetään syömään ulos, se tuntuu heistä seikkailulta.
– Joka kesä me myös järjestetään pienet myyjäiset, joissa lapset saavat myydä esimerkiksi muffinsseja. Hinnat pidetään tosi pieninä, koska tarkoitus ei ole tehdä voittoa, vaan opettaa lapsille vaihtorahan käsittelyä, ihmisten kohtaamista, sosiaalisia taitoja ja sitä, miltä tuntuu ansaita itse rahaa.