Vedonlyöntimarkkinan vapautuminen – Jorma Vuoksenmaan analyysi ammattilaisille ja amatööreille

Sihvonen 1vs1 -podcastin historian kuunnelluimpia jaksoja – Jorma Vuoksenmaa (vol.1) – saa nyt jatko-osan (vol.2). Mistä suosiossa on kysymys?

– No joo, en usko, että yksikään podcastin tekijä kykenee tai edes välttämättä haluaa arvella, miksi jokin jakso kerää enemmän kuulijoita kuin jokin toinen jakso. Olisi ainakin tylsää vierittää syyt pahassa liikaa vieraan niskoille. Lähestyn podcastien tekijänä kovaa kyytiä 1000 jakson rajapyykkiä, se menee rikki rapiat vuoden päästä, mutta en osaa analysoida pitävästi noita suosituimmuustekijöitä, Petteri Sihvonen väistää.

Pienen kovistelun jälkeen Sihvonen suostuu jotakin syitä hakemaan.

– Omaa ansiotani tuon ensimmäisen Vuoksenmaa-jakson suosio ei ollut, mutta varmaankin vedonlyöjät, amatöörit ja ammattilaiset, ovat halunneet kuulla alan oman mestarinsa ajatuksia. Yhden palautteen sain myös niin, että joku oli eri mieltä Vuoksenmaan kanssa joistakin yksityiskohdista, joten ehkä siellä ovat myös kilpailijat ja nuorempi vedonlyöjien polvi liikkeellä.

Yhden osin ulkovedonlyönnillisen huomion Sihvonen haluaa tehdä kakkosjaksosta pyytämättä.

– Siinä pitkän linjan ”ystäväni” Jorma, laita ystävä lainausmerkkeihin, kuittailee minulle tämän tästä yhdestä, jos toisesta asiasta. Se tosin on sellaista älyllistä ja huumoriin päin kalskahtavaa kettuilua, josta tavallaan vain nautin. Sanotaan, että vihamieheni tykkäävät varmaan kuunnella, kun Vuoksenmaan karttu laulaa selkääni pehmittäen.

Vuoksenmaan ajattelussa on yksi sitkeä, melkein arkinen mutta samalla radikaali lause, joka jää soimaan kuin hallin kaiku pitkän harjoituksen jälkeen: “Pohja ratkaisee, huiput seuraavat.” Se on sekä urheilupoliittinen kannanotto että vedonlyöntianalyytikon maailmankuva – ajatus siitä, että todellinen menestys ei synny käskyttämällä tai rahalla pakottamalla, vaan rakentamalla olosuhteet, joissa onnistuminen on mahdollinen ja todennäköinen.

– Oli mainiota, että Vuoksenmaa suostui linjaamaan jopa suomalaista liikuntaa, urheilua ja huippu-urheilua. Ehdotuksensa on tavallaan raju, hän on tavallaan vapaaherra tekemään sen, Sihvonen sanoo.

Vuoksenmaa ei peittele, mihin julkisen rahan pitäisi hänen mielestään mennä. Nuorisoliikuntaan, opiskelijoihin, työpaikkojen arjen liikuntaan – siihen leveään perustaan, jossa harrastamisen määrä, laatu ja jatkuvuus luovat osaamisen ekosysteemin. Huippu-urheilun mestaruustason “keinotekoinen menestys”, hän vihjaa, on helposti kallista kosmetiikkaa: yksittäiset lahjakkuudet ja markkinavoimat tekevät lopulta sen, minkä tekevät.

Joukkuepallopelit ovat monimutkaisia ja jokainen pelitilanne voisi mennä toisin kuin se lopulta meni.

– Toin keskusteluun joukkuepallopeleihin liittyvää kompleksisuutta ja jopa kontingenssia, ja kas, tavallaan Vuoksenmaan vedonlyöntipelikirja ottaa sen satunnaisuuden visusti huomioon.

Tuossa kohtaa Vuoksenmaan toinen ydinpiirre astuu esiin: Satunnaisuuden kunnioitus. Hän puhuu ottelusta kuin nopanheitosta, jossa taito kyllä kallistaa todennäköisyyksiä, mutta ei koskaan pyyhi epävarmuutta pois. Kolmetoista maalipaikkaa voi tuottaa kolme maalia – tai viisi – ja yksittäinen tappio voi olla täysin yhteensopiva hyvän analyysin kanssa. Hän on simulaatioilla mallintanut sarjakausia, joissa tasaväkiset joukkueet päätyvät kauden päätteeksi “epätodennäköisiin” voittoprosentteihin. Lopputulos näyttää jälkikäteen kohtalolta, vaikka se on usein varianssia.

Pelien taktisen puolen ja samoin vedolyönnin Vuoksenmaa sitoo peliteoriaan. Päästään ajatuksenkulkuihin, joissa vastustaja ei ole taulu, johon piirretään kuvioita, vaan toimija, joka reagoi, oppii ja peittää aikeensa. Nash-tasapaino – hetki, jolloin kumpikaan ei voi parantaa asemaansa yksipuolisesti – on hänelle käyttökelpoinen kieli puhua pallopeleistä jenkkifutiksesta jääkiekkoon ja jalkapalloon.

Analytiikka auttaa, mutta inhimillinen tekijä, harjoittelu ja yllätyksellisyys eivät katoa mihinkään.

Sama logiikka, Vuoksenmaa väittää, pätee vedonlyöntiin. Markkinoita on vaikea voittaa juuri siksi, että urheilu on kompleksista ja satunnaista – mutta vapaa kilpailu, jos se on valvottua ja vastuullista, toimii hänen mielestään paremmin kuin suljettu järjestelmä.

Suomen markkinoiden avaaminen urheiluvedonlyönnille 2027 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja ja “reilumman pelin”: parempia ehtoja harrastajille ja taitaville pelaajille mahdollisuuden löytää pieniä vinoumia.

Vuoksenmaa nostaa esiin myös psykologian: yleisö yliarvioi suosikkeja, rakastuu tarinoihin ja taikauskoon, ja juuri siihen syntyy markkinavirheitä. Siksi hän puhuu systemaattisuudesta, yhteistoiminnasta ja riskin jakamisesta – “superkimpoista”, joissa osaaminen ja kassanhallinta yhdistyvät ilman, että yksittäinen pelaaja joutuu kantamaan kaikkea painoa.

Kun hän lopulta palaa alkuun – pohjaan – se ei tunnu iskulauseelta vaan tilastolliselta ja inhimilliseltä realismilta. Urheilussa ja vedonlyönnissä mikään ei ole täysin ennustettavaa, mutta päätöksillä on silti väliä. Ja politiikassa, Vuoksenmaa muistuttaa, valinnat kertovat, uskotaanko pitkään peliin vai hetkelliseen hohtoon. Kun pohja on kunnossa ja peli reilua, huiput kyllä tulevat.

Kaksi jaksoa saman vieraan kanssa on aina kokonaisuus.

– Tietenkin kannattaa kuunnella Vuoksenmaata molemmat jaksot (vol.1 ja vol.2). Valpas kuulija tajuaa lopulta, että se matemaatikko puhuu kuin käsikirjoitettua tekstiä, vaikka päällisin puolin kuulokuva on kuin silkkaa tajunnanvirtaa. Hämmästyttävä suoritus! Sihvonen päättää.

Podcastin kooste on osin kirjoitettu tekoälyä hyödyntäen. Toimitus on editoinut ja tarkastanut sisällön.