Parisen vuotta sitten oikeaan korvalehteeni ilmestyi punainen, symmetrinen läntti, joka muistutti ihottumaa. Kukaan muu ei kiinnittänyt ihomuutokseen huomiota, mutta minua se vaivasi. Varmuuden vuoksi päätin näyttää korvaa työterveyslääkärille.

Sain ohjeen kokeilla kortisonivoidetta, sillä työterveyslääkäri epäili ihottumaa. Kun voide ei auttanut, sain lähetteen ihotautilääkärille, joka puolestaan määräsi antibioottivoidetta. Hän halusi varmistaa, ettei kyseessä ole bakteeritulehdus.

Voidekokeilut tuntuivat vain ärsyttävän ihomuutosta entisestään, ja lopulta sain ajan koepalan ottoon.

Kaikki lääkärikäynnit olivat yleensä päättyneet sanoihin ”en usko, että kyseessä on mitään syöpään viittaavaa, koska olet niin kovin nuorikin”. Oli pienoinen sokki, kun koepalan ottanut lääkäri soitti ja kertoi, että korvassani on tyvisolusyöpä, basaliooma. Tämä oli jo käynyt mielessäni nettiselvitysteni aikana.

Syöpä laukaisee jo sanana pelot, vaikka lääkäri rauhoitteli, että tyvisolusyöpä saadaan yleensä hyvin hoidettua. Olin todella harmistunut siitä, että olin niin monet kerrat polttanut ihoni ja ajatellut, että ihosyöpä ei koske minua. Olen tiedostanut, että kuulun vaalean ihoni vuoksi riskiryhmään. Tämä ei kuitenkaan ole riittänyt pitämään minua erossa auringonotosta.

Kävin kaksi kertaa HYKSin Ihotautien poliklinikalla, jossa tyvisolusyöpä hoidettiin fotodynaamisella valohoidolla (PDT). Toimenpide oli aika kivulias, sillä korvalehti on herkkää aluetta. Päätin hoitoa saadessani, että vastedes teen kaikkeni suojautuakseni auringolta.

Hoidon jälkeen ihoon jäi palovammaa muistuttava alue. Se kuitenkin parani hyvin, eikä korvalehdessä enää näe hoidon jälkiä.

Puoli vuotta hoidon jälkeen kävin jälkitarkastuksessa, jossa varmistettiin, että tyvisolusyöpä oli poistettu riittävällä marginaalilla. Sain ohjeeksi käyttää jatkossa aurinkosuojavoidetta, jonka suojakerroin on 50, ja välttää suorassa paahteessa oleilua. Myös lierihattua suositeltiin, jotta korva olisi suojassa.

Kun aurinko tänä keväänä alkoi lämmittää, korvalehden suojaaminen tuli ensimmäisenä mieleen, ja menin ostamaan aurinkovoidetta. Korvien rasvaamisesta aurinkovoiteella on tullut samanlainen rutiini kuin kasvorasvan käytöstä aamuisin. Pyrin oleskelemaan varjossa aina, kun on mahdollista.

Olen yrittänyt löytää asiasta hyviä puolia. Nyt voin keskittyä kesällä muihin asioihin kuin auringon ottamiseen. Olen onnellinen siitä, että menin ajoissa lääkärille, vaikka eri lääkäreiden tapaaminen tuntui ajoittain turhauttavalta.

Opin, että kannattaa luottaa omaan vaistoonsa, ja tätä suosittelen muillekin. Vaikka ihomuutos vaikuttaisi vähäpätöiseltä, siihen kannattaa suhtautua varauksella. Lääkärikäynti tuo mielenrauhan, eikä turhaa käyntiä ole.

Teksti: Riitta Heimonen

Lue lisää tyvisolusyövästä: Terve.fi