Apu

Vältä sydäntautien riskit

1


Vältä sydäntautien riskit

Valtaosa sydän- ja verisuonitaudeista on ehkäistävissä ennalta omilla valinnoilla ja yksinkertaisin keinoin.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat 123rf

Sydänsairauksien riskit

Sydämen luulisi olevan lähellä sydäntämme, mutta tilastot suomalaisten sairastumisesta sydän- ja verisuonitauteihin kertovat jotain ihan muuta. Jos nimittäin syö miten sattuu, ei harrasta liikuntaa, antaa vatsakummun kasvaa ja päälle vielä polttaa tupakkaa sekä nukkuu vähän, niin huonostipa petaa petiänsä.

Näin huonosti todella toimii moni suomalainen, sillä muun muassa sepelvaltimotautia sairastaa Suomessa reilut 300 000 ihmistä.

Äkillisiä tautikohtauksia, pääasiassa sydäninfarkteja, on vuosittain 25 000–30 000, aivoinfarkteja puolestaan noin 14 000.

Kolesterolilääkkeitä syö yli 650 000 suomalaista. Kohonneeseen verenpaineeseen syö lääkkeitä noin puoli miljoonaa, mikä on karkea arvio.

– Korkea verenpaine voi olla jopa miljoonalla suomalaisella, uskoo Sydänliiton ylilääkäri Mikko Syvänne.

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisilla suurin yksittäinen kuolemansyy.

Maailman terveysjärjestön mukaan 80 prosenttia ennenaikaisista sydän- ja verisuonisairauksista olisi ehkäistävissä yksinkertaisin toimin.

Lähes kaikkiin sydän- ja verisuonisairauksiin ja riskiin sairastua niihin voi jokainen itse vaikuttaa. Toki on olemassa pieni joukko sellaisia perinnöllisiä sairauksia, joissa perityt geenit näyttelevät pääosaa, mutta kansantaudeiksi luokiteltavissa sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksissa omat elintavat vaikuttavat kaikista eniten.

Sydänsairaudet liittyvät elintapoihin

Kahden käden sormilla ovat laskettavissa ne riski­tekijät, jotka selittävät valtaosan sydän- ja verisuoni­sairauksista.

Niitä ovat muun muassa kohonnut kolesteroli, tupakointi, kohonnut verenpaine ja diabetes. Keskivartalolihavuus liittyy usein sekä tyypin kaksi diabetekseen että sydän- ja verisuonisairauksiin.

Riskiä kasvattavat myös vähäinen liikunta ja kovin yksipuolinen ravinto; ennen kaikkea se, ettei syö päivittäin kasviksia, hedelmiä ja marjoja.

– Myös voimakas ja pitkään jatkuva stressitila kasvattaa sairastumisriskiä, kertoo kardiologian erikoislääkäri Syvänne.

Miehillä sydänvaivat alkavat tyypillisesti aiemmin kuin naisilla, mutta naiset kirivät miehet kiinni vaihdevuosi-iässä ja vaihdevuosien jälkeen. Naisilla vaihdevuosiin liittyvät hormonaaliset muutokset vaikuttavat useimmiten epäedullisesti veren rasva-arvoihin. Nais­hormoni estrogeenin pitoisuuden laskiessa veren kokonaiskolesteroli nousee ja niin sanotun hyvän määrä laskee. 45–60-ikävuoden vaiheilla kolesterolitaso saattaa naisilla muuttua hyvinkin nopeasti.

– Esimerkiksi sepelvaltimotauti on naisilla yleisempää kuin miehillä, vaikka usein toisin luullaan.

Sydänsairauksien yleisimmät syyt

Sepelvaltimotauti johtuu sepelvaltimoiden ahtautumisesta. Sepelvaltimot sijaitsevat sydämen pinnalla ja huolehtivat sydänlihaksen hapensaannista ja ravitsemuksesta.

Sepelvaltimotauti on yleisin kuolinsyymme. Siihen kuolee vuosittain noin 13 000 suomalaista. Miehiä kuolee sepelvaltimotautiin kolme kertaa enemmän ennen 65 vuoden ikää, mutta vanhemmiten naiset kurovat eron kiinni.

Sepelvaltimotaudin tärkeimmät riskitekijät ovat tupakointi, kohonnut veren kolesteroli, kohonnut verenpaine ja diabetes. Samat seikat altistavat aivoverenkierron häiriöille ja muistisairauksille.

Tupakoinnin Syvänne nimeää kaikista vahingollisimmaksi elämäntapatekijäksi.

– Se on niin turha tapa. No, monella se on jo riippuvuus, eikä vain tapa. Lisäksi se nostaa myös monen muunkin sairauden riskiä eikä vain sydän- ja verisuonisairauksien.

Kohonnutta verenpainetta ei lasketa varsinaiseksi sydän- ja verisuonisairaudeksi, vaan sairauksien riskitekijäksi, jota hoitamalla sairaudet voidaan ehkäistä. Verenpainetaudista, eli sairaudesta, puhutaan vasta silloin, kun kohonnut verenpaine on aiheuttanut elimellisiä muutoksia, sydänlihaksen paksuntumista ja jäykistymistä tai varsinaisia sairauksia. Niitä ovat muun muassa aivohalvaus, sydäninfarkti ja sydämen ja munuaisten vajaatoiminta.

Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy

Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn olisi hyvä keskittyä kaiken ikää, mutta miehen kannattaisi herätä viimeistään 40 vuoden iässä – naisten taas viimeistään vaihdevuosien alkaessa.

– Erikseen ovat tietenkin riskisuvut, joissa täytyy olla valppaana jo aiemmin, sanoo ylilääkäri Syvänne.

Varoitusmerkit uhkaavasta sydän- ja verisuonisairaudesta voivat olla kovin vähäisiä. Tyypillinen merkki on suorituskyvyn heikkeneminen, mutta sitäkin voi olla hankala huomata, kun se tapahtuu hiljalleen.

Milloin lääkäriin

Milloin tai mistä tietää, koska on hyvä hakeutua lääkäriin? Selviä merkkejä ei välttämättä ole.

Ylilääkäri Syvänne kertoo esimerkin nelikymppisestä, aktiivisesti jääkiekkoa harrastavasta miehestä, joka hakeutui keuhkolääkärille, koska hänestä tuntui, ettei urheillessa enää riittänyt happea ja rintakehän tienoilla saattoi urheillessa olla outoa karvastelevaa tunnetta.

Miehen keuhkot olivat kunnossa, joten keuhkolääkäri passitti miehen kardiologille eli sydänlääkärille. Rasituskokeessa ei havaittu hapenpuutetta, mutta koska mies oli tupakoitsija, tehtiin hänelle sepelvaltimokuvaus.

40-vuotiaan miehen oikea sepelvaltimo oli lähes tukossa. Hän odottaa parhaillaan pallolaajennusta. Lisäksi selvisi, että miehellä oli hyvin epäedulliset kolesteroli- ja triglyseridiarvot, joista ei aikaisemmin ollut tietoa.

Sydän- ja verisuonisairaudet voivat siis yllättää kenet tahansa meistä, nuorenakin.

*****

Sydämelle edulliset ruoka-aineet

Sipulit. Mitä voimakkaampi maku sipulissa on, sen tehokkaampi vaikutus. Valkosipuli on sipuleista tehokkain: se alentaa korkeaa kolesterolia ja verenpainetta laajentamalla verisuonia ja hidastamalla sydämen lyöntinopeutta. Verihiutaleiden kokkaroitumisen estäjänä se on aspiriinin luokkaa.

Avokado. Avokadossa on suuri määrä kertatyydyttymättömiä rasvahappoja, jotka alentavat kolesterolia, korkeaa verenpainetta, sepelvaltimotautiriskiä sekä riskiä sairastua tyypin kaksi diabetekseen. Vaihdevuodet ohittaneille naisille kertatyydyttymättömät rasvat ovat erittäin hyödyllisiä sydäntaudin estäjiä. Avokadon kuidut parantavat myös ruoansulatusta.

Mustikka. Mustikka laajentaa verisuonia ja alentaa verenpainetta. Mustikan sisältämät fenolit säätelevät rasvahappoaineenvaihduntaa ja verenkierron rasvoja. Mustikan sisältämät ainesosat voivat estää myös valtimoiden ahtautumista. Mustikoista voi olla apua myös verisuonten haurauteen, heikkoon laskimoverenkiertoon ja suonikohjuihin.

Granaattiomena. Granaattiomenamehun juominen saattaa vähentää sydäntautiriskiä, sillä se voi alentaa ja parantaa kokonaiskolesterolia. Granaattiomena voi myös laskea verenpainetta ja parantaa sydämen toimintaa rasituksessa.

Inkivääri. Inkiväärissä on runsaasti fenoleja, ja sillä on erittäin korkea antioksidanttisuusarvo. Siinä on myös paljon verenpaineeseen edullisesti vaikuttavaa kaliumia. Sen öljyhartsit vaikuttavat positiivisesti myös kolesteroliin.

Asiantuntijana professori, kasvitieteilijä ja kasvilääkinnän asiantuntija Sinikka Piippo.

*****

Suosi ja vältä – näin ehkäiset sydän- ja verisuonisairauksia

Suosi:

+ Kasvikset, marjat ja hedelmät. Syö päivittäin kasviksia, marjoja ja hedelmiä ja suosi myös pähkinöitä ja siemeniä.

+ Täysjyväviljavalmisteet. Kuidut auttavat poistamaan kolesterolia elimistöstä ja hallitsemaan painoa. Hyviä kuitulähteitä ovat täysjyväviljan lisäksi vihannekset, hedelmät ja marjat.

+ Pehmeä, hyvä rasva. Kovista eläinrasvoista pitäisi siirtyä pehmeisiin kasvirasvoihin ja kalaöljyihin. Suosi juoksevia rasvoja, kuten rypsi- ja oliiviöljyä. Syö kalaa pari kertaa viikossa. Kalan rasva on pehmeää ja kalasta saa muita hyödyllisiä ravinteita.

+ Rasvattomat ja vähärasvaiset maito- ja lihavalmisteet. Katso myös, ettei näitä maito- ja lihavalmisteita ole pilattu suolalla tai sokerilla.

+ Liikunta. Liikunta vaikuttaa edullisesti veren rasva-arvoihin ja verenpaineeseen sekä auttaa painonhallinnassa. Se vähentää stressiä ja edistää kokonaisvaltaista terveyttä. Valitse itsellesi sopiva liikuntamuoto ja sopivat liikuntahetket. Arkiliikunnasta, hyötyliikunnasta ja liikuntaharrastuksesta on hyötyä jokaiselle.

Vältä:

– Huono, kova rasva. Rasvoja ei saa hylätä ruokavaliosta, mutta niiden laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Kovaa rasvaa tulee helposti syötyä huomaamatta muun muassa voita sisältävistä levitteistä, pizzasta, rasvaisista maitovalmisteista, juustoista, makkaroista, rasvaisista liharuoista ja leivonnaisista.

– Suola. Runsas suolan käyttö on yhteydessä kohonneeseen verenpaineeseen. Vaihda leipä ja leikkeleet vähäsuolaisemmiksi ja karsi ruokaohjeista pois puolet suolasta ja suolaa sisältävistä mausteista.

– Tupakka. Tupakointi laskee hyvän kolesterolin määrää ja kovettaa valtimoita.

– Stressi. Stressi ja siitä usein seuraava liian vähäinen uni piinaavat sydäntä. Yleisimmät fyysiset stressioireet ovat verenpaineen ja sydämen sykkeen nousu. Vuosia jatkunut stressi voi johtaa sydämen vajaatoimintaan tai verenpainetautiin.

– Ylipaino. Liiallista energiansaantia kannattaa vähentää. Vältä sokeria ja muita nopeita hiilihydraatteja, joita on vaaleassa leivässä, leivonnaisissa, mehuissa ja makeisissa.

*****

Oletko sydänsairauksien riskiryhmässä?

1. Sairastatko diabetesta?

2. Onko sinulla kohonnut verenpaine?

3. Liikutko vain vähän?

4. Tupakoitko?

5. Syötkö runsaasti kovia, eläinperäisiä rasvoja,

kuten voita, muita rasvaisia maitotuotteita tai

lihajalosteita?

6. Onko sinulla ylipainoa?

7. Onko ylipainosi keskittynyt etenkin vyötärölle?

8. Onko lähisuvussasi sydän- ja verisuonisairauksia, etenkin alle 55-vuotiailla miehillä ja alle 65-vuotiailla naisilla?

9. Nukutko liian vähän?

10. Kärsitkö liiallisesta stressistä?

Mitä useammin vastasit kyllä, sitä suuremmalla syyllä sinun kannattaa muuttaa elämäntapojasi terveellisemmiksi.

Testaa netissä!

Voit tehdä tarkemman riskitestin helposti internetissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finriski-laskuri kertoo riskin sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavan 10 vuoden aikana:

www.thl.fi/finriski-laskuri/

Sitä täydentää diabetesriskitesti osoitteessa:

www.diabetes.fi/diabetestietoa/diabeteksen_ehkaisy/riskitesti

Teksti Taru Jussila

Kuvat 123rf

Julkaistu: 27.8.2013