Image

Valo työssä. Mielensäkatselija

Valo työssä. Mielensäkatselija

Kotimaisen musiikkikentän yksi pirteimmistä tulokkaista on ollut rapryhmä Notkeasta Rotasta jalostunut Atomirotta. Kolmikon selkäranka on kitaristi Harri Jäntti eli Rane Raitsikka, jonka mukaan varovaisuus ja muiden reaktioiden miettiminen tappavat luovuuden.
Teksti Niklas Thesslund
Kuvat Nick Tulinen
Mainos

Älä mieti, mitä muut miettivät. ”Kun funtsaa bändien ekoja levyjä, niin helvetin usein just ne on niitä, jotka on osunu maaliin. Me ei olla Atomirotassa funtsattu yhtään, et sopiiko tää meidän levy nyt tähän ja tähän sapluunaan. Kaiken luovuuden antidote on se, että alat miettiin, et mitähän katurokkarit, punkkarit tai vaikka kriitikot tästä funtsaa. Se rajoittaa sut vaan siihen tyylilajiin, jonka sä luulet olevan soveliasta. Pitää duunaa rehellisesti sitä kamaa, mitä tulee, ja tehdä duunii. Mikä vaan pallo pysähtyy jos sitä ei potki eteenpäin. Sun pitää fudaa sitä joka päivä vähän.”

Epätyypillinen yhteistyö opettaa. ”Me työstetään uutta biisiä, jossa on vähän Doors-tyyppinen skittamelodia. Sit nää muut jäbät, jotka tuntee elektronisempia juttuja, ehdottaa komppia, jollaista mä en ois koskaan osannut funtsata. Sit tuleekin biisi, jossa on vanha skittafiilis, Jim Morrison näppäilemässä talon katolla Venice Beachilla, ja himmee rave-soundi. Jos pyörit aina samassa boksissa, hiekkalaatikko jää tosi pieneks.”

Pysy tässä hetkessä. ”Mä en ole enää pitkään aikaan soittanut yhtä biisiä kahta kertaa samalla tavalla. Oon jo pitkään pyrkinyt alitajuisesti siihen, että soittaisin aina vain sitä nuottia, mitä sillä hetkellä soitan. Että en sillä hetkellä miettisi, miten edellinen nuotti meni, mitä joku muu miettii tai miten pitää soittaa soolo, joka tulee 16 tahdin päästä. Haluan, että mun mieli pysyy paikallaan eikä vie mua. Mun goal on mennä syvemmälle tähän hetkeen. ”

Katso itseäsi ulkopuolelta. ”Sä et oo sun mieli, vaan sun pitää nähdä se ulkopuolelta. Tällä tavalla mä lopetin röökinpolton. Vaikka sellaisessa tilanteessa, et ois just syöty illallinen ja ois aika vetää rööki. En puristanut pöydänkulmaa, vaan katsoin, et tuolta se halu tulee, tossa se menee, thanks but no thanks, ja lopulta se halu lipuu ohi aika nopeesti.” ■

Julkaistu: 24.2.2015