
Vain yksi hyvä ottelu MM-kisoissa: Pitääkö Leijonien päävalmentaja vaihtaa? – Petteri Sihvonen ärähtää: "Väkisinkin pintaan nousee keskustelu Antti Pennasen asemasta"
Leijonien turnausmatka päättyi pettymykseen Tukholmassa, kun Yhdysvallat voitti puolivälierän maalein 5–2. Aition jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvonen kiittelee Antti Pennasen taktisia valintoja, mutta näkee tämän heränneen aivan liian myöhään. Siksi Pennasen asema päävalmentajana tulee väistämättä keskustelun aiheeksi.
Yhdysvallat ruoski Leijonia jääkiekon MM-kisojen puolivälierässä maalein 5–2, ja Leijonien turnausmatka päättyi täten pettymykseen Tukholmassa. Vaikka päävalmentaja Antti Pennanen teki Aition jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvosen mukaan otteluun oikeitakin taktisia valintoja, ei se riittänyt USA:n yksilötaitoja vastaan.
Leijonat lähti puolivälierään pelaamaan omaa peliään täysimääräisesti - viivelähtöjä, trappeja ja kiekottelua alaspäin.
– Antti Pennanen esikuntineen oli tehnyt ainoan oikean mahdollisen ratkaisun taktiikan osalta. Leijonat lähti puolivälierään USA:ta vastaan pelaamaan täysimääräisintä mahdollista Meidän peliä, Sihvonen toteaa.
USA oli skoutannut Suomen pelitavan Kanada-ottelusta ja vastasi samanlaisella rytmikkäällä pelillä. Ensimmäisessä erässä tämä sopi Leijonille.
– Tässä asetelmassa kävi ensimmäisessä erässä niin kuin odottaa saattoi, Suomi osaa tuon rytmirikkaan jääkiekon paremmin kuin USA. Leijonat eteni lyhyin syötöin, USA viljeli tämän tästä pitkiä, Sihvonen analysoi.
– Ensimmäinen erä meni lievästi mutta nähtävästi Leijonien komennossa, peliote vastaan peliote -kilvassa Suomi oli niskan päällä.
Sihvosen mukaan Suomelle jäi ensimmäisestä erästä parannettavaa.
– Jos jotain parannettavaa Suomelle jäi ensimmäisestä erästä, muutaman kerran h2 eli toisena karvaamassa ollut hyökkääjä teki liian uhkarohkean päätöksen mennä paineistamaan. Niistä USA sai muutaman turhan kalorikkaan vastahyökkäyksen.
”Turnauksen aiempi murheenkryyni, ylivoimapeli, oli pelattu palavereissa uuteen uskoon hienolla tavalla.”
Toinen erä oli jo jännittävämpi ja siinä asetelmat heilahtivat. Sihvosen mukaan se oli kolikonheittoa, joka olisi voinut kääntyä kummalle puolelle tahansa. Vaaka silti heilahti Yhdysvaltojen suuntaan.
– Toisessa erässä oli ikään kuin koko ajan oraalla se, alkoiko USA:n yksilöiden taitoetu päästä näkyville, Sihvonen kuvaa.
Leijonien molemmat osumat syntyivät ylivoimalla: Eeli Tolvasen 1–1-tasoitus ja Patrik Puistolan 2–1-johtomaali. Sihvosen silmää miellytti erityisesti Puistolan osuma.
– Ja hieno maali olikin! Siihen oli istutettu suunnitelmallinen vastaliike. Kun Teuvo Teräväinen oli liikkumaisillaan kiekon kanssa päätyä kohti, Puistola pudotti puolitoista metriä alaspäin, ja naps! Teräväisen taitava syöttö löysi Puistolan lavan, Sihvonen kuvaa.
– Turnauksen aiempi murheenkryyni, ylivoimapeli, oli pelattu palavereissa uuteen uskoon hienolla tavalla.
Tarkka tuomarilinja suosi Sihvosen mukaan aluksi Suomea.
– Tarkka mutta tasapuolinen tuomarilinja suosi ensin pitkään rikkeettömämpään pelaamiseen kyennyttä Suomea. Tarpeettoman kuumana käyneet yhdysvaltalaiset eivät meinanneet millään sopeutua tuomarilinjaan, Sihvonen toteaa.
– Näin tarkan vihellyslinjan vallitessa Suomelle oli suurta etua siitä, että se pelasi kaiken aikaa tiiviimmällä viisikolla kuin USA. Taktisessa taistossa Pennanen vei selkeästi USA:n koutsia Ryan Warsofskya.
Toisen erän loppu oli kuitenkin Suomelle musertava.
– USA:n tasoitusmaali 2–2 oli perujaan taitoeromaali, maalin syntyessä Suomelle oli tulossa jäähy, ja toinenkin, koska USA pääsi ylivoimapeliin. 3–2 USA teki ylivoimalla, kun Juuse Saros oli hukannut mailansa. Pidän, että tuomareilla loppui hieman kantti olla tasapuolinen vihellyksissään, Sihvonen arvioi.
– Sanalla sanoen USA:n johtoasema kahden erän jälkeen ei vastannut kenttätapahtumia. On karua sanoa kuivakan triviaalisti, että USA vain löysi konstin toisen erän sisällä hyvin lyhyessä aikaikkunassa kääntää tulos siinä kohtaa itselleen. Tuossa katsannossa se, että Suomi oli hallinnut peliä 35 minuuttia ja USA vain tovin, Leijonilla oli uskoa vielä siihen, että peli kääntyisi takaisin Suomelle.
”Yksi hyvä peli MM-turnauksessa ei riitä mihinkään heikon Four Nations -turnauksen jälkeen.”
Kolmanteen erään Leijonat lähti järkevästi, mutta lopulta maaleja teki vain Yhdysvallat. Se johti siihen, että Suomen turnaus päättyi.
– Kolmannen erän takaa-ajoon Suomi lähti pelaamaan ihan viisaasti. Ajatus oli pelata mieluummin kahdeksan organisoitua hyökkäystä kuin 15 hutiloitua, Sihvonen sanoo.
USA:n 4–2-maalissa toistui sama virhe.
– USA:n 4–2-maalissa toistui synti, jossa h2 ja jopa h3 olivat liian riskaabelissa asemassa syvällä vastustaja alueella. Pidän tätä melkeinpä ainoana taktisena virheenä Suomen puolelta. Pennanen esikuntineen ei syystä tai toisesta ollut ottanut tätä pelitilannetta riittävällä huolella pelaajille sitä alleviivaten, Sihvonen toteaa.
– USA oli sillä tavalla viheliäinen vastustaja kolmannen erän johtoasemassaan, että samalla, kun sillä oli korkeaa puolustuspelivalmiutta, se myös hyökkäsi pitkiä hyökkäyksiä hyökkäysalueella.
Ylivoimapelikin meni pieleen.
– Kolmannen erän ylivoimapelisaumansa Leijonat hieman muni sillä, että siinä yritettiin ottaa käyttöön vielä hihassa ollut pelipaikkojen vaihto lennosta Puistolan ja Eeli Tolvasen välillä, jossa Puistolalle olisi haettu kauemmas oikealle paikkaa laukoa suoraan syötöstä, Sihvonen analysoi.
– Leijonat olisi tarvinnut Sarokselta aivan nappipeliä voittaakseen. Nyt sellaista ei nähty. Myös sentterit loppuivat Suomelta kesken. Mikael Ruohomaa putosi rivistä turnauksen kuluessa. Jan-Mikael Järvinen loukkaantui kesken puolivälieräpelin. Hannes Björnisellä loppui liike. Lammikko ei ole kahden ensimmäisen vitjan sentteri eikä nuori Juuso Pärssinen kykene vakaaseen pelaamiseen.
Sihvonen lupaa kokonaisanalyysin turnauksesta.
– Teen myöhemmin kokonaisanalyysin Leijonista tässä turnauksessa. Siinä nousee väkisinkin pintaan keskustelu Antti Pennasen asemasta päävalmentajana. Yksi hyvä peli MM-turnauksessa ei riitä mihinkään heikon Four Nations -turnauksen jälkeen, Sihvonen sanoo.