Uskomattomia lukuja! Liigan puhuttava ilmiö tyrmistytti Petteri Sihvosen – ”Menestys rakennettu savijaloille”

Alkukauden Liigassa on puhuttanut moni asia, mutta harva niin paljon kuin Helsingin IFK:n ykkösketjun ällistyttävä vire. Kapellimestari Jori Lehterän (5+23) muodostama ykkösketju – laidoillaan Iiro Pakarinen (15+4) ja Kristian Vesalainen (9+11) – on takonut hurjaa tulosta. Koko troikka löytyy sarjan pistepörssin kärkiviisikosta.

Huimaa on myös se, että kyseinen kolmikko on yhdessä viimeistellyt peräti 29 maalia ja vielä huimaavampaa on se, että luku on yli puolet HIFK:n kaikista tekemistä maaleista.

Aition Petteri Sihvonen tervehtii ilolla kolmikon syysvirettä, mutta ei näe tilannetta pelkästään raittiina HIFK:n kannalta. Siitäkään huolimatta, että helsinkiläiset majailevat ylhäisessä yksinäisyydessään sarjakärjessä.

– Joukkue on rakennettu huonosti, kun tilanne on tämä, että yksi ketju vastaa näin isosta prosentuaalisesta osuudesta joukkueen maaleista. Se paljastaa, että menestys on rakennettu savijaloille. Tällainen ylikorostuminen tekee joukkueesta myös hauraan, koska vaikkapa Lehterän loukkaantuminen olisi kaiken kannalta täysi katastrofi. Tulee tuntu, että kyse on joukkueesta, joka ei sittenkään ole välttämättä valmis kilvoittelemaan mestaruudesta, Sihvonen sanoo.

Sihvosta on säpsäyttänyt, miten suuria HIFK:n kokoonpanon tasoerot ovat kärkiketjujen ja alempien ketjujen välillä.

– Eurooppa on mennyt maksukyvyssä menojaan suhteessa Suomeen. Ehkä IFK on tehnyt tällaisen valinnan, että se maksaa näin kovaa hintaa ykköskentästään. Kun yksi kenttä vastaa näin kovasta tuloksenteosta, joukkueessa pelaa sitten 15 pelaajaa perusteettoman itseluottamuksen vallassa. Heillä ei ole juuri osaa tai arpaa joukkueen voittoihin, Sihvonen sanoo.

– Joukkueissa on aina paljon heitä, jotka masentuvat turhasta tai voittotilanteessa voi syntyä perusteetonta itseluottamusta. Siinä on se ongelma, että se itseluottamus sulaa äkkiä, kun se on sulaakseen.

HIFK:n ykkösketju on ollut kovalla kuormituksella alkukaudella. Useana iltana Lehterän, Vesalaisen ja Pakarisen jääajat ovat painuneet pitkälle yli 20 minuutin. Se on pitkässä runkosarjassa kenties liikaa ja Sihvosta arveluttaa, miten hyvin pelaajat jaksavat moisella kuormalla.

Miten käy, jos kynttilää poltetaan molemmista päistä jo syksyllä?

– Iäkkäämmistä pelaajista kun on kyse, kuorma tulee maksuun jossain vaiheessa. Sitten, jos aletaan muiden jääaikaa nostamaan, se ei käy ihan käden käänteessä: vastuu lisääntyy äkillisesti heillä, jotka ovat olleet pienemmässä roolissa. Eli juuri heillä, joilla on ollut mainitsemaani perusteetonta itseluottamusta, Sihvonen pohtii.

Sihvonen nostaa hattuaan korkealle Lehterän vitjalle. Hän pitää ketjun alkukauden tahtia sellaisena, että puhutaan jo viime vuosien kovimmasta suoritustasosta Liigassa.

– Suhteessa vastustajiin tämä ketju on ollut kovin Liigassa viiteen vuoteen. Mutta alleviivaan: suhteessa vastustajiin Liigassa, jonka taso on alentunut. Vastustajat ovat keskimäärin heikentyneet vuosien saatossa. Tämä on jopa kovempi kenttä kuin oli Jussi Tapolan ajan Tapparan tehovitja Lehterä-Kristian Tanus-Veli-Matti Savinainen. Tällä HIFK:n ketjulla ja pelitavalla kun tuskin olisi juhlittu CHL:ssä kuten Tapparan ketju teki.

Sihvonen näkee, että erityisesti pistepörssin kärkimies Jori Lehterä on ottanut itseään niskasta kiinni ja virittänyt itsensä huippukuntoon.

– Fyysisessä pelivalmiudessa näkee, että Lehterälle jäi viime kaudesta hampaankoloon. Kiistatta tikissä ovat olleet myös Pakarinen ja Vesalainen, mutta erityisesti Lehterä on käärinyt hihansa. Johtavan silmäni näkevät, että Lehterä on tehnyt videoanalyysiä modernista ylivoimapelaamisesta. Olemuskin alkaa olla taas kuin ajokoiralla, kuten se oli Tapparan mestaruuskaudella, Sihvonen sanoo.

Sihvosen mielestä Liigassa tuskin koskaan on oltu tilanteessa, jossa joukkueissa on näin räikeästi kahden kerroksen väkeä. Moni nähty hankinta on ollut Sihvosen mielestä sellaisia, että niitä ei olisi Liigassa aiemmin nähty.

– Tähän on tultu puheenjohtaja Heikki Hiltusen Liigassa, Sihvonen ärähtää.

– On joukkueita, joissa on ylettömän paljon ulkomaalaispelaajia. Ja kaikki heistä eivät mahdu ykkösketjuun, mutta ei välttämättä edes toiseenkaan kärkiketjuun. Taloudellinen kilpailukyky ja pelaajien riittämättömyys 16 joukkueen Liigaan on käynyt rajusti ilmi. Esimerkiksi IFK:ssa asian todentaa parhaiten Fredrik Granbergin hankinta Ruotsin kolmanneksi korkeimmalta sarjatasolta. Se symboloi enemmän kuin olisi tarvis.

Myös Kärpät on HIFK:n tavoin ollut rajusti ykkösketjunsa Ben Tardif-Michal Kovarcik-Reid Gardiner varassa. Ykkösketjun viimeistelyistä on syntynyt liki puolet Kärppien kaikista maaleista. Tilanne on vain korostunut Teemu Turusen loukkaantumisen myötä. Yllättävää kuitenkin on, että kolmikon lavoista on syntynyt kaikkiaan vain kaksi ylivoimamaalia.

– Ennen Turusen loukkaantumista Kärpillä oli sentään kaksi hyvää tulosyksikköä. Silloin joukkue kävi kahdella sylinterillä, nyt ainoastaan yhdellä, Sihvonen petaa.

– On oireellista, että ennen kolmen tai jopa neljän miljoonan joukkuetta olisi pidetty todella kalliina Liigassa. On se sitä edelleen, mutta suhteessa Euroopan tasoon se ei ole enää niin paljon. Eurooppalaisen jääkiekon talous on kasvanut, mutta Suomessa ei – ainakaan samassa mitassa, Sihvonen sanoo.

– Mutta Liigassa ei päästä sarjan kannalta merkittävissä asioissa kuitenkaan millään tavoin eteenpäin, vaan tarvotaan samassa suossa. Se on nykyisten johtajien suureksi häpeäksi.

Liiga-kauden paras maalintekijä Reid Gardiner on ollut alkukaudella pitelemätön. 15 pelaamassaan ottelussa Gardiner on takonut jo 16 maalia. Määrä on poikkeuksellinen.

Gardiner löytyy pistepörssistä toiselta sijalta – edellään vain HIFK:n Lehterä – sillä hän on napsinut maaliensa ohella kahdeksan syöttöpistettä.

– Gardiner on ripauksen yksipuolinen pelaaja, mutta tuossa kolmikossa se riittää hyvin, koska hän osaa auttavasti osaa syöttää kiekkoa takaisin. Viimeistelijänä Gardiner on kansainvälistä huippuluokkaa. Suomessa hänen laukauksensa on todella puhjennut kukkaan. Hän ampuu tarkasti ja katsoo minne sijoittaa. Häntä auttaa, että ketjussa on kolme erityyppistä pelaajaa.

Yllättävää on, että Gardiner on toistaiseksi tehnyt vain yhden ylivoimamaalin.

– Odotettavaa on, että tuo suoni aukeaa vielä. Ei siinä ole huolta, Kärppien ylivoimassa on hyvät rakenteet. Ja kun suoni aukeaa, niin Kärppienkin kurssi voi muuttua.

HIFK:n ja Kärppien jälkeen ykkösketjun prosentuaalinen osuus tehdyistä maaleista laskee jo merkittävästi. Ilveksen ykköskolmikon (Eemeli Suomi-Matias Mäntykivi-Jens Lööke) osuus joukkueen tehdyistä maaleista on noin 35 prosenttia – se Liigan kolmanneksi korkein luku. Trion 15 maalista seitsemän on syntynyt ylivoimalla.

– Jopa Ilves on ykkösnyrkkinsä varassa, mutta ei ihan niin mahdottomasti. Se täytyy kuitenkin sanoa, että pääkilpailija Tapparalla materiaali on leveämpi ja kevättä silmällä pitäen isoveljellä on edelleen niskalenkki, Sihvonen sanoo.

HPK:ssa Teemu Rautiaisen, Christopher Bengtssonin ja Eetu Tuulolan muodostama ykkösketju on tehnyt hämeenlinnalaisten 33 maalista 12. Kolmikon maaleista puolet – eli kuusi – on syntynyt ylivoimalla. Ykkösketjussa pelasi Kyle Topping ennen loukkaantumistaan.

– Jokaisessa joukkueessa aina syntyy oma hierarkiansa. Tässä hierarkiassa ykkösnyrkki on onnistunut ihan hyvin, mutta rehellisyyden nimissä sarjan kärkijoukkueissa tämä porukka olisi sellainen kolmosketju. Nyt kun he ovat saaneet tämän aseman ja jääajan, niin kohtuullisen hyvin he ovat sen täyttäneet, Sihvonen sanoo.

– Rautiainen on virkistynyt silmin nähden viime kaudesta, Bengtsson on ok-sentteri ja Tuulola väläyttelee tehden paluuta parrasvaloihin. HPK on käyttänyt arveluttavalla tavalla rahansa pelaajamateriaaliinsa, mutta ennen muuta urheilujohtonsa palkkauksissa. Nämä kaksi asiaa tietysti kättelevät.

Sihvonen on luonnehtinut Aition Kiuas-podcastissa käynnissä olevaa Liiga-sesonkia rospuuttokaudeksi. Jotain siitä on havaittavissa myös Jukureista. Aleks Haatanen, Sakke Hämäläisen ja Jesper Piitulaisen porukka on iskenyt 13 maalia Jukureiden 41 maalista kaikkiaan.

Hyvä heille, mutta Sihvosen mielestä Jukurit ei ole enää entiskausiensa iskussa paperillakaan.

– Ei siellä päävalmentaja Marko Tuomaisella ole Olli Jokisen ajan veroisia pelaajia likikään. Jukurit makselee nyt ilmeisesti Jokisen ajan tolkuttomuuksiaan. Eihän tämä kolmikko ole Kovarcikin veljeksiä, Aatu Rätyä, Petrus Palmua tai Juhamatti Aaltosta nähnytkään. Jos sanon hieman hirtehisesti: ehkä tämän ketjun pelaajat ovat itsekin säikähtäneet, että kappas, päässäni on kultakypärä ja löydän itseni ykkösketjusta Liigassa.