Yksi puhelu presidentti Donald Trumpin kanssa paljasti Kanadalle karmean totuuden: Maailmanjärjestys on muuttunut peruuttamattomasti
Luottamuksen menettäminen Yhdysvaltoihin merkitsee radikaalia muutosta myös Kanadan ulkopolitiikassa. Kanadan tulee nopeasti sopeuttaa ulkopolitiikkansa, laajentaa liittolaisverkostojaan ja panostaa kestävään taloudelliseen ja turvallisuuspoliittiseen kehitykseen, kirjoittaa Avun uusi kolumnisti Teppo Turkki.
Maailmassa hajoavat nyt perinteiset valtarakenteet. Toisen maailmansodan jälkeinen sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys on päättynyt. Suurvaltakilpailu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä tiivistyy. Eurooppa heikkenee.
Hurjinta on meneillään olevan geopoliittisen muutoksen poikkeuksellinen rajuus ja syvyys. Uusi maailmanjärjestys syntyy nyt epätahtisesti eli epäsymmetrisesti, dramaattisemmin ja nopeammin kuin koskaan.
Siirtymä ei ole vain pieni, vaan syvästi eksistentiaalinen. Kyse on siitä miten eri valtiot näkevät itsensä, toisensa ja maailman valtasuhteet.
Maailmanpolitiikan tarinat kerrotaan tänään uusiksi.
Aikakauden dramaattinen muutos peilautuu tänään näkyvimmin Kanadassa, jonka suhteet Yhdysvaltoihin ovat historiallisesti olleet poikkeuksellisen vahvat.
Maiden välinen luottamus on perustunut keskinäiseen luottamukseen sekä taloudelliseen ja turvallisuuspoliittiseen riippuvuuteen.
Sitten yksi puhelu muutti kaiken.
”Kanada ei voi enää nähdä itseään vain Yhdysvaltojen liittolaisuuden kautta.”
Presidentti Donald Trump ja Kanadan pääministeri Justin Trudeau keskustelivat maiden suhteista puhelimessa aamulla 3. helmikuuta. Trump oli jo aiemmin julkisesti kutsunut Trudeauta "kuvernööriksi" ja Kanadaa "Yhdysvaltain 51. osavaltioksi".
Puhelun jälkeen kävi selväksi, että Trumpin aggressiivinen America First -politiikka oli alkanut repiä auki aiemmin horjumattomilta vaikuttaneita liittolaisuuden perusteita.
Puhelun perään Trumpin hallinto ilmoitti, että Trump halusi poistaa Kanadan viiden maan tiedusteluyhteistyöstä, johon kuuluvat myös Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti.
Trump halusi purkaa myös Suurten järvien sopimukset, jotka määrittävät, miten maat jakavat ja hallinnoivat Superior-, Huron-, Erie- ja Ontario-järviä. Samoin Trump halusi tarkastella maiden välistä sotilaallista yhteistyötä, erityisesti Pohjois-Amerikan ilmapuolustusjärjestelmää.
Sitten hän oli ottanut esille myös jotain perustavanlaatuisempaa. Trump oli kertonut Trudeaulle, ettei usko maiden välisen rajan määrittävän sopimuksen olevan pätevä ja että hän haluaa muuttaa rajalinjausta.
Trumpin mainitsema rajaa koskeva sopimus solmittiin vuonna 1908 ja se vahvisti Kanadan, joka tuolloin oli Britannian hallinnassa, ja Yhdysvaltojen välisen kansainvälisen rajan.
Trumpin kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen pääministeri Trudeau totesi julkisesti, että Kanadan lähimmän liittolaisen ja naapurin yrittävän murskata Kanadan ottaakseen sen hallintaansa.
Trumpin puheiden ytimessä on Monroen oppi, jonka presidentti James Monroe julisti 2. joulukuuta 1823. Oppi on yksi Yhdysvaltojen historian merkittävimmistä doktriineista. Sen mukaan Yhdysvaltojen tulee kontrolloida läntistä pallonpuoliskoa.
Kanadalaiset viranomaiset eivät tulkinneet Trumpin hallinnon uhkauksia tyhjinä vaan osana uutta normaalitilaa suhteessa Yhdysvaltoihin. Kanadan lähes kaikki poliittiset päättäjät kuin kansalaiset järkyttyivät syvästi ja huoli maan olemassaolosta läpäisi Kanadan.
Kanada on joutunut heräämään karuun todellisuuteen.
”Luottamuksen menettäminen Yhdysvaltoihin merkitsee radikaalia muutosta myös Kanadan ulkopolitiikassa.”
Uusi geopoliittinen asetelma pakottaa Kanadan uudelleenarvioimaan kaupalliset, taloudelliset ja strategiset yhteistyösuhteensa ja kumppanuutensa, joihin voi tulevaisuudessa luottaa. Kanada ei voi enää nähdä itseään vain Yhdysvaltojen liittolaisuuden kautta.
40 miljoonan asukkaan Kanadan on kirjoitettava oma kansallinen narratiivinsa uudestaan. Tämä tarkoittaa itsenäisempää poliittista päätöksentekoa ja strategista suunnittelua, joka ei perustu Washingtonin suosioon.
Luottamuksen menettäminen Yhdysvaltoihin merkitsee radikaalia muutosta myös Kanadan ulkopolitiikassa. Kanadan tulee nopeasti sopeuttaa ulkopolitiikkansa, laajentaa liittolaisverkostojaan ja panostaa kestävään taloudelliseen ja turvallisuuspoliittiseen kehitykseen.
Ilman Yhdysvaltojen markkinaa sen tulee nopeuttaa integraatiota Aasian markkinoille ja vahvistaa kauppapoliittisia yhteyksiä. Kanada onkin jo aloittanut lähestymisen Japanin, Etelä-Korean, Intian ja Kaakkois-Aasian maiden kanssa. Myös Kiinaan.
Kanadan on investoitava kotimaiseen teollisuuteen, infrastruktuuriin ja energiaomavaraisuuteen. Lisäksi tarvitaan uusia kauppasopimuksia EU:n ja Aasian maiden kanssa.
Yhdysvaltojen vetäytyminen monenkeskisistä järjestelmistä avaa Kanadalle mahdollisuuksia profiloitua YK:n ja WTO:n puolustajana sekä hakea uusia liittolaisuuksia erityisesti Euroopan ja globaalin etelän maista.
Kanadan turvallisuusstrategian uudistaminen on myös tehtävä. Nyt on vahvistettava yhteistyötä EU:n ja Naton kanssa sekä investoitava omaan puolustuskykyyn.
