Urheilujohtamisesta ei ole koskaan ollut yhtä tärkeää puhua kuin nyt – ”Aion kysyä kysymyksiä, joita ei ole koskaan aiemmin kysytty”
Aitio tekee uuden aluevaltauksen elokuussa urheilujohtamisen saloihin keskittyvällä Leadership-podcastilla. Pitkän urheilujohtajakokemuksen omaava Tommi Kerttula aikoo kohdata vieraansa samalta tasolta, mutta puhua aihepiiristä syvemmin kuin koskaan.
Aition podcast-tarjonta laajenee elokuussa urheilujohtamiseen perustuvalla Leadership-podcastilla, jossa avataan urheilujohtamisen syvintä ydintä. Podcastia isännöi jääkiekkoliigassa toiminut Porin Ässien entinen kehitysjohtaja Tommi Kerttula. Kerttula, 49, on urallaan työskennellyt myös KalPassa, Jukureissa, Pelicansissa sekä Ruotsissa Örebron organisaatiossa.
Kerttulan mielestä suomalaisessa urheilussa puhutaan paljon valmentajista ja pelaajista, mutta vähemmän urheilujohtajista. Se muuttuu kertalaakista, kun Kerttula alkaa isännöimään Leadership-podcastia.
– Urheilujohtaminen on ala, joka ei ole kauhean selkeä. Termille on ensin saatava määritelmä. Tittelin alle on lapioitu Olympiakomitean luottamushenkilöstä aina rahalla liigaseuran omistajaksi päässyt rooli. Lääkäri on lääkäri ja sisältää tietyn osaamistakuun, mutta urheilujohtaminen voi olla mitä tahansa. Akateemista tutkintoa ei ole ja urheilujohtajaksi voi julistautua, jos on tekemisissä urheilun tai urheiluliikkeen kanssa. Kunnianhimoisesti voisi sanoa, että toivottavasti podcast auttaa määrittelemään urheilujohtaja-termiä terävämmäksi, Kerttula petaa.
– Johtamiselle on englanninkielessä kaksi eri termiä: management ja leadership. Suomalaisessa urheilukulttuurissa on perinteet ensimmäisessä. On johdettu prosesseja ja resursseja. Ihminen on siinä kontekstissa nähty pelkkänä managerin resurssina. Management ei ole vähentymässä, mutta rinnalle tulee nostaa myös ihmisten kasvattaminen ja johtaminen sekä visiollisuus eli leadership. Siksi podcast on nimeltään Leadership-podcast. Tätä aluetta ei ymmärretä lajin sisällä saati suuren yleisön keskuudessa kovinkaan hyvin.
Kerttulan vieraaksi ensimmäisiin jaksoihin saapuu HIFK:n entinen urheilujohtaja Tobias Salmelainen ja Kärppien urheilujohtaja Mikko Myllykoski. Luvassa on myöhemminkin laaja kattaus kovatasoisia nimiä – ja kovatasoisia jaksoja.
Kerttula näkee, että vastauksia kaivataan moniin kysymyksiin.
Mitä työ konkreettisesti Liigan urheilujohtajana pitää sisällään? Mikä polttaa urheilujohtajan loppuun? Miksi alalle ei löydy kokeneita johtajia? Mistä johtuu, että arvot ja strategiat ovat vain tahroja paperilla?
Miksi seuroja vain pyöritetään? Mitä on paljon puhuttu voittava kulttuuri ja miksi se ei asu organisaatioissa? Miksi organisaatioissa on sisäistä kilpailua, mutta ei yhteistä suuntaa? Mistä valmentajan potkut lähtevät liikkeelle?
Esimerkiksi näihin kysymyksiin etsitään vastauksia syvällisemmin kuin koskaan aiemmin.
– Harva tietää mitä se arjen työelämä kenellekin on. Liigajoukkueessa ajatellaan sen olevan vain rekrytoimista ja kykyjenetsintää. Urheilujohtamisen kulttuurikin paljastuu keskusteluissa. Kun tietoisuus kasvaa eri vallan tasoilla uskon, että saadaan parempaa johtamista – ja myös parempaa työelämää.
Johtamisoppia Jyväskylän yliopistossa opiskellut Kerttula myöntää, että toimiessaan urheilujohtajana häntä häiritsi se, miten kapeaan laatikkoon urheilujohtajan tehtävät monesti määriteltiin. Moni asia hahmotettiin sitä kautta, löytyikö vaikkapa hyvä ulkomaalaisvahvistus vai ei. Työ pitää sisällään kuitenkin myös yleisölle näkymättömiä asioita.
– Vasta Ässissä sain käydä kiinni organisaation johtamisteemoihin ja -kulttuuriin, Kerttula sanoo.
– Kun oli pyrkinyt kouluttautumaan ja puhumaan urheilujohtamiseen liittyvistä asioista, halusin tuoda arvostusta sille työlle. Samalla saattoi nähdä jonkin bisnesmiehen tulevan urheilun pariin vailla kokemusta urheilusta, kompuroivan julkisuudessa ja katoavan ulostalutettuna takaovesta. Se vie arvostusta pois alalta.
Vaikka Kerttula tulee keskittymään podcast-sarjan alussa Liigan urheilujohtajiin, hän tietää, että eri urheilujohtajissa ja työpaikoissa on ”tosi paljon erilaisuutta”.
– Se lähtee jo taustasta ja kokemuksesta. Tällä kokemuksella voi sanoa, että pystyn jo lukemaan viestinnästä ja palkkauksista paljon, että millainen yrityskulttuuri seurassa on sekä millainen vastuu ja valta tulevalla johtajavalinnalla on. Tätä haluan myös avata. Vaikka Liigassakin on 16 eri urheilujohtajaa, työpäivät ja tekeminen ovat täysin erilaisia monistakin syistä.
Kerttula toivookin, että urheilujohtamisen kapea-alainen käsittely lavenee Leadership-podcastin myötä.
– Pakkohan tätä on avata, sillä ei mitenkään muuten päästä julkisuudessa seurakulttuureihin, strategioihin ja johtamisteemoihin kiinni, jotka ovat kuitenkin täysin ratkaisevia asioita myös urheiluorganisaation menestymiseen. Talousresursseilla voi oikaista joitain mutkia, mutta jokin siinä on, että Liigan osakeyhtiöaikana pitkäjänteisestä menestyksestä ei voi puhua kuin Tappara ja Kärpät. Resursseja on ollut HIFK:lla, Jokereille, Bluesilla, TPS:llä, Lukolla ja Ilvekselläkin, mutta menestys on ollut sattumakenraalien sattumatuotoksia.
”Kuulijoille tulee kuulumaan kaksi asiaa. Ensinnäkin pystymme puhumaan vieraan kanssa samalta tasolta ja se luo erilaisen dynamiikan, sävyn ja syvyyden keskusteluun. Toinen on vierailijan kannalta ehkä kiusallinenkin puoli: entiselle kollegalle ei voi lasketella ihan mitä vain läpi.”
Kerttula uskoo, että Leadership-podcastin ansiot tulevat koostumaan siitäkin, että usein esimerkiksi urheilutoimittaja tai muu urheilusta kiinnostunut hahmo kuvailee saamiensa tietojen ja jopa mielikuvien kautta, mitä esiripun takana tapahtuu. Kerttulan kohdalla tilanne on toinen, sillä hän on itse ollut verhon takana ja siksi käsitys urheilujohtamisesta on lähtökohtaisesti jo aivan toisella tasolla.
– Kuulijoille tulee kuulumaan kaksi asiaa. Ensinnäkin pystymme puhumaan vieraan kanssa samalta tasolta ja se luo erilaisen dynamiikan, sävyn ja syvyyden keskusteluun. Toinen on vierailijan kannalta ehkä kiusallinenkin puoli: entiselle kollegalle ei voi lasketella ihan mitä vain läpi. Se ei ole vain oma käsitykseni – vaan myös vieraiden, niin he ovat itse sanoneet, Kerttula toteaa.
– Tarkoitus on saada aikaan sellaista sisältöä, että kysytään mitä ei normaalisti kysytä ja sen seurauksena tulisi myös vastauksia, joita ei normaalisti saada. Tarkoitus ei ole pedata sen hetkisiä tapahtumia vaan työelämän kaarta ja taustoja. Samalla heidän organisaatioistaan saa vastauksia – myös rivien välistä. Urheiluseuroihin ja -järjestöihin liittyy myös paljon kulisseja, mutta nyt niiden taakse pyritään pääsemään ennennäkemättömällä tavalla.
Leadership-podcast käynnistyy Aition verkkosivuilla ja Apu360-sovelluksessa sunnuntaina 25. elokuuta. Uusia jaksoja julkaistaan joka toinen viikko.
