Apu

Uraputki vuotaa

Uraputki vuotaa

Huoli työelämästä on yhteinen koko Euroopalle.
Teksti Merja Rehn
Mainos

Julkisuudessa on viime aikoina käyty runsaasti keskustelua työn tekemisestä ja tehokkuudesta, työajoista sekä työurien pidentämisestä. Samaan keskusteluun on sekoittunut myös euroalueen kriisi. Syitä Etelä-Euroopan maiden, Kreikan, Portugalin ja Espanjankin huonoon taloustilanteeseen on haettu eteläeurooppalaisten työmoraalista.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tuore selvitys paljastaa kuitenkin aivan toisenlaisen totuuden meistä pohjoisen työn raskaan raatajista. Suomessa tehdään vähemmän töitä kuin muissa rikkaissa maissa. OECD:n mukaan esimerkiksi Espanjassa ja Portugalissa paiskitaan selvästi pidempää työpäivää. (HS 26.4.)

Työaikaa ja tehokkuutta voidaan mitata monella tavalla. Meidän tuskin kannattaa alkaa tukkanuottasille siitä, mistä maasta löytyvät Euroopan ahkerimmat työntekijät, sillä useissa Länsi-Euroopan maissa käytetään vähemmän aikaa palkalliseen ja palkattomaan työhön kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Meksikossa.

Sen sijaan kannattaa olla huolissaan Työterveyslaitoksen viimeaikaisista selvityksistä.  Näiden tutkimusten viesti on karu: Suomessa työura vuotaa pahasti. Ennenaikaisen eläköitymisen hinta on 24 miljardia euroa vuodessa. Yhteiskuntamme kannalta tämä kehitys on pitkän päälle kestämätön.

YLEISESTI AJATELLAAN, että ongelma ovat työuransa loppupäässä olevat hyväkuntoiset kuusikymppiset, jotka haluavat pois työelämästä.

Todellisuudessa suurempi ongelma muhii elämänkaaren toisessa päässä. Nuoremmissa ikäluokissa, alle 30-vuotiaissa, työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen on viime vuosina lisääntynyt kiihtyvää vauhtia. Syytkin ovat pitkälle selvillä. Työkyvyttömyyden aiheuttavat pääosin mieliala-ongelmat, kuten masennus ja elintapataudit (erityisesti alkoholiin liittyvät) sekä syrjäytyminen. Vanhemmassa ikäluokassa työeläkkeelle siirtymisen taso on pysynyt vakaana, jopa laskenut.

Tuntuu lähes vastuuttomalta, että esimerkiksi masennukseen sairastunut alle 30-vuotias siirretään loppuiäkseen työelämän ulkopuolelle. Eläkepaperin allekirjoittava lääkäri tekee suuren ja yhteiskunnan kannalta kalliin päätöksen. Olisiko pätkätyöyhteiskunnassa aika siirtyä pätkäeläkkeisiin ja entistä voimakkaammin työkykyä parantaviin ja työkyvyttömyyttä ennaltaehkäiseviin toimiin? Onko viisasta sulkea parannettavissa oleva nuori lopullisesti neljän seinän sisään, kun työtä voitaisiin käyttää terapiana ja keinona ehkäistä syrjäytymistä?

Nuorille, 15–21-vuotiaille tehty tutkimus osoittaa, että työtä kyllä arvostetaan, mutta työssä jaksaminen pelottaa. Nuorista miehistä kolmannes ja nuorista naisista 46 prosenttia ajattelee, että työelämä on ”pelottava paikka”. Nuoret kantavat myös huolta mahdollisista potkuista, jo ennen kuin ovat päässeet töihin käsiksi.

Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan vuonna 2007 työvoima oli noin 2,3 miljoonaa henkilöä. Näistä yli 261 000 oli työkyvyttömyyseläkkeellä ja yli 50 000 työttömyyseläkkeellä. Vuoden aikana ensin mainitut lisääntyivät yli 27 000 ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 13 000 henkilöä. Samana vuonna maksettiin lähes 17 miljoonaa Kelan korvaamaa sairauspäivärahaa. Seurannassa erityisesti nuorilla miehillä oli lisääntyvästi masennuksen aiheuttamia sairauspoissaoloja. 

HELSINGIN YLIOPISTON  työterveyshuollon professori Kari Reijula pitää tärkeänä, että vuoto työkyvyttömyyseläkkeelle saadaan tyrehtymään. Lääkkeeksi Reijula tarjoaa entistä suurempaa paneutumista työssä jaksamiseen ja jatkamiseen. Ikääntyvistä työntekijöistä on pidettävä huolta ja sairauksien hoidosta on päästävä ennaltaehkäisyyn. Suomalaisten elämäntapataudit, jotka syntyvät ylipainon, alkoholin, tupakoinnin ja työssä ylikuormittumisen vuoksi, on otettava entistä tarkempaan syyniin.

Huoli työelämästä on yhteinen koko Euroopalle. Jose Manuel Barroson kakkoskomission lippulaiva on Eurooppa 2020 -strategia, jonka tavoitteena on kestävän talous ja työllisyys. Keskeisenä strategiassa ovat työssä jaksaminen ja työurien pidentäminen.

Itsestä ja läheisistä huolehtiminen parantaa elämisen laatua ja lisää varmasti myös viihtyvyyttä työssä ja työyhteisöissä.

Julkaistu: 13.5.2011