Apu

Unto Hämäläinen: "Olen kiitollinen hyvinvointivaltion nahkaani pistämistä piikeistä"

Unto Hämäläinen: "Olen kiitollinen hyvinvointivaltion nahkaani pistämistä piikeistä"
– Hyvinvointivaltio on pistänyt nahkaani satoja piikkejä. Vielä puuttuu yksi tai kaksi piikkiä. En koskaan – siis en koskaan – ole odottanut seuraavaa rokotusvuoroa yhtä hartaasti kuin tänä talvena, Unto Hämäläinen kirjoittaa.
Julkaistu: 16.3.2021
Vasemmassa reidessä on rosoreunainen, iso arpi. Calmette-rokotus annettiin aikanaan jokaiselle vastasyntyneelle lapselle. Jostakin syystä rokotus iskettiin Suomessa reiteen, muualla maailmassa olkavarteen.
Rokotusjälki harmitti nuoria naisia. Minihameessa tai uimapuvuissa arpi näkyi. Siitä huolimatta ikätoveri, 22-vuotias Riitta Väisänen valittiin Miss Euroopaksi vuonna 1976.
Niinkin myöhään kuin vuonna 1976 läpivalaistiin lähes kahden miljoonan suomalaisen keuhkot. Keuhkoni kuvattiin siihen aikaan joka ikinen syksy, koska olin korkeakouluopiskelija.
Calmette-rokotus annettiin tuberkuloosia eli keuhkotautia vastaan. Suomi oli 1970-luvulle asti Euroopan mustaa tuberkuloosialuetta, vaikka rokotukset oli aloitettu jo sodan aikana. Rokotusten lisäksi keuhkotautia vastaan taisteltiin järjestämällä pienoisröntgenkuvauksia.
Niinkin myöhään kuin vuonna 1976 läpivalaistiin lähes kahden miljoonan suomalaisen keuhkot. Keuhkoni kuvattiin siihen aikaan joka ikinen syksy, koska olin korkeakouluopiskelija. Opintoja ei päässyt aloittamaan, jos ei ollut tuoretta kuvausleimaa opintokirjassa. Moniin ammatteihin pyrittäessä työhakemukseen piti liittää tuberkuloositodistus.

Isoja äijiä pyörtyili poliorokotuksessa

Yhtä paha vitsaus oli polio eli lapsihalvaus. Vuosina 1960 ja 1961 rokotettiin poliota vastaan lähes koko kansa. Olin kuusivuotias, kun isä vei minut poliorokotukseen. Viitasaaren Kymönkosken kansakoulun pihalla kiemurteli pitkä jono. Aikuiset miehet olivat niin peloissaan, että tupakoivat hermostuneina, ja muutamat olivat hiprakassa. Isoja äijiä pyörtyili, kun terveyssisar Tamminen otti piikin esiin.
Rokotuksista ei silti kieltäydytty. Lähes jokainen tunsi tai tiesi jonkun, joka oli sairastanut joko keuhkotaudin tai polion.
Rokotuksista ei silti kieltäydytty. Siihen oli hyvä syy. Lähes jokainen tunsi tai tiesi jonkun, joka oli sairastanut joko keuhkotaudin tai polion. Taudit olivat helposti tarttuvaa lajia ja tekivät hirveää jälkeä. Nuoria ihmisiä kuoli, ja monet jäivät invalideiksi.
Polio onnistuttiin nujertamaan jo 1960-luvun puolivälissä, mutta parikymmentä vuotta myöhemmin se palasi. Sairastuneita oli vain muutama, mutta tapaukset pelästyttivät terveysviranomaiset.
Niinpä vuoden 1985 alussa komennettiin koko Suomi syömään sokeria. Rokote imeytettiin valkoiseen palasokeriin, joka tuli nauttia valvotuissa tiloissa. Ei muuta kuin jonottamaan haagalaisen peruskoulun pihalle, ja kun vuoro tuli, piti napata tarjottimelta sokeri ja antaa sulaa suussa hitaasti.

Armeijassa rokotus oli osa pakollista palvelusta

Tehokkainta rokottaminen oli armeijassa. Rokotus oli kuin ruokailu tai marssiminen, osa pakollista palvelusta. Yhtenä päivänä annettiin useampi piikki, ainakin kurkkumätää, jäykkäkouristusta ja hinkuyskää vastaan. Lopuksi kuvattiin keuhkot.
En koskaan – siis en koskaan – ole odottanut seuraavaa rokotusvuoroa yhtä hartaasti kuin tänä talvena.
Rokotekuuliaisuus oli vuosikymmenten aikana juurtunut niin syvälle, ettei tullut mieleenkään vastata ei, kun sain pari vuotta sitten kutsun ikäihmisten vertailututkimukseen, jossa pistettiin joko vanhaa tai uutta flunssarokotetta. Oitis olin taas jonossa, sillä kertaa vanhusten palvelukeskuksessa Helsingin Kinaporissa. Palkkioksi tarjottiin pullakahvit. Tutkimuksen pitäisi jatkua ensi syksynä.
Hyvinvointivaltio on pistänyt nahkaani satoja piikkejä. Olen niistä kiitollinen, sillä olen elänyt vanhaksi, ja terveyttä on riittänyt. Vielä puuttuu yksi tai kaksi piikkiä. En koskaan – siis en koskaan – ole odottanut seuraavaa rokotusvuoroa yhtä hartaasti kuin tänä talvena.
1 kommentti