Unohditko sinäkin naapurin nimen? – Ei välttämättä hätää, lohduttaa uusi muistia käsittelevä tietokirja
Muistia käsittelevästä tietokirjasta jää mieleen ainakin se, että heikoin lenkkimme on työmuisti. Se on kuin kiikkerästi seisova, kalteva pöytä.
Aivotutkija Minna Huotilaisen ja toimittaja-tietokirjailija Leeni Peltosen tietoteoksella Uuden ajan muistikirja (Otava) on lohdullinen sanoma: kun opit, miten ihmismuisti toimii, tiedät myös, millaisista arkisista unohduksista ei tarvitse olla huolissaan.
– Olen päivittäin huolissani, kun en Helsingin keskustassa muista, mihin olen autoni edellisenä päivänä parkkeerannut. Kirjaa kirjoittaessani opin, että sellainen muisti on, oikukas ja hauras, Leeni Peltonen kertoo.
Kirja käsitteleekin terveen ihmisen muistia. Muistisairauksia sivutaan vain lyhyesti.
– Muistisairauksissa tärkeää on varhainen diagnoosi, silloin oireille voidaan vielä tehdä jotakin. Muistisairaus koskettaa tosi monia omaisenkin roolissa, Peltonen sanoo.
Uuden vuoden voi aloittaa kirjailijoiden vinkeillä: tarpeeksi unta, liikuntaa ja lautapelejä.
– Sosiaaliset pelit ovat parasta virikettä aivoille. Niissä yhdistyy hoksaaminen ja sosiaalisuus, ja aivomme joutuvat haastamaan itseään seuratessaan muiden pelaajien siirtoja.
Muistikirja painottaa, että ihmisen muisti muuttuu iän myötä, ja siitä on hyötyäkin.
– Nokkeluus ei keski-ikäisillä ole enää nuorten tasoa, mutta ”kristallisoitunut älykkyys” lisääntyy. Se on esimerkiksi kykyä nähdä kokonaisuuksia ja ennakoida tulevaa.
