Image

Unelmapariutumisesta


Henriikka Tavin Tellervo tarkastelee huumorilla sosiaalista kilpailua ja läheisyyden pelkoa, kirjoittaa Marjo Niemi.
Kuvat Anja Reponen

Julkaistu Image-lehden numerossa 12/2018

Ihmisen ikävä toisen luo on kultakaivos rakkausteollisuudelle. Tässä maastossa istuu tiukasti maailman kuuluisin tarina: länsimainen heteronormatiivinen unelmapariutuminen.

Jo ennen kouluikää tämä hysteerinen materiaali alkaa tihkua ihmisen elämään. Nuoruusiällä omaa arvoa mitataan suhteessa onnistumiseen pariutumissaralla. Tarina pysyy voimissaan sukupuolieroja korostamalla ja sukupuolten sisäisellä kilpailulla, johon viimeistään kouluikäinen ihminen tutustuu. Kuinka ylös/alas sijoitut sukupuolesi asteikolla, ekaluokkalainen? Entä ajatteletko asiaa edelleen, aikuinen?

Kilpailu ja läheisyys sopivat huonosti yhteen. Sekin sopii heille, joita läheisyys hirvittää, kuten Henriikka Tavin romaanin Tellervolle.

Aikoinaan kummitäti on ohjeistanut tuoretta ylioppilasta, että opiskeluaikana kohdataan tuleva aviomies. Kummitädin neuvo pamahtaa Tellervon päähän tämän suorittaessa kolmatta tutkintoaan yliopistossa. Asia on hoidettava, pikaisesti.

Ystävät ovat elämäntuutissaan jo siinä vaiheessa, että lapsia ja työelämää on, ja pariterapiassa käydään.

Tellervo ei ole löytänyt sen tuutin äärelle, hän on sinkku ja töissä kioskilla. Voisi vaikuttaa siltä, että Tellervo olisi pesiytynyt jonkinlaiseen luuppiin.

Äidin kanssa hänestä tuntuu läheiseltä. Ystävästään Hennistä Tellervo ei erityisemmin pidä, mutta ystävälle on käyttöä. Molemmat pelkäävät ja ajattelevat miehen olevan lääke pelkoon.

”Häntä inhotti hänen oma itsensä. Hänen elämänsä saattaisi jäädä elämättä. Tellervo rakas. Tuskin kukaan saattaisi rakastaa häntä.”

Tellervon kertoja tarkastelee henkilöidensä elämää etäisesti, ja kerronta leikkaa lakonisesti ja arvaamatta tilanteesta toiseen. Tellervokin on etäällä itsestään. Siitä seuraa huumoria.

Romaani kuvaa myös kilpailun seurauksia ihmisen elämässä. Sen kilpailun, joka on avattu jo alaluokilla ja jonka vaikutuksilta kukaan ei säästy. Tellervo ei vaikuta koskaan aivan hahmottaneen itseään, mutta lauma on varmasti hahmottanut hänetkin.

Tellervo ja hänen ystävänsä Henni ovat samaan aikaan sekä suorittajia että alisuorittajia. He takovat tutkintoja mutta eivät hae koulutusta vastaavaa työtä.

Kun Tellervo innostuu rakkausguru Rori Rayen opeista ja perustaa Hennin kanssa opintopiirin, alkaa tapahtua. Parisuhde on saatava, ja sen on muutettava kaikki.

Teollisuus yksinäisyyttä vastaan on valjastettu apuun: Tinder paukkuu ja tulosta syntyy, mutta elämässä alkaa näkyä kouluajoilta tuttuja valtapelejä. Tellervo vaikuttaa ajattelevan enemmän naispuolisia ystäviään kuin tapaamiaan miehiä.

Rori Rayen opissa nainen toimii aktiivisesti mutta miehiltä salaa. Näyttämöllä mies on päähenkilö, se ken toimii. Naisen toiminta kohdistuu miehen nappaamiseen ja suhteen ylläpitoon niin, että mies ei naisen toimijuutta huomaa.

Miehessä ainoa merkittävä piirre on hänen halunsa ryhtyä vakavaan suhteeseen. Ohjelmallinen deittailu ei helpota Tellervon etäisyysongelmaa, rakkausoppi asettuu helposti toden kohtaamisen tielle.

Mutta kun tarkoitusta vastaava mies löytyy, hän viimeistelee Tellervon onnistuneen suorituksen. Se, miltä tilanne näyttää, on tuntumista tärkeämpää.

”Ihan kuin ei riittäisi että oli saavuttanut arkisen hyvän kumppanuuden ja yhdessäolon.”

Suhteesta tulee Tellervon teos, jossa hän ei todellakaan enää hääri kulisseissa, vaan jossa mies alkaa vaikuttaa jonkinlaiselta lavasteelta.

Lavasteelta vaikuttaa unelmapariutumistematiikkakin. Aivan kuin kopioimalla unelmarakkaustarinan symbolit omaan elämäänsä ihminen näyttäisi onnistuneen ja olisi turvassa monilta uhkaavilta ilmiöiltä: pilkalta, yksinäisyydeltä, kilpailussa epäonnistumiselta ja lopulta, hitto soikoon, itse kuolemalta.

Mutta myös brändätyn rakkauden kestohittiyden taustalla on luonnollinen tosiasia: ihminen kaipaa suojaa, statusta ja yhteyttä toiseen. Yksin on paha.

Tellervo-romaanin loppujakso on huikea ja hervottoman hauska kuvaus siitä, minne läheisyyden pelko voi ihmisen viedä ja kuinka hän sen pelkonsa koreografian ehkä lopulta itsekin näkee.

Julkaistu: 3.1.2019