Ulkosaaristossa elävä ruokki näyttää pingviiniltä ja jopa muuttaa uimalla

Artikkelin kuunneltava versio on tehty tekoälyn avulla. Anna palautetta audiosta sähköpostilla apu360@a-lehdet.fi tai tekstin lopussa olevalla lomakkeella.

Merestä nousee kivikkoinen ja puuton luoto, jonka yllä käy vilkas lentoliikenne. Suuren, pyöreämuotoisen kiven päällä istuu kymmeniä mustavalkoisia lintuja, arvokkaasti pystyasennossa kuin pingviinit frakeissaan.

Olemme vielä kaukana, kun saarelta nousee lukuisia uteliaita ruokkeja katsomaan kahta rauhallisesti ja äänettä etenevää kajakkia. Kohdalle päästyään ne viilettävät ohi aivan vierestä, parhaimmillaan metrin parin päästä. Välillä väistän vaistomaisesti, kun lintu pyyhältää miltei kosketusetäisyydeltä.

Valkovatsaisia, muuten mustia lintuja viuhuu molemmin puolin ohi, monet vain muutaman metrin päästä. Naurahdan ääneen, kun ruokki lentää ylitseni ja käyttää räpylöitään hidasteena ehtiäkseen nähdä meidät paremmin. Hiljaisemmaksi se ei voi enää vauhtiaan laskea jotta se vielä pysyisi ilmassa.

Ruokki sukeltaa ravintonsa, pääasiassa tuulen-, piikki- ja sillikalat merestä. Pesälle palatessaan sillä voi olla kahdeksankin kalaa poikittain nokassaan. Se pystyy sukeltamaan jopa 150 metrin syvyyteen.

Ruokit käyttävät räpylöitään jarruvarjoina hidastaakseen vauhtia.

Ruokki on hiukan pullean oloinen lintu, jolla on kehon kokoon nähden pienet ja kapeat siivet. Niillä se huristaa vinhaa vauhtia nopein siiveniskuin jotta pysyy ilmassa. Sukkulamainen ruumis halkoo ilmaa ja valkoinen vatsa välkkyy auringonvalossa.

Siipiväliltään varista hiukan pienemmän ruokin jyhkeä nokka on musta ja siinä on valkoinen pystyjuova. Nokan yläreunasta johtaa usein valkoinen raita silmään asti. Myös pää, selkä ja siiven yläpinnat ovat mustat.

Ruokit ovat kuin pohjoisen pingviinejä. Molemmat ovat mustavalkoisia, sukkulamaisia ja kapeasiipisiä. Sopeutuminen syvälle sukeltamiseen on kehittänyt niille samantapaisen muodon ja samantapaiset elintavat.

Ruokit pesivät ulkosaariston louhikkoisilla saarilla, joissa on linnuille runsaasti turvallisia onkaloita. Ne munivat vain yhden munan, joka linnun kokoon nähden on varsin suuri. Poikanen lähtee pesästä lentokyvyttömänä ja emot ruokkivat sitä vielä pitkään.

Ruokit ovat aitoja merilintuja. Ne sukeltavat saaliikseen silakkaa ja muita pikkukaloja.

Ei merenulapan saarilla pesivä ruokkikaan ole kaikilta vaaroilta suojassa. Varis käy verottamassa munia kun lintujen silmä välttää. Merikotkat ovat tehokkaita saalistajia ja kotkan ollessa paikalla ruokit eivät uskalla palata pesilleen hautomaan tai poikasia ruokkimaan.

Lentotaidoton poikanen lähtee pesästä koiraan kanssa, naaras lähtee tässä vaiheessa jo muutolle. Koiras ruokkii poikasta merellä vielä muutaman viikon. Poikanen oppii ensin uimaan ja sukeltamaan, vasta sen jälkeen lentämään.

Linnun sopeutumisesta merielämään kertoo sekin, että poikanen ja koirasruokki saattavat uida suuren osan muuttomatkastaankin.