Ulkomaalaislain muutos haastaa urheiluseuroja – tästä on kyse ja tältä lain ensimmäinen kuukausi on näyttänyt

Syyskuun alussa entinen Korisliiga-pelaaja ja -valmentaja sekä nykyinen pelaaja-agentti Derrick Crayton nosti X:ssä esille, kuinka viimeaikaiset muutokset ulkomaalaislakiin hämmentävät. Kirjoituksessaan hän taustoittaa, kuinka yhdellä hänen asiakkaallaan oleskeluluvan saaminen on kestänyt tavanomaista pidempään.

Samalla hän nostaa esille kysymyksen siitä, kuinka jatkossa toimitaan, jos pelaaja loukkaantuu ja hänet tulee korvata nopeasti. Onko jatkossa aina odotettava kuukausia?

– Koska on epäselvää, kuinka kauan hakemuksen käsittely vie aikaa, on todella haastavaa hankkia pelaajia Suomeen. Tämä koskee varsinkin tilanteita, joissa pelaaja täytyy saada kentälle nopeasti, puhelimitse tavoitettu Crayton vahvistaa.

Mielipiteeseen yhtyy myös HIFK:n urheilutoimenjohtaja Janne Pesonen.

– Totta kai ne (uudet muutokset) vaikuttavat pelaajahankintoihin, kun pitää huomioida viive, jonka pituudesta ei ole varmuutta eikä siitä, milloin pelaaja saadaan niin sanotusti askiin ja pelaamaan. Varmuutta ei siis tällä hetkellä ole siitä, mikä on aikataulu saada pelaaja pelaamaan sopimuksen tekemisen jälkeen.

– Olemme yhdessä muiden liigaseurojen kanssa tehneet selvityspyynnön, jotta saisimme konkreettista käytännön tietoa siitä, miten asiat tulevat menemään. Ainakaan minä en ole saanut vielä vastausta, Pesonen toteaa.

Sekä Crayton että Pesonen vahvistavat, että muutokset tulivat heille mutta myös monelle muulle täytenä yllätyksenä.

Aihe on puhuttanut myös laajemmin. Aiemmin syyskuussa MTV:llä muun muassa Olympiakomitean yhteiskuntasuhdepäällikkö Toni Ahva kertoo tilanteen olevan kohtuuton urheilijoille, heidän perheilleen ja koko suomalaiselle urheilulle.

Kyseisillä muutoksilla viitataan syyskuun alussa voimaan tulleeseen ulkomaalaislain pykälään 36 a §, joka säätää oleskeluluvan epäämisen yleisistä perusteista.

Oleskelulupaa täytyy hakea henkilön, joka tulee EU/ETA-alueen ulkopuolelta ja haluaa oleskella Suomessa yli kolme kuukautta. Tämä koskee esimerkiksi valtaosaa Korisliigan ulkomaalaispelaajista, jotka tulevat kaikki lähes poikkeuksetta Pohjois-Amerikasta.

Mitä laissa sitten on käytännössä muuttunut? Maahanmuuttoviraston prosessinomistaja Assi Puistolahti taustoittaa lain taustoja.

– Lainsäädäntö, joka nyt 1. syyskuuta tuli voimaan ja johon koko keskustelu on pureutunut, ei käytännössä ole muuttanut ulkomaalaislain pääsäädäntöä, jossa ensimmäistä oleskelulupaa tulee ensisijaisesti hakea kotimaasta. Eli se lainsäädäntö on koko ajan ollut siellä olemassa.

Niin ikään tunnistautumiseen ei ole tullut muutoksia.

– Tunnistautuminen ei ole muuttunut, vaan aina on täytynyt tunnistautua. Se tarkoittaa sitä, että henkilö yhdistetään johonkin tiettyyn olemassa olevaan henkilöllisyyteen ja varmistetaan että tunnistuksessa esitetyt tiedot pitävät paikkansa. Silloin kun haetaan ensimmäistä oleskelulupaa ulkomailta, täytyy aina käydä henkilökohtaisesti tunnistautumassa Suomen edustustossa tai VFS-lupakeskuksessa.

Sen sijaan uutta on jo aiemmin mainittu pykälä uusista epäämisen perusteista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maahanmuuttoviraston tulee lakia soveltavana viranomaisena harkita nämä mahdolliset epäämisen perusteet aina hakemuskäsittelyn yhteydessä.

Epäämisen perusteiden yksi kohta on, että jos on perusteltu aihe epäillä, että ulkomaalainen on hakenut oleskelulupaa perusteella, joka ei vastaa maahantulon todellista tarkoitusta, niin tällöin lähtökohtaisesti oleskelulupaa ei voida myöntää.

Rautalangasta väännettynä: työlupahakemuksien käsittelyprosessiin on tullut muutama lisäaskel.

Crayton kertoo kuulleensa, että urheilijoille saattaisi tulla erityisoikeuksia, jotka takaisivat urheilijoille nopeamman käsittelyajan kuin niin sanotuille tavan tallaajille.

Maahanmuuttovirastossa onkin ollut käytössä niin sanottu pikakaista. Pikakaista on rakennettu sitä varten, että oleskelulupaprosessi ensimmäistä oleskelulupaa haettaessa on sujuvaa.

Pikakaistalla päätöksen voi saada oleskelulupahakemukseen kahdessa viikossa, jos tulee Suomeen työskentelemään tiettyihin työtehtäviin, kuten erityisasiantuntijana tai startup-yrittäjänä.

Huhu ei ole täysin tuulesta temmattu.

– Aikaisemmin ammattiurheilijat eivät ole olleet pikakaistaan liittyneitä, mutta toki olemme käyneet mahdollisia skenaarioita läpi, kuinka pystyisimme sujuvoittamaan nyt voimassa olevan lainsäädännön puitteissa myös näissä tilanteissa käsittelyä, Puistolahti sanoo ja jatkaa:

– Olemme prosessissa katsoneet, että pyrimme nykytilanteessa priorisoimaan ammattiurheilijoiden osalta ulkomailta haettuja ensimmäisiä oleskelulupia asiakkaiden yhdenvertaisuus kuitenkin huomioiden.

Mutta mitä tulee itse käsittelyaikoihin, niissä ei lopulta ole ollut sen suurempaa muutosta. Siitäkin huolimatta, että laki on vielä kovin nuori.

– Tämä laki on ollut yleisesti voimassa vasta kuukauden, mutta ainakin nyt näyttää, että myönteisten päätösten osalta käsittelyajat eivät ole pidentyneet.

– Yleisesti ottaen urheilijoiden kohdalla käsittelyajat hakemuksissa, joissa on täydellinen hakemus ja on tunnistauduttu asianmukaisesti, on hyvin lyhyehköt käsittelyajat, eli hakemuksia on voitu käsitellä jopa viikossa, Puistolahti kertoo.

Maahanmuuttoviraston oman laskurin mukaan hakemuksen käsittely kestää noin kaksi kuukautta. Toisin sanoen laskurin ennusteessa näyttää olevan niin sanottua myöhästymisvaraa mukana.

Crayton kertoo esimerkkinä kahdesta asiakkaastaan, joiden oleskelulupien käsittelyajat poikkesivat suuresti toisistaan.

– Minulla on asiakas, joka haki viisumia ennen syyskuuta ja joutui odottamaan hyväksyttyä päätöstä yli kuukauden. Toinen asiakkaani haki aivan syyskuun alussa ja sai myönteisen päätöksen muutamassa päivässä.

Hämmennystä tilanne ei varmastikaan vähennä, mutta se osoittaa, että uusi laki ei suoraan tarkoita pitkiä käsittelyaikoja.

Mistä sitten kaikki tämä epätietoisuus ja polemiikki juontavat juurensa? Keskustelua on herättänyt se muutos, että nyt urheilijan täytyy lähteä takaisin kotimaahansa hakemaan oleskelulupaa sen sijaan, että olisi hakenut sitä Suomessa.

Tämän suhteen ei kuitenkaan ole tullut lakiin muutosta, vaan vaatimus on ollut laissa aiemminkin. Mikä siis on muuttunut?

Puistolahti tarkentaa, että aiemmin on ollut mahdollista hakea ensimmäistä oleskelulupaa kaikesta huolimatta Suomesta käsin. Se ei ole ollut ulkomaalaislain pääsääntö aikaisemminkaan, mutta se on ollut laaja-alaisemmin mahdollista. Nyt lainsäädännön muutoksen jälkeen, ja kun uusi epäämisharkinta on tullut mukaan, tämä ei ole käytännössä enää samalla tavalla mahdollista.

– Urheilijoiden oleskelulupaprosessiin on ehkä aiemmin kuulunut aika vakiintuneesti se käytäntö, että tullaan laillisesti työskentelemään 90 päivän ajaksi Suomeen EU/ETA-alueen ulkopuolelta, ja ensimmäistä oleskelulupaa haetaan Suomesta.

– Tämä on ollut tällainen vakiintunut toimintatapa, joka on ollut lainsäädännöllisesti mahdollinen.

Tässä vaiheessa ei voida suoraan luvata, että samalla vanhalla tavalla voitaisiin jatkaa jatkossakin.

– Lainsäädäntö on siltä osin nyt muuttunut, kun on tullut tällainen uusi epäämisperuste harkittavaksi.

– Luulen, että tämä uusi malli on toimintatapana aika iso ajattelutavan muutos, kun on totuttu toimimaan tietyllä tavalla ja nyt täytyy työnantajan roolissa niitä omia malleja lainsäädännön mukaisesti muokata. Se ottaa varmasti aikansa, kun täytyy ennakoida vähän enemmän ja pyrkiä sitä kautta täyttämään lain tarpeet, Puistolahti näkee.

Maahanmuuttovirasto on lopulta vain toimeenpaneva taho. Asiasta päätetään hallituksessa, jolla on avaimet lain muuttamiseen. MTV:llä liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist toivookin, että asiaan saadaan ratkaisuja.

Tulevaisuus on kuitenkin vielä auki. Toistaiseksi näyttää siltä, että urheilijoiden ja seurojen on toimittava uusien ohjeistusten ja niiden tuomien haasteiden mukaisesti.