Apu

TV:n katselu muuttuu: mitä tv:tä katsot ja millä laitteella?

TV:n katselu muuttuu: mitä tv:tä katsot ja millä laitteella?

Suomalaisten television katselu on muuttunut netin videopalveluiden ja kasvavan ohjelmavalikoiman takia. Onko perinteisillä televisiokanavilla enää tulevaisuutta?
Teksti Apu-toimitus
Mainos

Katsotko puoli yhdeksältä iltauutiset televisiosta? Etsitkö älypuhelimeen ladatusta videopalvelusta ajanvietettä bussimatkan ajaksi? Ahmitko tabletilta suosikkisarjaasi Yle Areenasta ennen nukkumaanmenoa?

Katsomme televisiota monipuolisemmin kuin ennen, koska mobiililaitteista on tullut luonteva osa arkeamme. Kun ennen kokoonnuimme televisiovastaanottimen ääreen jakamaan yhteisiä hetkiä, nyt telkkari kulkee mukanamme kaikkialle laukussa tai taskussa.

Suomalaisten siirtymistä katselemaan televisiota kännykästä selittää moni seikka. Suomalaiset ovat 90-luvun Nokia-huumasta lähtien olleet luontevia matkapuhelinten käyttäjiä. Suomessa mobiiliverkkojen kattavuus on hyvä ja puhelinten nettiliittymät ovat olleet edullisia. Siksi kuva ei pätki, eikä jokaista ladattua bittiä tarvitse laskea.

Koska ihmiset hakeutuvat viihtymään nettiin, myös perinteiset televisiokanavat ovat vastanneet tarpeeseen omilla videopalveluillaan. Lataamalla sovelluksen älypuhelimeen tai tabletille voi striimata eli suoratoistaa ohjelmia juuri silloin, kun siihen on aikaa.

Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi Yle Areena, MTV:n Katsomo ja Nelosen Ruutu.

– Mobiilikäyttäjät suosivat videopalveluja siksi, että he voivat itse päättää, mitä ohjelmaa katsovat sen sijaan, että olisivat television ohjelmakaavion varassa. Mieluisista ohjelmista ollaan myös valmiita maksamaan, Tommi Rissanen, tutkija ja Digital Media Finland -konsulttiyrityksen asiantuntija sanoo. 

Rissasen mukaan katselutottumusten muutosta ovat kiihdyttäneet kansainväliset videopalvelut. YouTube opetti ihmiset etsimään ajankohtaistapahtumat, kiinnostavat persoonat ja hassut eläinvideot netistä yli kymmenen vuotta sitten. 

Toinen iso muutos on laatusarjojen siirtyminen maksullisiin videopalveluihin. Vuonna 2012 Suomen markkinoille saapuivat yhdysvaltalaiset videopalvelut Netflix ja HBO Nordic. Niiden valttina on suuri valikoima sarjoja suomeksi tekstitettyinä. Katsojia houkutellaan lataamaan videosovellus tarjouksilla, joilla näkee ohjelmia kuukauden ilmaiseksi. Netflixillä arvioidaan olevan Suomessa yli puoli miljoonaa tilaajaa ja maailmalla häkellyttävät yli 100 miljoonaa tilaajaa. 

Suomalaiset katsojat eivät ole vain kansainvälisten jättien varassa. Ruotsalaisomisteisen Viasatin maksukanavilla esitetään ulkomaisia sarjoja, elokuvia ja urheilua. Viasatin videopalvelussa Viaplayssa on nähtävillä laaja valikoima kanavien tarjonnasta kuukausimaksulla. 

Viaplayn ohjelmajohtaja Fredrik Ljunberg kertoo, miten nettitelevisiot erottautuvat perinteisestä televisiosta. 

– Televisiossa ohjelman on onnistuttava houkuttelemaan katsojat ruudun äärelle tiettynä hetkenä. Siksi ohjelman on usein miellytettävä mahdollisimman suurta yleisöä. 

Viaplaylla ja muilla videopalveluilla ohjelmat ovat katsottavissa koska tahansa. Siitä seuraa Ljunbergin mukaan se, että ohjelmia voidaan esittää laveammalla skaalalla: sekä suurelle yleisölle että erityisyleisöille. Myös sisältö voi olla uskaliasta: kieli rohkeampaa, teemat ja niiden käsittely rajumpia. 

Ohjelmilla voi myös ansaita rahaa pitempään, koska niitä voidaan pitää tarjolla nettitelevisiossa pitkään –  houkuttelemassa lisää kuukausimaksajia.

Kaupallista etua Viaplaylle tuottaa se, että katsojia on neljästä maasta: Ruotsista, Suomesta, Tanskasta ja Norjasta. 

Ljunberg korostaa paikallisuutta. Via-playn ensimmäinen suomalainen sarja on tulossa vuoden lopussa, hän lupaa. Tällä hetkellä Viaplaylla on suunnitteilla tai tuotannossa noin 50 omaa sarjaa.

– 2000-luvulla on eletty draamabuumia, ja tarinankerronnan ja sarjojen taso on kohentunut. Pohjoismaiden ongelmana on ollut se, että katsojat on hemmoteltu amerikkalaisilla suurtuotannoilla. Meillä on kyllä ollut tarinoita kerrottavaksi, mutta tuotannot ovat kalvenneet kansainvälisten rinnalla. Nyt teknologia ja osaaminen ovat kehittyneet niin, että myös Pohjoismaissa voidaan tehdä kansainvälistä vertailua kestäviä ohjelmia, Ljunberg sanoo. 

Myös teleoperaattorit ovat laittaneet lusikkansa televisioalan soppaan. Aiemmin ne myivät puhelin- ja internetliittymiä, nyt niistä on tullut viihdekauppiaita. 

– Puhelinoperaattoreiden on pitänyt keksiä uusia tulonlähteitä, kun tulot kuluttajien puheluista ja tekstiviesteistä vähentyivät ja alan kilpailu koveni. Koska teleoperaattoreilla on ollut dataverkot hallussaan, siirtymä televisiotoimintaan ei ole ollut vaikea, Tommi Rissanen sanoo. 

Elisa toi markkinoille Elisa Viihde -palvelunsa operaattoreista ensimmäisenä vuonna 2009. Sonera Viihde seurasi pian perässä. Soneran ja Telian yhdistyttyä palvelu on nimeltään Telia TV.

Teleoperaattoreiden viihdepalvelussa asiakas saa kotiinsa digilaitteen, joka liitetään internetiin ja tv-vastaanottimeen.

Digilaitteen välityksellä voi katsella  perinteisiä televisiokanavia ja tilaamiaan maksukanavia. Lisäksi laitteen kautta tarjolla on usein Yle Areena, Netflix ja muita videopalveluita. Laitteen avulla voi myös vuokrata elokuvia ja tallentaa ohjelmia.

Elisalle ja muille operaattoreille on olemassa suuri asiakaskunta niiden joukossa, jotka eivät halua ostaa uutta ja kallista digitelevisiota, vaan tarvitsevat vain ajanmukaisen digiboksin ohjelmia välittämään.

– Digilaitteemme modernisoi television, Elisa Viihteen sisältöliiketoiminnasta vastaava johtaja Ani Korpela sanoo.

Operaattorit ovat panostaneet viihteeseen voimakkaasti myös siksi, että ne saavat sen avulla myytyä entistä enemmän laajakaistaliittymiä, sillä viihdepalvelut edellyttävät internetyhteyttä. Lisäksi ne saavat viihdepalvelun käyttäjistä uskollisia kuukausimaksajia. 

– Viihdepalvelun kuukausijäsenyys on tehty kuluttajalle helpoksi tavaksi katsella televisiota. Tämä on myös operaattoreille halpa ja ennustettava tapa kasvattaa liiketoimintaa. Sitoutuneelle asiakkaalle on myös helpompaa myydä lisäpalveluita ja -laitteita, kuten puhelinliittymiä, puhelimia ja tietoturvapalveluita, tutkija Tommi Rissanen huomauttaa. 

Viihdepalvelun hankkimista kannattaakin punnita tarkkaan, etenkin jos tarjolla on määräaikainen sopimus, jonka irtisanominen on hankalaa. Jos internetyhteys on hoidossa, vanha digiboksi toimii yhä eikä maksukanaville ole käyttöä, viihdepalvelu voi olla turha ostos.

Viihdepalvelut ovat lyöneet läpi vain muutamassa vuodessa. Vuoden 2016 lopussa Elisan viihdepalvelun piirissä oli yli

300 000 kotitaloutta. Ani Korpela ei kerro pörssiyhtiön tarkkoja lukuja, mutta paljastaa, että käyttäjämäärä kasvaa.

Edullinen nettiliittymä tai uusi digiboksi ei kuitenkaan enää ole ainoa syy ostaa viihdepalvelua. Ani Korpelan mukaan Elisa Viihdettä ostetaan myös pelkkänä mobiilisovelluksena, oli asiakkaan puhelinliittymä mikä hyvänsä. 

Sovelluksen kautta televisiosisällöt saa älypuhelimen tai tabletin ruudulle. Myös peilaus, eli mobiililaitteelta avatun sisällön siirtäminen langattomasti televisioruudulle on yleistymässä. 

Koska kilpailu alalla kiristyy, teleoperaattorit nostavat profiiliaan. Myös ne tuottavat omia ohjelmia viihdepalveluihinsa, joista osa esitetään myöhemmin perinteisillä kanavilla.

Elisa Viihde alkoi tuottaa omia alkuperäissarjojaan vuonna 2014. Niitä voi katsoa viihdepalvelun Aitio-ohjelmakirjastosta kuukausimaksulla. Sarjoista esimerkiksi komediat Downshiftaajat ja Konttori olivat Elisan viime vuoden katsotuimpien sarjojen joukossa. Sarjojen vetovoimaa kasvattavat kansalle tutut tekijät.

– Loppuvuodesta esitämme muun muassa kansainvälisiä yhteistuotantoja. Tulossa on jännitysdraama Ivalo, jonka pääosissa ovat Inka Kuustonen ja Pihla Viitala, sekä Antti J. Jokisen ohjaama rikosdraama Bullets, jota tähdittävät Krista Kosonen ja Tommi Korpela

Kaikki teleoperaattorit eivät kuitenkaan vastaa nettitelevision haasteeseen samalla tavalla. DNA on toimittanut jo pitkään maksukanavia antenni- ja kaapelitalouksiin. Se ei ole kuitenkaan ryhtynyt tuottamaan omaa sisältöä. 

DNA:n viihdeliiketoiminnassa työskentelevän johtajan Mikko Saarentauksen mukaan sarjojen tuotanto on hyvin kallista ja neuvottelu niiden esittämisoikeuksista monimutkaista.

Jos Netflix julkaisee viikoittain uusia, korkeatasoisia sarjoja, pienten kotimaisten toimijoiden asema markkinoilla on varsin vaikea.

– Tahdomme tarjota katsojille helpon ja monipuolisen tavan katsella televisiota juuri niin kuin katsoja itse haluaa, Saarentaus sanoo.

DNA:n vastine viihdepalvelulle on DNA TV -hubi. Se on televisioon kytkettävä 

Android-laite, jossa yhdistyy digiboksi, nettitelevisio, maksukanavat ja sovelluskaupasta ladattavat sovellukset.

Hubin täysipainoinen käyttö edellyttää nettitelevisiopalvelu DNA TV:n asiakkuutta. Saarentauksen mukaan DNA TV:llä oli viime vuonna 278 000 asiakasta.

DNA houkuttelee hubi-asiakkaita monipuolisilla tallennusmahdollisuuksilla. Viihdepalvelujen digilaitteissa ohjelmat tallentuvat pilvipalveluun, ei laitteen muistiin. 

Moni katsoja kiukustui viime syksynä, kun verkkotallenteiden säilytysaikaa rajoitettiin tekijänoikeussyistä kahteen vuoteen ja vanhat tallenteet tuhoutuivat. Lisäksi monia maksukanavia ei ole mahdollista tallentaa lainkaan.

DNA tarjoaa vastaukseksi lisämaksullista, erillistä kovalevyä, jolle voi tallentaa pysyvästi kaikkia kanavia – myös maksullisia.

Nettikatselun suosio voi synnyttää vaikutelman, että perinteinen televisio olisi pulassa. Katsojien ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan:  televisiosta näkee lähes 20 maksutonta kanavaa lähes vuorokauden ympäri. Moneen talouteen on lisäksi hankittu jokin maksukanavapaketti.

Vaikka nuoremmista ikäryhmistä monet suosivat videopalveluita, televisiokanavat eivät kärsi katsojapulasta. 

– Suurin osa suomalaisista haluaa edelleen katsoa ohjelman silloin, kun se tulee televisiosta, Nelonen Median televisiojohtaja Ville Toivonen sanoo.

Nelosella pyristellään silti eroon ajatuksesta, että ohjelmia tehtäisiin tiettyä esityskanavaa varten. Nelosellekin tärkeintä ovat sisällöt riippumatta siitä, mitä kautta niitä katsotaan. 

– Katselun siirtyminen nettiin ei tarkoita sitä, että television katselu vähenee, se pikemminkin lisää ohjelmien parissa vietetyn ajan määrää. 

Nelonen Median Ruutu-videopalvelusta näkee maksutta osan Nelosen televisiokanavien ohjelmista televisioesitysten jälkeen. Maksullinen Ruutu+ taas palvelee katsojia, jotka haluavat nähdä televisio-ohjelmat netistä ennakkoon tai haluavat katsoa lempiohjelmistaan ekstrapaloja.

Lisäksi tarjolla on esimerkiksi ulkomaisia sarjoja, jääkiekon SM-liigaa ja NBA-koripalloa. 

– Moni maksaa kuukausimaksun, jotta näkee koristähti Lauri Markkasen pelit Ruutu+:sta, Toivonen kertoo esimerkin katsojaryhmistä. 

Nelonen panostaa voimakkaasti Ruudun maksulliseen puoleen tänä keväänä. Jari Aarniosta kertova draama Keisari Aarnio näytetään Ruudun tilaajille huhtikuussa. 

Myös suomalaisten rakastamat Kummeli-koomikot loikkaavat Neloselle. Valkeakoskelaiselle poliisiasemalle sijoittuva komedia nähdään keväällä maksullisena Ruudussa, ei aiemmalla ”kotikanavalla” Ylellä. 

– Haluamme tarjota vetovoimaisia ohjelmia, sellaisia, joista tulee puheenaiheita ja ilmiöitä, Toivonen sanoo. 

Nähdäänkö kärkiohjelmat myöhemmin Nelosen televisiokanavalla maksutta? Sitä Toivonen ei paljasta.

MTV on kaupallisten kanavien markkinajohtaja. Myös MTV:llä halutaan välttää vastakkainasettelua perinteisen television ja videopalvelun katsojien välillä. 

– Palvelut täydentävät toisiaan. Yhä useammat suomalaiset katsovat ohjelmia niin television, netti-tv:n kuin erilaisten viihdepalveluiden kautta tarpeistaan riippuen, MTV:n sisältöjohtaja Marko Karvo sanoo.

Vastatakseen videopalveluiden kilpailuun ja kasvattaakseen liiketoimintaansa MTV tarjoaa maksukanavavalikoimansa sisältöä myös uuden C More -videopalvelun kautta. Sen kautta näkee esimerkiksi formulaa, jääkiekkoa ja seuraavilla kausilla jalkapallon Mestarien liigaa, ulkomaisia sarjoja ja elokuvia.

Karvo korostaa, että MTV panostaa myös kotimaisiin sarjoihin, kuten rikosdraama Aallonmurtajaan ja Onnelaan, suomalaiseen versioon Solsidanista. Nelosen tapaan monesta uutuussarjasta pitää kuitenkin maksaa.

Televisiosisältöjen monipuolisuus näyttää lisääntyneen uusien katsontatapojen ja kilpailun takia. Samalla ohjelmia hivutetaan maksuttomilta kanavilta maksullisiin videopalveluihin.

Vaikka MTV:n, Nelosen ja teleoperaattoreiden panostukset kotimaisiin sarjoihin ovatkin myönteistä kehitystä katsojien ja alan kannalta, kaikki suomalaiset eivät välttämättä pääse ohjelmia näkemään. 

Digitalisaatio älylaitteineen on muutosvoima, jonka vauhtiin kaikki kansalaiset eivät ole päässeet eivätkä tulekaan pääsemään ilman merkittävää apua. Lisäksi videopalvelumaksuista kertyy kuussa tuntuva lasku, johon kaikilla ei ole varaa. 

– Digitaalinen kuilu on syvenemässä. Nuorten kaupunkilaisten osaaminen ja voimavarat uusien palveluiden käyttöön on jo nyt aivan eri tasolla haja-asutusalueella asuviin ikäihmisiin verrattuna. Kun edellä mainittujen maksukyky jatkossa vielä suhteellisesti kasvaa, televisiopalveluissa nähdään  lähivuosina suuria muutoksia, Digital Media Finlandin asiantuntija Tommi Rissanen uskoo.

 Rissasen mukaan ilmaisen sisällön laatu laskee samalla kun maksullisen sisällön laatu ja määrä kasvavat entisestään.

Yleisradion tarjonnan vähenemistä tai kapenemista ei tarvitse pelätä, vakuuttaa Ylen television ja Yle Areenan julkaisupäällikkö Petri Jauhiainen.

 –  Ylellä on laissa määritelty tehtävä tuottaa julkisia televisiopalveluja, joten pyrimme vastaisuudessakin palvelemaan kaikki suomalaisia.

 Ylen tv-kanavat tavoittavat yhä viikossa noin 75 prosenttia suomalaisista: yli 45-vuotiaista yli 90, alle 45-vuotiaista vajaa 60 prosenttia. Yle ei Jauhiaisen mukaan ole suunnittelemassa kanavien supistamista.   Tv:stä näkee tulevaisuudessakin uutisia, draamaa, viihdettä, urheilua ja asiaohjelmia.

 – Haluamme pitää hyvää huolta perinteisistä televisiokanavistamme, koska niillä on yhä laajin katsojakunta. Samaan aikaan kehitämme määrätietoisesti Yle Areenaa.

 Areena täytti juuri kymmenen vuotta. Se on katsojamäärissä mitattuna Suomen suosituin netti-tv ja -radio. Areenaa käytti viime vuonna 2017 viikoittain lähes miljoona suomalaista. Käyttö jakautuu tasaisesti kaikkiin ikäryhmiin, ja puolet käyttäjistä on alle 45-vuotiaita. 

 Areenassa esitetään käytännössä kaikki Ylen televisio- ja radiokanavilla lähetetyt ohjelmat sekä jonkin verran pelkästään Areenaa varten tehtyjä tai hankittuja sisältöjä. Sieltä katsotaan paljon koti- ja ulkomaisia sarjoja, kuten nuorisosarja Skamia, sairaalasarja Sykettä ja Uutta päivää. Myös lastenohjelmat ja tapahtumat ovat Areenan vetonauloja. Esimerkiksi itsenäisyyspäivä on vuoden huippupäivä niin Areenassa kuin televisiossa.

Vaikka Areenan katsojamäärät nousevat tasaisesti, moni suomalainen ei vielä sitä käytä. Yle houkuttelee lisää katsojia näyttämällä Areenassa esimerkiksi klassikoita, kuten Kotikatua ja Metsoloita, joita ei tekijänoikeusmaksujen vuoksi ole mahdollista näyttää televisiossa.

 Jauhiainen muistuttaa, että nettitelevision katselu ei vaadi kaikkein uusinta älytelevisiota tai digiboksia.

 – Nettiyhteys on oltava, siihen ei ole kiertotietä. Monella  on kuitenkin älykännykkä, jossa on internet. Areenaa kannattaa kokeilla.  Sovelluksen lataaminen puhelimeen ei ole vaikeaa eikä pelottavaa. Se on myönteinen mahdollisuus.

  Areenan katsojista noin puolet käyttää palvelua mobiililaitteella. Nopeimmin kasvaa tällä hetkellä niin sanottu big screen -käyttö eli suurelta ruudulta katsominen.  Tällöin Areenaa katsotaan älytelevisiosta, jossa on verkkoyhteys, tai ohjelmia peilataan televisioon tietokoneelta tai mobiililaitteesta.

 Vaikka mobiilikäyttö on suosittua, teknologian kehittyessä pienestä ruudusta tihrustaminen alkaa kyllästyttää osaa katsojista. Lisäksi draamat ja elokuvat ja vauhdikkaat urheilutapahtumat näyttävät paremmalta suurelta ruudulta.

 – Aikanaan tallentavat digiboksit vapauttivat ihmiset siitä, että televisiota piti katsella tiettyyn aikaan. Sitten mukana kulkevat mobiililaitteet vapauttivat ihmiset myös paikasta. Nyt ihmiset palaavat taas isomman elävän kuvan ääreen, usein myös katsomaan sitä yhdessä, Jauhiainen kuvailee.

Rikos kannattaa nettitelevisiossakin

Oma tuotanto. Nordic noir, pohjoismainen rikosmysteeri, on lajityyppi, joka on ollut jo pitkään suosittu kirjallisuudessa ja televisiossa. Myös videopalveluissa luotetaan rikostarinoihin.

Marraskuussa ensi-iltansa saanut Alex on Viaplayn oma rikosjännäri, joka seuraa moraalisesti turmeltunutta poliisia, Alexia, joka joutuu vaikeuksiin järjestäytyneen rikollisjoukon kanssa.

Dragomir Mrsicin luoman sarjan tarina jatkuu usean kauden ajan.

Dragomir Mrsic, Alexin pääosaa esittävä jugoslavialaistaustainen ruotsalaisnäyttelijä ja  -tuottaja, kertoo sarjastaan Tukholman keskustassa sijaitsevassa hotellin loungessa. Mukanaan hänellä on poikansa Maximiliam Mrsic, joka esittää sarjassa Alexin poikaa.

Mrsic näyttelee sarjassa yhdessä poikansa Maximilian Mrsicin kanssa.

Sarja perustuu Mrsicin omiin kokemuksiin kansankodin alamaailmasta ja poliisien ja roistojen välisistä suhteista. 1990-luvulla Mrsic teki rikoksia, pakeni virkavaltaa ja joutui vankilaan. Nykyään lainkuuliainen Mrsic halusi tarinallaan näyttää, että ruotsalaiset poliisit eivät ole niin rehellisiä kuin kuvitellaan. 

Koska tarina on Mrsicille henkilökohtaisesti tärkeä, hän suhtautui siihen suojelevasti. Siksi hän ei uskonut luomustaan perinteisten televisiokanavien esitettäväksi. Videopalvelussa tummasävyisen tarinan kirkastamista ei tarvinnut pelätä, hän kuvailee. 

– Halusin tehdä yhteistyötä

Viaplayn kanssa, koska he ovat nälkäisiä: he uskaltavat ottaa riskejä ja ovat avoimia erilaisille tarinoille.

Sarja on ollut Viaplayn itse tuottamista sarjoista suosituin katsojamäärissä mitattuna. Menestykseen luotetaan, koska Mrsiciltä ja hänen tiimiltään on tilattu sarjaa lisää. Mrsic näyttelee myös Elisa Viihteen syksyn draamasarjassa Bullets. Videopalvelut työllistävät pohjoismaisia näyttelijöitä yli rajojen. 

Teksti Ninni Sandelius, kuvitus Esa-Pekka Niemi

Julkaistu: 28.1.2018