Tuomas Iisalo on rakentamassa mestariteosta NBA:ssa – tulikuuma Memphis tyrmää vastustajiaan ja loistaa häkellyttävillä tilastoillaan
Memphis Grizzlies on äitynyt koripallosarja NBA:ssa loistavaan vireeseen marras-joulukuussa. Siinä Tuomas Iisalolla on näppinsä vahvasti mukana, sillä päävalmentaja Taylor Jenkinsin ykkösapuvalmentajaksi kesällä nimetty suomalainen vastaa joukkueen historiallisen hyökkäyspelin valmentamisesta.
Golden State Warriorsin nelinkertainen NBA-mestari ja puolustuksen moottori Draymond Green kiteytti marraskuussa Memphis Grizzliesin hyökkäyspelin osuvasti.
– Se mitä he tekevät, en ole nähnyt sellaista. Se on kummallista.
Green on liigan menneen vuosikymmenen parhaita puolustajia ja loistelias lukemaan tilanteita sekä reagoimaan oikea-aikaisesti vastustajien ratkaisuihin. Kun mielipiteitä jakava persoona puhuu pelistä, kannattaa kuunnella.
Sitaatti on lyhennelty vastauksesta lehdistötilaisuudessa, mutta kertoo olennaisen. Memphis tekee jotain, mitä mikään muu joukkue NBA:ssa ei.
Jälkikäteen katsottuna tulevan Hall of Fame -pelaajan veitsenterävä analysointi voiton jälkeen toimi kuin profetia. Tuon tappion jälkeen Memphis on hävinnyt 4 ottelua ja voittanut 13. Musiikkikaupungissa luodaan koripallotaidetta, eikä vähiten Tuomas Iisalon ansiosta.
Kuten jo aivan alkukausi osoitti, päävastuussa joukkueen hyökkäyspelistä olevan suomalaisvalmentajan kädenjälki näkyi pelaamisessa heti. Reilun kolmasosakauden otannalla on lähes hämmentävää, miten hyvin uusi pelitapa on iskostunut joukkueeseen vain yhden harjoitus- ja syyskauden aikana.
Katastrofaalisen viime vuoden jälkeen Grizzlies on noussut liigan kärkipaikoille jäädäkseen.
”Iisalon pelikirjan yksi runkopalanen eli toistuvat pallottomat leikkaukset tuottavat alkukauden tapaan paljon tehoja Memphisille.”
Memphis on ollut monella mittarilla jopa sarjan paras joukkue 15 viime ottelun aikana, tai vähintään samaa kaliiberia kuin suurimmat mestarisuosikit Boston Celtics ja Oklahoma City Thunder. NBA:n tilastopalvelun mukaan Grizzliesillä on tällä ajanjaksolla koko liigan paras net rating -lukema 12,2. Eli joukkue voittaa vastustajansa yli 12 pisteellä 100 pallonhallintaa kohden.
Pelaamisessa silmiinpistävintä on edelleen vauhti. Joukkue juoksee nopeita hyökkäyksiä väsymättä läpi ottelun ja vyöryy harmaakarhun lailla vastustajiensa yli minuutista toiseen. 27 prosenttia joukkueen pallonhallinnoista on niin sanottuja transition-hyökkäyksiä, eli tilanteita, joissa puolustaminen vaihtuu hyökkäykseksi. Prosentti on selvästi korkein kymmenvuotisen tilastointihistorian aikana NBA:ssa.
Tällä kaudella toiseksi korkein lukema on Chicagon 23,4. Vain kuusi muuta joukkuetta yltää niukasti 20 prosenttiin.
Nämä “siirtymähyökkäykset” tuottavat toistuvasti helppoja koreja, kun jokainen pelaaja on niin pallonriiston, puolustuslevypallon kuin vastustajan korinkin jälkeen valmis juoksemaan täydellä vauhdilla ylöspäin. Esimerkiksi nopeat takamiehet Ja Morant ja Scottie Pippen Jr. hyödyntävät toistuvasti epäorganisoituneita puolustuksia ja vapaita tiloja, kun he kuljettavat vauhdilla läpi kentän helppoon viimeistelyyn saakka.
Muut pelaajat luovat mahdollisuuksien mukaan liikkeillään tai screeneillään lisätilaa kuljettavalle pelaajalle. Aivan kuten Iisalon pelikirjaan kuuluu.
Memphis tekee kaikista joukkueista ylivoimaisesti eniten pisteitä siirtymähyökkäyksistä ottelua kohden, mutta on myös suhteessa hyökkäysmäärään varsin tehokas. Joukkue tekee näistä 1,15 pistettä per pallonhallinta, kun liigan tehokkain joukkue New York Knicks viimeistelee 1,25 pistettä.
Hurja tempo on vaikuttanut osaltaan siihen, että tulikuumalla Memphisillä on ollut eniten pallonhallintoja ottelua kohden 15 viime kamppailun aikana. Vauhdin lisäksi vahva levypallopelaaminen tukee pallonhallintojen määrää. Pelaajat pyrkivät jopa niin sanottuun tägäämiseen hyökkäyslevypalloissa, eli valitsemaan vastustajansa, jonka kanssa kontaktissa levypallotilanne väännetään ikään kuin yksi vastaan yksi -kamppailuna. Konsepti on vaativa ja NBA:ssa harvinainen, mutta Iisalo joukkueineen teki sillä tuhoja Euroopassa.
Grizzlies on prosenteissa mitattuna ollut vahvan vaiheensa aikana sarjan kolmanneksi paras kahmimaan levypalloja ja neljänneksi paras hyökkäyslevypalloissa. Näin he ovat päässeet juoksemaan kenttää tai saaneet hyökkäyspäässä uusia mahdollisuuksia korintekoon.
Greenin lehdistötilaisuudessa kuvailema epätavanomaisuus liittyi vahvasti Memphis-pelaajien jatkuvaan pallottomaan liikkeeseen. 34-vuotias puolustusekspertti havainnollisti asian pyörittämällä käsiään: kun yksi Grizzlies-pelaaja ajaa oikealle, koko joukkue liikkuu oikealle.
Memphis pelaa ylivoimaisesti sarjan vähiten perinteisiä pick and roll -palloscreenejä. Perinteisimmillään näissä iso pelaaja asettaa screenin pallolliselle takamiehelle, joka jatkaa peliä haluamallaan tavalla. Sen sijaan Grizzlies-pelaajat pyrkivät jatkuvasti ajamaan pallollisena kohti koria. Ajot käynnistävät pallottomat liikkeet, joilla synnytetään ja täytetään vapaita tiloja, kuten Green kuvaili.
Memphis ajaa tilastollisesti eniten koko sarjassa, yli 59 kertaa ottelussa. Pelaajisto sopii pelitapaan, sillä aiemmin mainittujen takamiesten lisäksi joukkueessa on tukku dynaamisia ja vahvoja pallollisia pelaajia, kuten urheilulliset Desmond Bane ja Jaren Jackson Jr., ulottuva espanjalaislaituri Santi Aldama ja nuoret Jaylen Wells sekä Jake LaRavia.
Iisalon pelikirjan yksi runkopalanen eli toistuvat pallottomat leikkaukset tuottavat alkukauden tapaan paljon tehoja Memphisille. Grizzlies tekee näistä kolmanneksi eniten pisteitä liigassa ja on yksi aktiivisimmin leikkaavista joukkueista.
Päätä huimaava vauhti ja entisestään yhtenäistynyt jatkuva palloton liike ovat luoneet alkukautta parempia korintekopaikkoja itsevarmuutta huokuville pelaajille. Memphis on läpi kauden viimeistellyt loistavasti korin läheltä, toiseksi tarkimmin liigassa. Tästä kunnia kuuluu erityisesti laadukkaille isoille pelaajille, vahvalle levypallopelaamiselle ja pelitavan tuottamille helpoille koreille.
Iso muutos on tapahtunut kolmen pisteen heitoissa. 15 viime ottelussa joukkue on heittänyt 39,7 kolmosta per peli, kun 15 ensimmäisen kamppailun keskiarvo oli neljä heittoa vähemmän. Alkukaudella kaukoheittotarkkuus oli noin 33 prosenttia, sen jälkeen yli 40. Se on koko liigan neljänneksi tarkin lukema 15 viime ottelussa, vaikka Memphisiä ei yleisesti pidetä hyvänä heittojoukkueena.
Samalla ajanjaksolla Grizzlies on heittänyt kolmanneksi eniten niin sanottuja täysin vapaita kolmosia, vajaat 24 ottelua kohti. Määrä on sama kuin syöttö- ja heittopelillään hurmaavalla Bostonilla. Näiden kolmosten heittotarkkuus on kuitenkin Memphisillä 43 prosettia ja Bostonilla 38,4.
Ykkösapuvalmentaja Iisalon organisoima hyökkäysmylly on alkanut tuottaa yhtenäisemmän liikkeen kautta aiempaa enemmän ja vapaampia kolmosia, kun vastustajat eivät ole tottuneet NBA:ssa harvinaiseen pelitapaan. Ottelusta toiseen nähdään tilanteita, joissa puolustajat hukkaavat vartioitavat Grizzlies-pelaajansa tai eivät yksinkertaisesti tiedä, missä heidän pitäisi kulloisessakin tilanteessa olla.
Suomalaisvalmentajan vastuualueen eli hyökkäyspelin lisäksi aktiivisuus ja aggressiivisuus leimaavat kaikkea Memphis-pelaajien tekemistä. Joukkue on tilastojen kärkipäässä niin katkoissa kuin irtopallojen pelastamisessa ottelua kohti. Jokainen pelaaja, varauksin jopa virhealtis konkaritakamies Marcus Smart, on ostanut ajatuksen sarjan nopeimmasta pelitavasta ja jatkuvasta aktiivisuudesta.
Kukaan yksilö musiikkikaupungin miehistöstä ei ole noussut isoihin otsikoihin tai esimerkiksi kuumimpiin tähdistöotteluspekulaatioihin. Joukkueen paras pistemies on Jackson Jr., joka tekee 21,5 pistettä ottelua kohti. Se on 36. paras pistekeskiarvo liigassa.
Pallollisesti aktiivinen pelitapa tukee kuitenkin jokaisen onnistumista. Aivan kuten Iisalon aiemmissa joukkueissa Euroopassa kävi. Muun muassa Pippen Jr. sekä Aldama ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Pienikokoinen, mutta hyvin liikkuva Pippen on ollut erinomainen vaihtomies tähtitakamies Morantille. Hän silminnähden nauttii korkean tempon ylläpitämisestä ja johtaa penkkiviisikkoa Iisalon hyökkäyspeliperiaatteiden mukaisesti liikuttamalla palloa sekä ajamalla korille Morantin jälkeen toiseksi eniten koko joukkueessa.
Aldama loistaa, kun hän pääsee heittämään vapaita kolmosia tai ajamaan ohi myöhässä kohti ryntäävistä puolustajista. Espanjalainen on nostanut kolmosprosenttinsa lähes erinomaiseen 39:ään ja kahmii 213-senttisenä keskimäärin yli seitsemän levypalloa ottelussa.
Jokainen pelaaja saa mahdollisuuden loistaa, sillä Grizzlies on pelannut käytännössä huiman laajalla 12 pelaajan rotaatiolla. Kukaan joukkueessa ei pelaa keskiarvollisesti yli 30 minuuttia ottelussa eikä toisaalta alle 15 minuuttia. Datasivusto Statheadin mukaan NBA-historiassa vain kauden 2015–2016 San Antonio Spurs on peluuttanut vähintään 60 pelissä 12 pelaajaa minimissään 10 minuuttia ottelua kohti.
Lisäksi alkukauden Memphisiltä ovat olleet sivussa nuoret GG Jackson sekä Vince Wiliams Jr. Molemmat ovat palaamassa peleihin vielä tällä kaudella. Lupaavalta kaksikolta odotetaan vahvoja otteita, joten valmennustiimin on päävalmentaja Taylor Jenkinsin johdolla löydettävä ratkaisu pelaajiston runsaudenpulaan.
Peliminuutit eivät mitenkään riitä 14 pelaajalle. Pudotuspelien kasvavassa vaatimustasossa säännöllinen yli 10 pelaajan rotaatio olisi todellinen harvinaisuus. Toisaalta kuormituksen hallinta on osaltaan mahdollistanut tähän asti muista erottuvan pelinopeuden.
Tenneseeläisjoukkue on kuin luotu menestymään runkosarjassa. Kauden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen on itsestäänselvää, että menestysnälkäinen joukkue taistelee pudotuspelien kotiedusta. Morantin tutun itsevarmoista kommenteista päätellen seura haluaa kuitenkin haastaa jopa loistovireessä liihottavan Thunderin konferenssin kärkipaikalla.
Memphisin hyökkäyspelin yskivin osa-alue on ollut liigan keskitasoa oleva hidas puolenkentän hyökkääminen. Tilastosivusto Cleaning the Glassin mukaan se on parantunut vahvan vaiheen aikana ja tuottanut kymmenenneksi eniten pisteitä pallonhallintaa kohden. Jatkossa sitä testataan entistä kovemmin, sillä Grizzliesillä on yksi sarjan vaikeimmista loppukauden otteluohjelmista.
Pudotuspelejä silmällä pitäen ongelma voi olla vielä todellisempi, kun vastustajilla on aikaa sopeutua Grizzliesin epätavalliseen pelityyliin eikä joukkueella ole Morantin lisäksi loistavia yksi vastaan yksi -pelaajia hyökkäyspäässä. On jykevä sulka Memphis-valmennuksen, Iisalon ja pelaajiston hattuun, että kaikinpuolin surkean viime kauden jälkeen jo tässä vaiheessa kuluvaa sesonkia voidaan ajatuksia siirtää orastavasti pudotuspelikoripalloon.
Vaikka otteluohjelma on toistaiseksi suosinut tenneseeläisiä, mukana on esimerkiksi vierasvoitto hallitsevasta mestarijoukkueesta Celticsistä ja kummallisen päätösjakson aikana näpeistä lipsunut selvä johtoasema Dallasia vastaan. Viime kauden finalistit ovat ainakin yksittäisessä ottelussa kaadettavissa.
Marraskuun puolivälissä Green pääsi vielä kehumaan Warriors-joukkueen valmistautumista Memphisin harvinaiseen pelitapaan. Muutama päivä sitten siihen ei ollut enää aihetta.
Nälkäinen Grizzlies-ryhmä tyrmäsi kotikentällään Golden Staten 144–93. 51 pisteen voittomarginaali on tämän kauden suurin maailman parhaassa koripallosarjassa. Memphisistä kaikuu myrskyvaroitus, jossa on mukana vahva ja historiallinen suomalaissävel.
