Tuomas Iisalo joutuu lähes käsittämättömän harvinaisen haasteen eteen – voiko hän onnistua suomalaisittain ennennäkemättömässä tehtävässä?

Perjantai-iltana suomalaisten silmille lävähti historiallinen uutinen. Tuomas Iisalosta tuli koripalloliiga NBA:ssa päävalmentaja. Viime vuosien perusteella odotettu uutinen, mutta sen ei pitänyt tapahtua vielä.

Memphis Grizzlies yllätti NBA-väen täysin, kun seura erotti lähes kuusi vuotta päävalmentajana toimineen Taylor Jenkinsin yhdeksän ottelua ennen runkosarjan päätöstä. Läpi kauden ykkösapuvalmentajana toiminut Iisalo nostettiin päävalmentajaksi.

Jenkinsin kanssa samalla ovenavauksella lähtivät apuvalmentajat Noah LaRoche ja Patrick St. Andrews. Uutinen oli hämmentävä monella tavalla ja herätti paljon kysymyksiä. Isoja paljastuksia kulisseista ei toistaiseksi olla saatu, mutta selvää on, että Jenkinsin asema ei ollut enää entisellään ja viime aikojen heikot tulokset olivat liikaa.

Suomalaisessa urheilussa ei ole nähty vastaavanlaista valmentajanimitystä koskaan. Iisalo tekee historiaa, jota vielä vuosikymmenen alussa harva olisi uskonut tapahtuvaksi, ainakaan seuraavaan vuosikymmeneen.

Matka Suomesta, tai ylipäätään Euroopasta, NBA-päävalmentajaksi on luvalla sanoen monin verroin Atlantin valtamerta pidempi. Pohjois-Amerikan koripallosarja on valmennuksen osalta ollut aina todella sisäänpäin lämpiävä.

Maailman parhaassa liigassa on tällä kaudella kaksi eurooppalaista päävalmentajaa. He ovat Brooklyniä valmentava espanjalainen Jordi Fernandez ja Torontoa käskyttävä serbi Darko Rajakovic. He ovat uranuurtajia. Ja tulevat valtavista koripallomaista.

Vuosien saatossa päävalmentajina on hetkellisesti nähty vajaa kourallinen eurooppalaisväriä, mutta esimerkiksi serbialainen Igor Kokoskov rakensi vuosikymmeniä uraa Yhdysvalloissa ja sai maan kansalaisuuden 2010. Clevelandissa mahdollisuuden sai aikanaan israelilainen David Blatt, joka kuitenkin syntyi Bostonissa ja pelasi yliopistokoripalloa Princetonissa.

Pohjois-Amerikan ulkopuolelta NBA:han päävalmentajaksi syöksyminen on ollut vuosikymmeniä lähes saavuttamaton näkymä kaukana horisontissa. Nyt suomalainen valmentaja on yksi sarjan kolmestakymmenestä pääkäskijästä.

NBA-päävalmentaja Suomesta, jonka maajoukkue ei vielä parikymmentä vuotta sitten ollut Euroopan 30 parhaan joukossa ja pelasi maanosan B-divisioonassa muita lilliputteja vastaan. Aikamoista.

Suomalaisvalmentajat ovat tätä nykyä kovassa huudossa, mutta suurten koripallomaiden tapaan heille ei tule automaattista arvostusta vuosikymmenten menestyksen ja lajikulttuurin kautta. Kaikki on ansaittava, kuten Iisalo on valmennusurallaan tehnyt.

Pesti on toki väliaikainen ja kattaa vain loppukauden, mutta se kertoo hänen saavuttamastaan asemasta paljon. Suomalaisesta palloiluhistoriasta on hakemalla haettava verrokkia. Lähimmäksi yltää jalkapallon puolelta Sami Hyypiän nimitys Saksan suurseura Bayer Leverkusenin päävalmentajaksi, tuolloin toki yhdessä Sascha Lewandowskin kanssa, 2012.

Suomalaiskaksikon erottaa toisistaan, että Hyypiällä oli takana upea ja menestyksekäs pelaajaura maailman huipulla, joka päättyi juuri Leverkusenissa. Iisalo raivasi tiensä NBA:han ilman merkittävää pelaajauraa vain ja ainoastaan olemalla arvostettu ja menestynyt valmentaja Euroopassa. Päämäärätietoisuus ja usko omaan tekemiseen ovat olleet leimallisia suomalaiskäskijän toiminnalle.

On syytä mainita myös NHL-päävalmentajana toiminut Alpo Suhonen, joka raivasi tietä jääkiekon puolella, mutta globaalisti puhutaan täysin eri kaliiberin lajeista. Kilpailu NBA-pesteistä on moninkertaista.

Iisalon joukkueilla oli Euroopassa vahva pelillinen identiteetti. Se poiki pestin Memphisiin. Eikä Iisalo vaikuttanut muuttaneen mitään unelmapestin auettua. Hän ansaitsi arvostuksen uudessa seurassaan nopeasti. Suomalainen toimi jo aiemmin kaudella päävalmentajana, kun Jenkins oli hetkellisesti sivussa.

Pelilliset kysymykset Memphis-valmennuksen siivouksessa ovat ne, joihin kuumimmin odotetaan nyt vastauksia. Vaikka Iisalon kädenjälki eittämättä näkyi syksystä asti joukkueen nopeatempoisessa pelaamissa, raporttien mukaan nimenomaan LaRoche oli lopulta suuressa vastuussa joukkueen hyökkäämisestä.

Memphis on läpi kauden pelannut ylivoimaisesti sarjan vähiten perinteisiä palloskriinihyökkäyksiä, joissa yksinkertaisimmillaan iso pelaaja asettaa skriinin pallolliselle takamiehelle, joka jatkaa peliä haluamallaan tavalla. Sen sijaan ryhmä on kärjistettynä luottanut pallottomaan liikkeeseen ja yrittänyt hyökätä kuljetusten sekä leikkausten kautta kohti koria.

Joukkueen nimekkäin supertähti, takamies Ja Morant on nimenomaan perinteisemmässä palloskriinipelaamisessa vahvimmillaan. Samoin kuin viime kesän ykköskierroksen varaus, järkälemäinen sentteri Zach Edey. Nyt hän ajautui pieneen rooliin. Vaikka Iisalo niitti mainetta Euroopassa nimenomaan monipuolisella ja liikkeeseen perustuvalla hyökkäyspelitavallaan, Memphisissä hänestä on puhuttu nimenomaan “palloskriini-guruna”.

On mielenkiintoista nähdä, miten Iisalo peluuttaa joukkuettaan jäljellä olevissa peleissä. Saako perinteisempiin palloskriineihin nojaava tapa nyt enemmän kaistaa hyökkäämisessä? Se on NBA-pelaajilla vahvasti DNA:ssa.

Olivat ratkaisut mitä tahansa, Iisalon uskotaan tekevän oikeat korjausliikkeet. Jenkinsin potkujen yhteydessä Grizzlies olisi voinut valita väliaikaiseksi päävalmentajaksi kenet tahansa apuvalmentajista, mutta he valitsivat 42-vuotiaan suomalaisen. Valmennukselliset näytöt, persoona, asema joukkueen silmissä tai kaikkien näiden yhdistelmä puhuivat puolestaan.

On selvää, että suomalaisvalmentaja on näyttänyt osaamisensa reilun puolen vuoden aikana. Kuten hän on tehnyt valmentajaurallaan joka paikassa.

Nyt eteen tuleva paikka on kovin toistaiseksi. Läntisen konferenssin viidentenä oleva Memphis on ollut energisen ja lupaavan syyskauden jälkeen luisussa. Joukkueen kuntokäyrä osoitti totaalisen väärään suuntaan Jenkinsin johdolla.

Ryhmä ei ole päihittänyt helmikuun alun jälkeen yhtäkään joukkuetta, jonka tämän kauden voittoprosentti on yli 50. Heikompiaan Memphis on voittanut, mutta huippujoukkueilta kyyti on ollut kylmää läpi kauden.

Jenkinsin aikana Grizzlies on voinut jopa heikkoina kausinaan nojata vahvaan puolustukseen. Nyt joukkue on kuulunut läpi tämän kalenterivuoden puolustuksellisesti liigan heikoimpaan kolmannekseen. Viiden viime ottelun defensive rating -lukema on hälyttävän heikko, lähes 120.

Näkymä pudotuspeleihin oli ankea. Vaikutti siltä, että Jenkins oli menettänyt otteensa joukkueesta. Vuosien kivijalka rakoili ja pudotuspelijoukkueilta tuli toistuvasti nokkaan.

Tarve muutokselle oli perusteltu, mutta Iisalolla on edessään valtava haaste. Luisuminen suoran pudotuspelipaikan ulkopuolelle on tasaisessa konferenssissa täysin mahdollista, mutta se olisi katastrofi suhteessa alkukauteen. Konferenssin kärkipäässä pitkään ollut joukkue kohtaa loppukauden aikana Charlottea lukuun ottamatta pelkästään pudotuspelipaikasta tai kärkisijoista kamppailevia joukkueita.

Otteluohjelman lisäksi Iisalon prosessia hankaloittaa joukkueen hyökkäyspelin moottorin, räjähtävän nopean Morantin loukkaantumiset. Hän on pelanut vain 43 ottelua tällä kaudella. Erinäiset vaivat pitävät häntä sivussa tasaisin väliajoin, mikä vaikeuttaa joukkueen hyökkäämistä merkittävästi.

Morant on mahdollisesti sivussa myös tulevasta ottelusta Los Angeles Lakersia vastaan. Takamies on yksi harvoista joukkueen pelaajista, joka pystyy luomaan henkilökohtaisella taidollaan pisteitä silloin, kun peli on tahmeaa ja staattista. Kuten NBA:ssa usein kauden ratkaisuhetkillä käy.

Vaikka tarve negatiivisen kierteen katkaisemiselle oli, päävalmentajan erottaminen kauden ratkaisuhetkillä on lähes ennenkuulumatonta. Tilastopalvelu Stats Performin mukaan NBA-historiassa pääkäskijä on vain kerran aiemmin erotettu alle kymmenen peliä ennen joukkueen pudotuspeliurakan alkamista. Tämä tapahtui yli 40 vuotta sitten.

Tuomas Iisalo saa tulikasteensa NBA-päävalmentajana sanalla sanoen tuulisissa olosuhteissa. Harva hänen valmentajauraansa seuranneista tuskin kuitenkaan yllättyisi, mikäli suomalaiskäskijä onnistuisi yllätyspestissään. Iisalo on tottunut tekemään tulosta.