Tuhannet työpaikat vaarassa valtiolla, myös supo säästää yhä: ”Otamme hallittuja riskejä siinä, mitä teemme ja jätämme tekemättä”

Järkytys ja tyrmistys. Siten Verohallinnon työntekijät valtionhallinnon säästötavoitteisiin ovat suhtautuneet, kertoo Verovirkailijain liiton puheenjohtaja ja pääneuvottelija Tuija Mäkelä. Liitto kuuluu Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöön Jukoon sekä Akavaan.

– Yt-neuvotteluista olimme raivoissamme.

Hallituksen aloittamassa valtionhallinnon tuottavuusohjelmassa on tarkoitus säästää menoja 243 miljoonaa euroa vuodesta 2027 eteenpäin. Säästöjä on silti tehtävä jo ensi vuodelle. Virastot päättävät itse, miten tarvittavat säästöt toteuttavat.

Verohallinnossa on säästettävä 60 miljoonaa vuoteen 2027 mennessä ja siitä eteenpäin menotason on pysyttävä tällä alhaisemmalla tasolla.

– Tämä on hallituksen tahto. Säästöt kertovat valtion huonosta taloustilanteesta, eikä mikään sektori tältä välty, verohallinnon hallintojohtaja Tommi Kämpe sanoo.

Säästövelvoite on johtanut yhteistoimintaneuvotteluihin 16:ssa virastossa, mikä on valtion virastoissa poikkeuksellista.

Syyskuussa alkaneet Verohallinnon yt-neuvottelut käytiin tuotannollisin perustein. Kämpe korostaa, että valtionhallinnon säästöt eivät olleet yt-neuvotteluiden syy, vaikka heikko talous taustalla vaikuttikin.

– Sysäys tuli etenkin siitä, ettei meillä ole varaa entisenlaiseen toimipaikkaverkostoon. Sähköisten kanavien käyttö on asiakkaillamme yleistynyt.

Verohallinnon yt:t päättyivät lokakuussa. Toimipaikat niin työnteon kuin asiakaspalvelun tarkoituksiin vähenevät 55:stä 19:ään ja keskittyvät maakuntakeskuksiin. Kasvokkaista asiakaspalvelua tarjotaan kansalaisille tästä lähtien vain kahdeksassa toimipisteessä.

Joillekin käyntiasioinnin parissa työskenteleville tarjotaan töitä toiselta paikkakunnalta. Joillekin työtä ei enää ole. Korkeintaan 200 työntekijää irtisanotaan. Säästöjä etsitään lisäksi asiakasneuvonnasta, ja omavero-verkkopalvelun kehittämistä jarrutetaan.

– Jossain määrin palvelut tulevat heikentymään. Toivomme, että kansalaiset hoitaisivat veroasiansa sähköisesti, jos mahdollista. Puhelimella meidät tavoittaa edelleen.

Työntekijöitä edustava Tuija Mäkelä kertoo, että Verohallinnon toimipisteiden lakkauttaminen on ollut henkilöstön tiedossa jo viime vuodesta, jolloin kerrottiin, että säästetään seinistä, ei ihmisistä. Siksi yt-neuvottelut olivat kova isku.

– Aiemmin osapuolilla oli yhteisymmärrys siitä, että vaikka työtehtävät muuttuvat tai siirtyvät toisaalle, ketään ei irtisanota. Nyt työnantaja päätti luopua näistä periaatteista.

Työntekijöiden näkökulmasta tulevat irtisanomiset eivät ole aiheellisia, koska työntekijöitä olisi voitu kouluttaa uusiin tehtäviin, Mäkelä sanoo. Töiden automatisaatio ei ole vielä kaikkien irtisanottavien kohdalta vähentänyt töitä radikaalisti.

Mäkelän mukaan hallituksen säästöt ovat kohtuuttomat ja kertovat ylipäätään koventuneista asenteista. Kansalaisille Verohallinnon irtisanomiset ja säästöt tulevat näkymään selvästi.

– Verkkopalvelujen kehittäminen vaikeutuu. Käyntiasiointia on joistain päin Suomea mahdotonta saada ja puhelinpalvelusta saa virkailijan huonommin kiinni. Kaikki suomalaiset eivät pysty käyttämään omavero-palvelua, ja siksi palvelun pitäisi olla saavutettavissa.

Irtisanomisia Ilmatieteen laitoksella

Myös Ilmatieteen laitoksella aloitettiin yt-neuvottelut lokakuussa, ja niiden tulosta odotetaan joulukuun alussa. Säästövelvoitteet ovat ensi vuodelle 4,4 miljoonaa ja vuoteen 2027 mennessä 6,1 miljoonaa vuosittain.

– On ymmärrettävää, että taloutta pitää rustata, mutta valtionhallinnon säästöt ovat olleet suuri pettymys. Tuntuu, että meillä säästötavoitteet ovat suuremmat kuin monissa muissa virastoissa. Ei ole ylipäätään hyvä, että Suomessa joudutaan säästämään asiantuntijoista, vanhempi meriasiantuntija Jouni Vainio sanoo.

Hän edustaa työntekijöiden kantoja Jukon pääluottamusmiehenä. Ilmatieteen laitoksen 760 työntekijästä jukolaisia on reilu 300.

Laitoksen kriittisimmät toimet liittyvät säähän ja turvallisuuteen.

– Moni ajattelee, että telkkaristahan ne sääennustukset näkee, mutta jonkun on tehtävä ne ja kerättävä havaintoja niiden perusteeksi. Lisäksi mittausteknologian ylläpitoon ja kehitykseen tarvitaan asiantuntemusta. Myös perustutkimus ilmiöiden taustan selvittämiseksi on tärkeää.

Vainio antaa esimerkin laitoksen työkentästä omalta erikoisalaltaan jäätutkimuksesta.

– Valtaosa ulkomaankaupasta tapahtuu meritse. Jotta laivat eivät jää satamiin, tarvitaan merisääennusteita, jääennusteita ja veden korkeuden mittauksia. Ilmatieteen laitoksen työ on myös huoltovarmuustekijä, Vainio vetoaa.

Vainion mukaan irtisanomiset tulevat näkymään siten, että joitakin laitoksen tehtäviä on lopetettava. Suurin osa työntekijöistä tekee tutkimusta, joten tutkimusten laajuus ja määrä tulevat ainakin joissain tapauksissa vähenemään.

– Kun kysytään, mistä jokin sääilmiö johtuu, voimme joutua vastaamaan, ettemme tiedä, koska toiminta piti lakkauttaa emmekä voineet jatkaa tutkimusta.

Myös Ilmatieteen laitoksen hallintojohtaja Marko Viljanen on huolissaan säästöjen mittakaavasta.

– Säästöt ovat suuria ja vaikea toteuttaa. Meillä on rahoituseriä, joihin emme voi vaikuttaa, kuten kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut, jotka ovat lisäksi nousussa. Valitettavasti suurin osa menoistamme on palkkoja, joten niistä on säästettävä.

Työnantajan esittämä irtisanomisten enimmäismäärä on 30. Tulevaisuudessa eläköityvien paikalle ei palkata uusia tekijöitä, Viljanen sanoo.

– Yritämme ylläpitää laatua ja tutkimuksen tasoa ja kohdentaa leikkaukset tehtäviin, jotka vaikuttaisivat strategiseen tekemiseen mahdollisimman vähän.

Suposta säästetään

Hallinnon- ja kehittämisen osastopäällikkö Teemu Lehti suojelupoliisista korostaa, että Venäjän hyökkäyssota muutti Suomen turvallisuusympäristöä merkittävästi. Se heijastuu supon tehtäväkenttään, kansalliseen turvallisuuteen.

– Olemme hallituksen edellyttämistä säästöistä huolissamme.

Lehden mukaan supon taloudelliset haasteet eivät silti ole lähtöisin säästövelvoitteesta vaan määrärahoissa on vajetta pitemmältä ajalta.

– Olemme esimerkiksi tehneet investointeja tekniseen suorituskykyyn ja tietojärjestelmiin, mutta emme ole saaneet niiden ylläpitoon lisärahoitusta.

Supossa onkin pyritty säästämään jo parin vuoden ajan. Tänä syksynä arvioitiin, että säästöjä joudutaan kohdentamaan henkilöstöön. Lokakuussa aloitetut yt-neuvottelut koskivat valtaosaa 600 työntekijästä. 4,4 miljoonan euron säästötavoite vastasi noin 60 henkilötyövuoden vähennystä.

Supon historiassa ei ole koskaan aiemmin jouduttu käymään yt-neuvotteluita.

– Se oli pysäyttävä hetki. Taloustilanteen vakavuudesta kertoi se, että niitä käytiin tässä turvallisuuspoliittisessa ympäristössä.

Lehden mukaan säästöt vaikuttavat suoraan lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Supossa on jo luovuttu tietyistä toiminnoista, joita Lehti ei supon salassa pidettävän työn luonteen vuoksi yksilöi.

– Nykyisellä henkilömäärällä ja toiminnan tasolla rahamme eivät riitä ensi vuodelle. Siksi priorisoimme entistä tarkemmin, ja otamme hallittuja riskejä siinä, mitä teemme ja jätämme tekemättä.

Supo kertoi marraskuun lopussa, että irtisanomisia ei tulekaan. Tämän ratkaisi erityisesti hallituksen lisätalousarvion määräraha, joka pienensi supon säästötavoitteen 1,4 miljoonaan.

– Löysimme ensi vuoden säästöpaineiden osalta ratkaisun. Taloustilanne tulee silti jatkumaan tiukkana. Emme voi taata, etteikö uusia yt-neuvotteluja tulisi lähivuosina.

Vaikka supon säästövelvoite on pienempi kuin monen muun viraston, on tosiasia, että säästöt vaikuttavat palvelutasoon, Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne toteaa. Hän edustaa supon työntekijäosapuolen neuvottelujärjestöä Jukoa. Suojelupoliisin oma pääluottamushenkilö kieltäytyi haastattelusta, koska hänen tehtävänsä virastossa ei ole julkinen.

– Ovatko supon säästöt se, joka valtiontalouden tasoittaa? Onko säästöjen aika ja kohde oikea tällaisena maailman aikana, kun Euroopassa käydään sotaa? Syvässä rauhan tilassa tilanne olisi toinen.

Hallitus on säästövelvoitteita antaessaan jättänyt arvioimatta niiden vaikutuksia, Rinne sanoo.

– Leikkaukset pakottavat supistamaan toimintaa, vaikka supon toimintakenttä samaan aikaan laajenee. Jos viranomaiselle lisätään tehtäviä, pitäisi lisätä resursointia.

– Tuskana on, että turvallisuusviranomaisten budjetti joudutaan suunnittelemaan aina vain vuodeksi kerrallaan. Koska me virastoissa tiedämme, miten kulut kehittyvät, taloutta voitaisiin kyllä suunnitella pitemmälle aikavälille. Se vähentäisi säästöpaineita ja silloin myös säästöihin olisi helpompaa sitoutua, Rinne pohtii.

Rinteen mukaan on sekä työntekijöiden että kansalaisten etu, ettei ketään irtisanottu yt-neuvotteluissa. Supon työssä rahoituksen pieneneminen voi silti johtaa pitemmällä tähtäimellä henkilöstövähennyksiin tai toiminnan karsimiseen, Rinne arvioi.

– Se heikentää kykyä vastata olemassa oleviin ja tuleviin ilmiöihin, joita turvallisuustilanteen muutokset kuitenkin edellyttävät.

Hän korostaa, että valtion säästötavoitteet vuodelle 2027 tulevat heijastumaan suoraan tai epäsuorasti koko valtion palvelutarjontaan.

– Meillä on eurooppalaisittain tehokas valtiosektori, ja olemme olemassa siksi, että suomalaiset saavat palveluita. Tyhjäkäyntiä meidän hallinnossamme ei ole.