
Luottamus Yhdysvaltoihin on romahtanut, mutta Trumpin vallalle rajat asettaa talous – sitä on nimitetty viidenneksi valtiomahdiksi
Natoa yritetään nyt myydä amerikkalaisille näiden oman edun kautta: Euroopan Nato-liittolaiset varmistavat Yhdysvaltain selustan, jotta Yhdysvallat voi keskittyä päähaastajaansa Kiinaan, kirjoittaa Laura Saarikoski.
Alkuvuosi on ollut vaikea kaltaiselleni Yhdysvaltain-ystävälle. Presidentti Donald Trump katkaisi sotilaallisen avun Ukrainalle. Trump ilmoitti kovista tulleista koko maailmalle. Trump haluaa Grönlannin.
Luottamus Yhdysvaltain tukeen romahti Suomessakin.
Lohduttomien otsikkojen takaa olen hakenut syitä olla Yhdysvaltain suhteen toiveikas, tai edes vähemmän lohduton. Ehkä siksi, että olen asunut Yhdysvalloissa pitkään ja tiedän, kuinka ristiriitainen maa on. Vaikka Trump vie Yhdysvaltoja Euroopan kannalta väärään suuntaan, se ei ole ainoa totuus maasta.
Mikä tuo toivoa?
Ensinnäkin talous asettaa Trumpin vallalle rajat. Sitä onkin nimitetty viidenneksi valtiomahdiksi. Trump perääntyi rajuimmista tulleistaan sen jälkeen, kun sijoittajat vetivät rahojaan Yhdysvaltain joukkovelkakirjoista. Yhdysvaltain massiivisen valtionvelan korot uhkasivat nousta.
Trump ei halua ajaa maataan taantumaan. Positiiviseksi signaaliksi riittää, että hän ei ole täysin impulssiensa vietävissä.
”Oikeusvaltion kaiteet heiluvat, mutta presidentti ei ole kaatanut niitä.”
Toiseksi Trump ei ole toisella kaudellaan uhannut vetää Yhdysvaltoja puolustusliitto Natosta. Trumpin hallinto on kyllä uhannut olla puolustamatta niitä Nato-maita, jotka eivät pane tarpeeksi rahaa aseisiin. Tässä Trumpin tavoite on kuitenkin sama kuin Suomen etu: vahvistaa koko Eurooppaa suhteessa Venäjään.
Natoa yritetään nyt myydä amerikkalaisille näiden oman edun kautta: Euroopan Nato-liittolaiset varmistavat Yhdysvaltain selustan, jotta Yhdysvallat voi keskittyä päähaastajaansa Kiinaan.
Kolmanneksi Trump on luvannut noudattaa oikeusistuimien päätöksiä. Poikkeuksena ovat muutamat luvattomien siirtolaisten karkotuksia koskevat oikeusjutut, joissa kansa ei ole noussut barrikadeille karkotettujen puolesta. Oikeusvaltion kaiteet siis heiluvat, mutta presidentti ei ole kaatanut niitä.
”Suuri osa amerikkalaisista ei juurikaan piittaa politiikasta. Tämä on toki demokratian kannalta ongelma.”
Neljänneksi aika toimii Trumpia vastaan. Ensi vuoden vaaleissa presidentin puolue republikaanit menettänee enemmistön kongressin edustajainhuoneessa. Trumpilaista vallankumousta seuraa väistämättä vastaliike. Emme vain tiedä vielä, kenestä tulee opposition kasvot.
Viidenneksi suuri osa amerikkalaisista ei juurikaan piittaa politiikasta. Tämä on toki demokratian kannalta ongelma: oikeuslaitoksen riippumattomuus tai vähemmistöjen oikeudet eivät liikuta yhtä paljon kuin oma elämä. Toisaalta kansakunnan tilaa voi mitata myös sillä, kuinka tyytyväisiä tavalliset ihmiset ovat.
Gallupin Mood of the Nation -mittauksessa 2025 yli 80 prosenttia amerikkalaisista on yhä tyytyväisiä omaan elämäänsä. Näin ei olisi, jos maa horjuisi kuilun partaalla.
”Ei Trump hallitse keskusteluja Washingtonin ulkopuolella”, totesi Yhdysvalloissa asuva tuttava. ”Kaikki ulkomaiset toimittajat vain asuvat pääkaupungissa, minkä takia kuva vinoutuu.”
On toki mahdollista, että optimismi on katteetonta. On mahdollista, että Yhdysvalloista tulee autoritaarisempi maa, eikä luottamus enää palaudu. Se ei kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto.
Lainaan republikaanipresidentti Ronald Reagania, jonka politiikka Neuvostoliiton suhteen oli Trust, but verify. Luotetaan, mutta valmistaudutaan siihen, ettei voida täysin luottaa.
Siinä Suomi on hyvä.