Apu

Trump sotajalalla intiaaneja vastaan



Trump sotajalalla intiaaneja vastaan

Presidentti Donald Trump on murentamassa Yhdysvaltain alkuperäisväestön suvereniteettia.
Teksti Jorma Lehtola
Kuvat All over press

Yhdysvaltain intiaanit ja Alaskan alkuperäisväestö ovat huolissaan presidentti Donald Trumpin pyrkimyksistä horjuttaa heidän hallinnollista asemaansa.

Trumpin hallinto pitää heimoja rotuina eikä erillisinä kansoina hallintoineen. Heimot pitävät näkemystä laittomana, koska aiemmat hallinnot aina George Washingtonin päivistä saakka – niin republikaanit kuin demokraatit – ovat vahvistaneet alkuperäisväestön perustuslaillisia oikeuksia.

Viimeisin isku tuli terveydenhuollossa. Jo kolmessa osavaltiossa on alettu vaatia, että intiaanien pitää löytää töitä saadakseen matalatuloisille suunnatun sairausvakuutuksen (Medicaid).

Köyhyyden ja työttömyyden riivaamissa reservaateissa – valtaväestön luomuksissa – työn löytäminen ei ole helppoa. Alkuperäisväestön työttömyysaste, 12 prosenttia vuonna 2016, on lähes kolminkertainen maan keskiarvoon verrattuna. Moni heimo on vahvasti Medicaidin varassa.

Heimot kokevat Trumpin vaatimukset kohtuuttomina: vietyään alkuperäiskansaltaan maat, elinkeinot ja jopa identiteetin, hallitus pyrkii nyt heikentämään keskeisiä etuja, joita niiden hyvityksenä on saatu.

Yhdysvaltain hallitukset ovat ennenkin lipsuneet tekemistään sopimuksista, mutta Trumpista on tulossa ensimmäinen presidentti, jonka politiikka tähtää suoraan heimojen suvereniteetin murtamiseen.

Rikottuja diilejä

Trump ei ole ensi kertaa nokikkain maan alkuperäisväestön kanssa. Jo liikemiesaikoinaan 1990-luvulla hän otti yhteen heimojen kanssa, joiden kasino-oikeudet uhkasivat hänen omia tuottojaan. Trump syytti niitä järjestäytyneestä rikollisuudesta ja jopa siitä, etteivät he oikeasti ole intiaaneja.

Presidentti Barack Obaman aikana Valkoinen talo järjesti vuosittain konferensseja, jossa heimojen johtajat saattoivat keskustella hallinnon viranomaisten kanssa. Trump sen sijaan iskee koko ajan uusia säröjä tehtyihin sopimuksiin.

Viime syksynä hän käynnistytti uudelleen öljyputken rakentamisen lakota-reservaatin keskeisen juomavesialueen halki Pohjois-Dakotassa. Obama oli estänyt lähes 2000-kilometrisen putken ympäristösyistä.

Standing Rockin vastarintaliike on ollut huomattavasti mittavampi kuin Wounded Kneen valtaus 1973. Siihen on osallistunut yhtä lailla ympäristöjärjestöjä kuin muita alkuperäiskansoja eri puolilta maailmaa. Lakota-kansan delegaatio on tällä viikolla Suomessa kertomassa ympäristötaistelusta.

Standing Rockin protestileirissä tunnelma tiheni keväällä 2017, kun presidentti Donald Trump antoi luvan öljyputken rakentamiselle.

Puhuessaan marraskuussa vanhoille navajosotaveteraaneille Trump möläytti, että kongressissa on yksi intiaaniedustaja, ”häntä kutsutaan Pocahontasiksi”. Trump viittasi demokraattisenaattori Elizabeth Warreniin, joka on väittänyt olevansa puoliksi cherokee, vaikka näyttöä siitä ei ole löytynyt.

Kuin symbolisesti Trump puhui navajo-koodikielen veteraaneille presidentti Andrew Jacksonin muotokuvan alla. Jackson tunnetaan ns. Kyynelten tien arkkitehtinä: noin sata tuhatta intiaania pakkosiirrettiin – kullan tieltä – Mississipin itäpuolelta länsipuolelle 1830-luvulla. Noin 15 000 menehtyi tauteihin, nälkään ja pakkasiin.

Kun Trump joulukuussa päätti supistaa Bears Earsin kansallista monumenttia Utahissa 85 prosentilla, viisi alueen heimoa haastoi hänet oikeuteen. Yli 500 hehtaarin suojelualue oli perustettu Obaman päätöksellä vuotta aiemmin. Energiayhtiöitä alue kiinnostaa fossiilisten polttoaineiden ja uraanin takia.

Trump ei ole hiljentämässä vauhtiaan. Vastikkeellisten sairausvakuutusten lisäksi – joita kolme osavaltiota jo toteuttaa ja kymmenen muuta valmistelee – Trump on supistamassa muun muassa koulutus- ja työharjoitteluohjelmia, jotka suoraan ovat hyödyttäneet kolmimiljoonaisen intiaaniväestön työllistymistä.

Yhdysvalloissa on 560 intiaanikulttuuria. Järjestöt ovat huolissaan, että maan nykyilmastossa kukaan ei ehkä edes välitä prosentin kokoisen väestönosan oikeuksien murenemisesta.

Julkaistu: 22.5.2018